eKonsultaatio – digitaalinen palvelukeskus

eKonsultaatio on digitaalinen palvelukeskus, joka tarjoaa ratkaisuja etähoidon lisäksi terveydenhuollon tuotannonohjaukseen ja raportointiin. eKonsultaatio-palvelu mahdollistaa etänä tehtävän hoidon tarpeen arvion, hoidon ja vastaanottotoiminnan sekä ammattilaisten välisen konsultaation myös eri organisaatioiden välillä. [1] 

eKonsultaatio tarjoaa asiakkaiden käyttöön verkkosivuston ja mobiilisovelluksen. Palvelussa asiakas voi ottaa yhteyttä ammattilaiseen chat-palvelun kautta ilman tunnistautumista. Asiakas näkee keskimääräisen jonotusajan ja edellään olevien jonottajien määrän. Asiakas voidaan kutsua etävastaanotolle tai videopuheluun joko ajastetusti, sähköpostilla tai tekstiviestillä. [1] 

Ammattilaisten käyttöliittymä sisältää chat-toiminnot, jossa voidaan kutsua muita ammattilaisia keskusteluun sekä jakaa liitetiedostoja asiakkaan kanssa.  Vaihtoehtona on videopuhelu ammattilaisen ja asiakkaan välillä. [1] 

Arvioitavaan tuotteeseen liittyvä tutkimusnäyttö 

Ammattilaisten välisen konsultaation osalta ei ole tutkimustietoa palvelun vaikuttavuudesta.  

Seuraavat vaikutukset perustuvat yrityksen ilmoitukseen:  

HUS psykiatrian alueella on raportoitu lähetemäärän vähenemistä, mikä ajoittuu eKonsultaation käyttöönottoon. Samoin palvelun yhteydessä annettu ohjeistus lähetteen ohjaamiseen ja muotoiluun sekä eKonsultin rooli lähetteen lukijana näyttävät edistävän prosessin sujuvuutta. Yrityksen mukaan erikoissairaanhoidon eri organisaatioiden välisessä konsultaatiossa hyötyä on tullut potilaan matkustamisen vähentymisenä. [1]  

eKonsultaatio kerää potilaalta ennakkoon tietoja, joiden avulla ammattilainen pystyy tarkentamaan asiakkaan tilannetta. Tämä voi nopeuttaa ja parantaa hoitoprosessia. [1] Tutkimuksellista näyttöä ennakkotietojen keräämisen vaikutuksesta ei ole. 

Palveluntuottajan keräämä asiakaspalaute chat-palvelusta ja sen hyödyllisyydestä on ollut pääosin positiivista. Lisäksi palautetta kerätään työterveyden videovastaanotolta, mielenterveys- ja päihdepalvelujen videovastaanotoilta sekä perusterveydenhuollon keskistetystä palvelusta, ja näissäkin kokemukset ovat pääosin myönteisiä. [1] 

eKonsultaation tekoälyyn pohjautuva chatbot toimii ensivasteena tunnistautumattomalle asiakkaalle, joka saapuu palvelun nettisivulle. Chatbot on ollut käytössä Päijät-Sotessa ja Ylä-Savon sotessa lokakuusta 2021 alkaen ja sittemmin sen käyttöä on laajennettu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle sekä yksityiselle sektorille. Chatbot ei tee päätöksiä asiakkaan hoidon tarpeesta, vaan ohjaa ammattilaisten määrittämien hakusanojen avulla asiakkaita palvelupolussa. Toimintakauden aikana on kerätty kattavaa tilastollista tietoa chatbotin suorituskyvystä ja käytöstä. Livechatin käytön vähentyminen chatbotin myötä voi viitata siihen, että chatbot on otettu vastaan vaihtoehtona perinteiselle livechatille. [1] 

Kirjallisuuskatsaukset 

Viime vuosina on julkaistu lukuisia tutkimuksia, jotka käsittelevät etähoitoa terveydenhuollossa, ja erityisesti COVID-19-pandemian aikana etäkonsultaatiot ovat nousseet keskeiseen asemaan [2]. Vuonna 2021 laadittu katsaus osoittaa, että etähoito voi vähentää sairaalapalvelujen tarvetta, erityisesti sairaalassa vietettyjen päivien osalta [3]. Etähoito toteutetaan yleisesti videoneuvottelujen ja puhelinyhteyksien avulla. Videoneuvottelut tarjoavat puhelinyhteyteen verrattuna useita etuja, kuten vähemmän lääkitysvirheitä, suuremman diagnostisen tarkkuuden ja parannetun päätöksenteon tarkkuuden [4]. 

Hoidontarpeen arviointi etänä 

Vuonna 2019 tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus arvioi etänä toteutettavan hoidontarpeen arvion vaikutuksia terveydenhuoltoon. Katsauksen mukaan etänä tehtävä hoidontarpeen arvio voi parantaa terveydenhuollon saatavuutta, vähentää päivystys- ja ensiapukäyntejä ja tarjota perusterveydenhuollon neuvoja. Kuitenkin on edelleen avoimia kysymyksiä, kuten hoidontarpeen arvioiden vaikutukset pitkällä aikavälillä ja tarvittava henkilökunnan koulutus. Vaikka tulokset ovat lupaavia, lisätutkimus on tarpeen paremman ymmärryksen saamiseksi etänä toteutettavan hoidontarpeen arvion pitkäaikaisista vaikutuksista ja potilastyytyväisyydestä. [5] 

Etäkontaktien tehokkuus ja soveltuvuus 

Vaikka etähoito voi tarjota useille potilasryhmille tehokkaan vaihtoehdon perinteisille kasvokkain tapahtuville konsultaatioille, on tärkeää huomata, että sen tehokkuus voi vaihdella eri olosuhteissa, potilasryhmissä ja eri lääketieteen aloilla [2,6]. Diabetesta sairastavien potilaiden kohdalla etähoito näyttää parantavan verensokerin hallintaa ja vähentävän LDL-kolesterolia. Sen sijaan mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyen ei ole havaittu merkittäviä eroja videoneuvottelun ja kasvokkain tapahtuvan hoidon välillä. Sydämen vajaatoimintapotilaiden keskuudessa etähoito parantaa elämänlaatua, mutta ei vaikuta kuolleisuuteen perinteiseen hoitoon verrattuna. [6] 

Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että neurologisen hoidon etähoitomalli voi parantaa hoidon saatavuutta ja vähentää odotusaikoja, ja sekä potilaat että lääkärit ovat tyytyväisiä palveluun [7]. Hyvä käytäntö -konsensussuosituksen mukaan etäkonsultaatioita ja etäkontakteja voidaan soveltaa sellaisissa potilaan terveydentilaan liittyvissä asioissa, jotka eivät edellytä kliinistä tutkimusta lähivastaanotolla. Etäkontaktit voivat soveltua myös pitkäaikaissairauksien seurantaan, elintapaohjaukseen, akuutin hoidon tarpeen arviointiin sekä mielenterveyspalveluihin. [8] 

Mobiiliteknologiat terveydenhuollon ammattilaisten välisessä viestinnässä ja hoidon hallinnassa 

Tietoa mobiiliteknologioiden vaikutuksesta terveydenhuollon ammattilaisten väliseen viestintään ja hoidon hallintaan on käsitelty laajasti. Vuonna 2020 toteutetussa Cochrane-katsauksessa tutkittiin mobiiliteknologian roolia terveydenhuollon alalla. Katsauksessa havaittiin, että mobiiliteknologiat voivat merkittävästi nopeuttaa potilaan hoidon alkamista, erityisesti perusterveydenhuollon tarjoajien ja ensihoitajien konsultoidessa erikoislääkäreitä. Samalla ne lisäävät kliinisten tutkimusten mahdollisuuksia ja vähentävät ohjauksia erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi ihosairauksien ja kroonisten munuaissairauksien osalta.  Joillakin terveydenhuollon tarjoajilla oli epävarmuutta ihotautien hoitamisesta etänä verrattuna kasvokkain tapahtuvaan hoitoon. Tämä epävarmuus kohdistui erityisesti diagnoosien tekemiseen ja hoitosuunnitelmien laadintaan. On kuitenkin todennäköistä, että kokemuksen myötä epävarmuus vähenee. [9] 

Tekoälypohjaiset keskusteluohjelmat 

Terveydenhuollon kasvava palveluntarve ja tekoälyn mahdollisuudet ovat motivoineet tekoälypohjaisten keskusteluohjelmien, kuten chatbotien, kehittämisestä terveydenhuollon tukemiseksi. Tutkimukset ovat yleisesti osoittaneet chatbotien tehokkuuden terveydenhuollossa, mutta vahvaa näyttöä ei ole vielä riittävästi saatavilla, ja lisätutkimuksia tarvitaan. [10]

Riskienhallinta perustuu ISO 14971:2019 riskinhallinnan standardiin ja täyttää myös ISO 27001 sekä Traficomin Pilvipalveluiden turvallisuuden arviointikriteeristön (PiTuKri) -vaatimukset (v1.1) soveltuvilta ja riittäviltä osin. Jokaisesta SaaS (Software as a Service) -palvelusta on tehty erikseen riskianalyysit, joiden ajantasaisuus tarkistetaan vähintään kerran vuodessa ja yleisesti siinä vaiheessa, kun järjestelmään tehdään muutoksia. [1] 

Yrityksen ohjeissa on määritelty poikkeustilanteiden viestintäkäytännöt, joista esimerkkinä häiriötilanteen ilmoittaminen Valviralle tai Fimealle. Yrityksellä on myös vaaratilanteisiin, Läheltä piti -tilanteisiin, kielteisen asiakaspalautteeseen käsittelyyn tai valitukseen liittyvät toimintaohjeet. [1] 

Yrityksen tiedossa ei ole, että palvelu olisi aiheuttanut vaaratapahtumia tai muita poikkeamia potilaiden tai asiakkaiden turvallisuudessa [1].  

Mikäli tuotteen vaatimassa internetyhteydessä on yhteysongelmia, palvelu kykenee palautumaan hetkellisistä yhteyskatkoista ilman, että tietoja häviää katkon aikana. Jos esimerkiksi live-chat on meneillään, viestit menevät perille internetyhteyden korjaannuttua. [1] 

Palvelusta aiheutuu käyttöönotto- ja ylläpitokustannuksia. Käyttöönoton kustannukset sisältävät teknisen toimittamisen, mahdolliset integraatiot ja koulutukset. Kustannukset vaihtelevat organisaation koon ja haluttujen integraatioiden mukaan. 

Ylläpitokustannukset muodostuvat käyttöoikeudesta, tuesta ja ylläpidosta, ja niiden suuruus riippuu organisaatiosta ja käytön laajuudesta [1]. 

Palvelun tuottajan antamien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että palvelun käytön kustannukset ovat kohtuulliset verrattaessa niitä vastaavan palvelun tuottamiseen muulla tavoin. 

Arvioinnissa on käytetty sosiaali- ja terveydenhuollon hankintojen tietoturva- ja tietosuojavaatimuskantaa ja SAG Flowmedik Oy:n toimittamaa vastausmateriaalia [1,11] 

Kriisivalmius ja ennaltaehkäisy 

Palvelu auditoidaan vuosittain ulkoisen tahon toimesta sekä yhtiön sisäisesti. eKonsultaatiota skannataan automaattisesti viikoittain yleisten tietoturvauhkien varalta. Henkilöille on jaettu vastuita toimia ‘Quick response’ -tiimissä häiriötilanteiden varalta. 

Käyttäjien hallinta 

Salassa pidettävää tietoa käsitellessä vaaditaan vahva tunnistautuminen. Palvelu tukee roolipohjaista käyttäjien hallintaa, ja käyttöoikeuksien ajantasaisuutta seurataan vähintään kahdesti vuodessa. 

Laitteisto 

Tuote on Software as a Service (SaaS)-palvelu.  

Palvelu tuotetaan Telian Cloud 9 -konesaliympäristöissä. Kone- ja datasaliympäristöissä on ympärivuorokautinen vartiointi sekä kulunvalvonta. Flowmedikin tiloissa ei säilytetä työajan ulkopuolella koneita, joilla on etäyhteys pilveen. Työkoneiden tallennustila on suojattu kryptauksella. 

Tietosuoja 

Salausavaimet luodaan SHA-256- tiivisteitä käyttäen. Salausalgoritmina toimii AES-256 ja salattu data tallennetaan tietokantaan BASE64- muodossa. Tietokanta varmuuskopioidaan kahdesti päivässä. Tietoja säilytetään ja käsitellään GDPR:n mukaisesti ja vain EU/ETA-alueella. 

Yleinen ohje hankintoihin

Hankintavaiheessa olisi syytä aina olla yhteydessä organisaation tietohallintoon, tietoturva-asiantuntijaan ja tietosuoja-asiantuntijaan. Keskustelkaa heidän kanssaan täyttääkö kyseinen tuote teidän vaatimuksenne. Lisäksi suosittelemme, että hyvinvointialueet käyttävät tukena hankinnoissa Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) tietoturvaopasta hankinnoille [12]. 

eKonsultaatio on kokonaisvaltainen etähoito-, tuotannonohjaus- ja raportointiratkaisu eli digitaalinen palvelukeskus. Palvelu toimii lähtökohtaisesti kaikissa käyttöjärjestelmissä, joissa on web-selain. Palvelu sisältää myös natiivi iOS- ja Android-mobiilisovellukset sekä loppukäyttäjille että ammattilaisille. Mobiilisovellukset tukevat helppokäyttötoimintoja VoiceOver (iOS) ja TalkBack (Android). Palvelu on optimoitu toimimaan kaikilla älylaitteilla. [1] 

Palvelusta tehdään tilaajaorganisaatiolle aina ns. white label ratkaisu, jolloin palvelun sisältö (esimerkiksi värikontrastit ja palvelun tekstisisältö) ja saavutettavuusseloste ovat aina tilaajakohtaisia. Käytettävyys- ja saavutettavuustestaukset suoritetaan tilaajakohtaisesti. [1] 

Yritys pyrkii suunnittelemaan palvelun käyttöliittymät ja muun sisällön aina selkokielisenä ja ottamaan huomioon heikosti suomea osaavat henkilöt. Palvelussa on huomioitu myös muut erityiskäyttäjäryhmät: 

• Heikkonäköiset, näkörajoitteiset ja poikkeavan värinäön omaavat henkilöt voivat käyttää ruudunlukijaa ja värien kontrasteihin on kiinnitetty huomiota.  
• Kuulovammaiset ja viittomakieliset henkilöt on huomioitu siten, että esim. live-chat ja chatbot ovat tekstipohjaisia.  
• Palvelu on helppokäyttöinen ja ohjaa käyttäjää eteenpäin prosessissa, mikä auttaa kognitiivisia rajoitteita omaavia henkilöitä. [1] 

Käytettävyyshaasteet ovat koskeneet lähinnä sisältöä, jonka tilaajaorganisaatiot ovat itse tuottaneet palveluun. Niitä on pyritty vähentämään ohjeistamalla tilaajaorganisaatiota materiaalin tuottamisessa. 

Käyttöohjeet löytyvät kirjautuneelle ammattilaiselle ja asiakkaalle suoraan järjestelmästä. Tämän lisäksi yritys toimittaa ohjeet käyttöönottoprojektin aikana organisaatiolle, joka voi tallentaa ne esimerkiksi omaan sisäiseen verkkoonsa. Tuotteesta on myös demoversio, jota voi käyttää käyttöönottoprosessin yhteydessä. [1] 

Palvelun saavutettavuusselosteen mukaan palvelu täyttää WCAG 2.1 ohjeistuksen mukaiset A-, AA- ja AAA-tason tason teknisen tason saavutettavuusvaatimukset [1]. Saavutettavuuteen vaikuttaa mm. käyttöön otettavat moduulit ja palveluun tilaajaorganisaation syöttämä sisältö ja graafinen ilme. Tilaajaorganisaation tekstin tuottajia ohjeistetaan sisällön formaatista. Palvelun sisältö on melko määrämuotoista, joten organisaation on helppo tuottaa saavutettavaa sisältöä. [1] 

Yrityksen mukaan käytettävyyden ja saavutettavuuden arviointi on osa jatkuvaa kehitystä. Palvelun saavutettavuusarvio päivitetään aina tarpeen mukaan, mikäli sisältö tai toiminnallisuudet muuttuvat merkittävästi. [1] 

Yleinen ohje hankintoihin

Hankkivan organisaation tulee huomioida kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön asettamat saavutettavuusvaatimukset [13-15].

Yhteentoimivuus 

Palvelu on integroitavissa erilaisiin potilastieto- ja muihin järjestelmiin, esim. Lifecare, Acute ja Esko mm. REST/JSON- ja HL7-standardeilla. Palvelu käyttää muiden järjestelmien (esim. Suomi.fi-tunnistus) dataa rajapintojen kautta. [1] 

Tekninen toimivuus 

Yrityksellä on käytössä lääkinnällisten laitteiden ohjelmistojen elinkaaristandardi IEC 62304, joka koostuu kolmesta osa-alueesta:

laadunhallinta ISO 13485, riskienhallinta ISO 14971 ja sovellusten riskiluokitus IEC 82304. Sovelluskehitys on eriytetty kolmeen ympäristöön: Kehitys- (DEV), testaus- (TEST) ja tuotantopalvelimille (PROD). Ennen kuin lähdekoodi siirretään tuotantoon asti, sovellus käy läpi erinäisiä testausvaiheita ja tarkistuksia jo kehitysvaiheessa. [1] 

Palvelun päivitys tapahtuu taustalla ilman, että se vaikuttaa käyttäjiin tai palvelun toimintaan. Palvelua päivitetään useita kertoja kuukaudessa tarpeen mukaan. Päivitykset ajoitetaan yleensä virka-ajan ja eniten käytettyjen palveluiden palveluaikojen ulkopuolelle. [1] 

Tarvittaessa on mahdollista palata sovelluksen aikaisempaan versioon [1].  

Viimeisen 6 kuukauden aikana palvelu ei ole ollut kertaakaan poissa käytössä [1]. 

Tekoälyyn liittyvät huomiot 

eKonsultaation tekoäly toimii ensivasteena tunnistautumattomalle loppuasiakkaalle, joka saapuu palvelun nettisivulle etsimään tietoa tai sähköisiä palveluja. Chatbot hyödyntää koneoppimisen ja luonnollisen kielen käsittelymallia perustuen chatbot.com-palveluun.  

Yrityksen ilmoituksen mukaan chatbotin suorituskykyparametrien täsmällisyys, tarkkuus ja palautus/muistaminen (accuracy, precision, recall) ovat saavuttaneen 90 prosentin tason [1]. 

Järjestelmään on integroitu noin 700 palvelupolkumallia, joissa on tuhansia hakusanoja. Tekoälyn päättely perustuu luottamuspisteisiin (Confidence scores); epävarmoissa tilanteissa chatbot ohjaa käyttäjän fallback- toimintoon, jossa suositellaan haettavan asian tarkennusta. Chatbot viestii suoraan käyttäjälle, mikäli ei täysin ymmärtänyt syötettä. Se antaa selkeän ohjeen yksinkertaistaa kirjoitettua viestiä tai tarjoaa vaihtoehtoisesti tiettyjä palvelupolkuja, jotka voivat auttaa käyttäjää löytämään tarvitsemansa tiedon tai palvelun. [1] 

Koulutus ja tuotetuki 

Yritys järjestää koulutusta käyttöönottoprojektien aikana tarpeen mukaan. Koulutukset nauhoitetaan, mikäli ne järjestetään etänä. Koulutukset pidetään lähtökohtaisesti suomen kielellä, mutta myös ruotsin- ja englanninkieliset koulutukset ovat mahdollisia. Palvelu sisältää selkeät ja kattavat käyttöohjeet ammattilaisille. Tähänastisen käyttökokemuksen mukaan eniten yrityksen tukea ammattilaisille on tarvittu videovastaanottojen pitämisessä. [1] 

Virheilmoitukset voidaan vastaanottaa sähköpostilla, puhelimitse tai Jira ServiceDesk -palvelun kautta. Mikäli käyttäjä yrittää käyttää sovellusta väärin tai kohtaa muutoin poikkeuksellisen virhetilanteen, sovellus antaa siitä selkeän virheilmoituksen käyttäjälle. [1] 

Tilaajaorganisaatio huolehtii palvelua käyttävien asiakkaiden ohjauksesta. Palvelussa on sähköinen palautekanava ja käyttäjällä on mahdollisuus olla yhteydessä sähköpostilla. Yritys vastaa kaikkiin yhteydenottoihin 14 päivän sisällä. [1] 

Tuotteen levinneisyys 

Palvelu on käytössä eri hyvinvointialueilla mm. HUS:ssa, Varhassa, OmaHämeessä, Satakunnassa, Päijät-Sotessa ja Pohteella. Osa hyvinvointialueista on käyttänyt palvelua jo vuodesta 2018 lähtien. [1] 

1. Yrityksen täyttämä Digi-HTA-kyselylomake, ei julkinen tieto.  
2. Carrillo de Albornoz S, Sia KL, Harris A. The effectiveness of teleconsultations in primary care: systematic review. Fam Pract. 2022 Jan 19;39(1):168-182. doi: 10.1093/fampra/cmab077. PMID: 34278421; PMCID: PMC8344904. 
3. Peters GM, Kooij L, Lenferink A, van Harten WH, Doggen CJM. The Effect of Telehealth on Hospital Services Use: Systematic Review and Meta-analysis. J Med Internet Res. 2021 Sep 1;23(9):e25195. doi: 10.2196/25195. PMID: 34468324; PMCID: PMC8444037.  
4. Rush KL, Howlett L, Munro A, Burton L. Videoconference compared to telephone in healthcare delivery: A systematic review. Int J Med Inform. 2018 Oct;118:44-53. doi: 10.1016/j.ijmedinf.2018.07.007. Epub 2018 Jul 25. PMID: 30153920. 
5. Rushton S, Boggan JC, Lewinski AA, Gordon AM, Shoup JP, Van Voorhees E, Whited JD, Tabriz AA, Adam S, Fulton J, Kosinski AS, Van Noord MG, Williams JW Jr, Goldstein KM, Gierisch JM. Effectiveness of Remote Triage: A Systematic Review [Internet]. Washington (DC): Department of Veterans Affairs (US); 2019 Jul. PMID: 31971698.  
6. Flodgren G, Rachas A, Farmer AJ, Inzitari M, Shepperd S. Interactive telemedicine: effects on professional practice and health care outcomes. Cochrane Database Syst Rev. 2015 Sep 7;2015(9):CD002098. doi: 10.1002/14651858.CD002098.pub2. PMID: 26343551; PMCID: PMC6473731. 
7. Kuusisto, H. (2016). Tieto liikkuu, potilas ei: neurologisen lähetepotilaan etähoito: mallin käyttöönotto ja arviointi (väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto). 
8. Mikkola I, Riekki M, Sipilä R. Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin nimittämän Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan mallit sote-järjestelmässä Hyvä käytäntö konsensussuosituspaneelin puolesta. Perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminnan mallit sote-järjestelmässä, Hyvä käytäntö -konsensussuositus Saatavilla: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/hsu00024 Luettu 26.1.2024.
9. Gonçalves-Bradley DC, J Maria AR, Ricci-Cabello I, Villanueva G, Fønhus MS, Glenton C, Lewin S, Henschke N, Buckley BS, Mehl GL, Tamrat T, Shepperd S. Mobile technologies to support healthcare provider to healthcare provider communication and management of care. Cochrane Database Syst Rev. 2020 Aug 18;8(8):CD012927. doi: 10.1002/14651858.CD012927.pub2. PMID: 32813281; PMCID: PMC7437392. 
10. Milne-Ives M, de Cock C, Lim E, Shehadeh MH, de Pennington N, Mole G, Normando E, Meinert E. The Effectiveness of Artificial Intelligence Conversational Agents in Health Care: Systematic Review. J Med Internet Res. 2020 Oct 22;22(10):e20346. doi: 10.2196/20346. PMID: 33090118; PMCID: PMC7644372. 
11. Kyberturvallisuuskeskus. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankintojen tietoturva- ja tietosuojavaatimukset Saatavilla:  https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/ohjeet-ja-oppaat/sosiaali-ja-terveydenhuollon-hankintojen-tietoturva-ja. Luettu 26.1.2024.
12. The European Union Agency for Cybersecurity Procurement Guidelines for Cybersecurity in Hospitals. Saatavilla: https://www.enisa.europa.eu/publications/good-practices-for-the-security-of-healthcare-services. Luettu 26.1.2024.
13. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306. Luettu 26.1.2024.
14. Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Saavutettavuuden valvonnan yksikkö. Digipalvelulain vaatimukset. Saatavilla: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/. Luettu 26.1.2024.
15. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397. Luettu 26.1.2024.

Petra Falkenbach, arviointipäällikkö, FinCCHTA 

Jari Haverinen, erikoissuunnittelija, FinCCHTA 

Raija Järvinen, erikoissuunnittelija, FinCCHTA 

Teemu Mustola, erikoissuunnittelija, FinCCHTA 

Tommi Hanhela, tietoturva-asiantuntija, Oulun yliopisto 

Jere Kinnunen, tietoturva-asiantuntija, Oulun yliopisto 

Antti Koskela, tietoturva-asiantuntija, Oulun yliopisto