Thermidas-järjestelmän toiminta perustuu terveydenhuollon ammattilaisen suorittamaan infrapunalämpökuvaukseen. Sen käyttötarkoituksena on mitata ihon pintalämpötilaa non-invasiivisesti tuottaen tietoa hoidon seurannan ja diagnosoinnin tueksi. Lämpökuvantamismenetelmän luonteesta johtuen lämpötilalukemat ovat suhteellisia. Niitä ei tule tulkita absoluuttisiksi arvoiksi tai käyttää kuumeen mittaamiseen. Infrapunakuvantamista ei tule käyttää ainoana tutkimusmenetelmänä, joten pelkän infrapunakuvantamisen perusteella ei voi tehdä diagnoosia. 1
Valmistajan tuottama kliininen arviointiraportti (CER) sisältää kirjallisuuskatsauksen, joka käsittelee ratkaisun turvallisuutta, hyötyjä ja soveltuvuutta tutkittuun tietoon nojaten.2-9 Infrapunalämpökuvauksen kliinistä soveltuvuutta on tutkittu potilaiden omahoidon tukena sekä ammattilaisen antaman hoidon seurannan ja diagnostiikan apuvälineenä. Infrapunalämpökuvauksen hyödyntämisestä sekä teoreettisista kustannussäästöistä on näyttöä erityisesti diabetekseen liittyvien jalkavaivojen sekä tulehduksellisen nivelreuman seurannassa sekä diagnostiikan tukena.10-15
Valmistaja on osoittanut kliinisellä tutkimuksella, että ratkaisulla voidaan havainnoida jalkojen lämpötilaeroja korkeariskisten diabeetikoiden potilasryhmässä13. Tutkimuksen otantana oli 118 diabetespotilasta ja 93 tervettä henkilöä. Kaikille osallistujille tehtiin nilkan brakiaalisen indeksin ja varpaan paineen mittaukset sekä infrapunalämpökuvaus käyttäen standardoitua lämpömittausprotokollaa jalan viidellä alueella. Infrapunalämpökuvaukset analysoitiin käyttämällä Thermidas Imager ja FLIR ResearchIR -ohjelmia. Diaeatespotilailla oli yleisesti lämpimämmät jalat ja heidän jalkojensa välillä oli huomattavasti suurempi lämpötilaero (p < 0,001) kuin verrokeilla. Keskilämpötilat olivat korkeimmat potilailla, joilla oli neuroiskemia. Varpaan paine (VP) korreloi lämpötiloihin: keskilämpötilat olivat kaikissa mittauskohdissa merkittävästi korkeammat epänormaalilla VP:lla kuin normaalilla VP:lla (p < 0,001). Tutkimuksen johtopäätöksenä Infrapunalämpökuvaus paljasti paikallisia lämpötilaeroja korkean riskin diabeettisissa jaloissa. Normaali ihon pintalämpötila vaihtelee yksilöiden välillä, mutta yhdessä muiden menetelmien kanssa infrapunalämpökuvaus voi olla hyödyllinen kliinisessä seulonnassa.13
Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että menetelmä tuottaa diagnostista lisäarvoa lämpötilaerojen seuraamisessa indikoiden mm. muutoksista verenkierrossa, subkliinisistä infektioista, verisuonisairauden vakavuudesta sekä spesifeistä Charcot’n neuro-osteoartropatian komplikaatioista, mutta näyttö näistä on vielä vähäistä. 14-15 Poikkileikkaustutkimuksena on myös osoitettu, että yhdistetty lämpö- ja ultraäänikuvaus tuottaa paremmin tietoa tutkittavasta alueesta kuin kumpikaan kuvantamismenetelmä itsenäisesti niveltulehduksen arvioimiseksi nivelreumatapauksissa12.
Kirjallisuuskatsaus
Termometrialla on osoitettu olevan edullisia vaikutuksia diabeettisten jalkahaavojen ilmaantuvuuden seurannassa verrattuna perinteisiin menetelmiin2. Viitaten Araújo ym. meta-analyysin sisältävään systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, kotona toteutettavan termometrian vaikuttavuusnäyttö on kohtuullista diabeettisten jalkahaavojen ennaltaehkäisyssä (RR 0,53; 95 % CI 0,29-0,96; p = 0,02)16.
Spesifinä menetelmänä termometrisen infrapunalämpökuvantamisen on osoitettu olevan luotettava ja toistettavissa oleva menetelmä lämpötila-alueiden mittaamisessa verraten perinteiseen pistemäiseen lämpötilamittaukseen terveillä aikuisilla 17-18.
Infrapunalämpökuvantamisen vaikuttavuudesta on julkaistu systemaattinen katsaus 19, jonka perusteella menetelmällä voidaan arvioida tulehdusprosessin suuntausta ja vastetta tiettyyn hoitoon sekä määrittää patologian tarkka lokus kohdennettuja toimenpiteitä varten 19, 20, 21. Hyödyt voidaan osoittaa asetelmassa, joissa lämpökuvattavien anatomisten alueiden lämpötila on riittävän erilainen taustaan verrattuna, kuten diabetespotilaan jalkakomplikaatioiden hoidon seurannan ja diagnostiikan tukena22, 23
Vaikuttavuutta tukevaa tutkimusnäyttöä löytyy myös Charcot’n jalan -diagnoosin saaneen potilasryhmän hoidon seurannassa4. Menetelmästä voi olla hyötyä käsien ja ranteiden nivelreumaseurannassa24, painehaavojen hoidon seurannassa 25 sekä korkeariskisten diabeetikon jalkojen haavaumien ennaltaehkäisevässä seurannassa26.
Menetelmän herkkyyteen liittyvä vaikuttavuusnäyttö on osittain ristiriitaista. Menetelmän on todettu olevan riittävän herkkä tunnistamaan luotettavasti suuren osan ”kuumista pisteistä”, mutta tutkimuksista löytyy vain vähän näyttöä, sillä ne eivät ole raportoineet todellisia ”kylmiin kohtiin” liittyviä negatiivisia arvoja. 27
Suositukset ja aikaisemmat arviot
Diabeetikon jalkaongelmien Käypä hoito -suosituksessa huomioidaan taudin seurannassa käytettävän iholämpömittareita tai lämpökuvausta Charcot’n jalan -diagnoosin saaneiden potilasryhmässä.9
