eKonsultaatio on digitaalinen palvelukeskus, joka tarjoaa ratkaisuja etähoidon lisäksi terveydenhuollon tuotannonohjaukseen ja raportointiin. eKonsultaatio-palvelu mahdollistaa etänä tehtävän hoidon tarpeen arvion, hoidon ja vastaanottotoiminnan sekä ammattilaisten välisen konsultaation myös eri organisaatioiden välillä. [1]
eKonsultaatio tarjoaa asiakkaiden käyttöön verkkosivuston ja mobiilisovelluksen. Palvelussa asiakas voi ottaa yhteyttä ammattilaiseen chat-palvelun kautta ilman tunnistautumista. Asiakas näkee keskimääräisen jonotusajan ja edellään olevien jonottajien määrän. Asiakas voidaan kutsua etävastaanotolle tai videopuheluun joko ajastetusti, sähköpostilla tai tekstiviestillä. [1]
Ammattilaisten käyttöliittymä sisältää chat-toiminnot, jossa voidaan kutsua muita ammattilaisia keskusteluun sekä jakaa liitetiedostoja asiakkaan kanssa. Vaihtoehtona on videopuhelu ammattilaisen ja asiakkaan välillä. [1]
Arvioitavaan tuotteeseen liittyvä tutkimusnäyttö
Ammattilaisten välisen konsultaation osalta ei ole tutkimustietoa palvelun vaikuttavuudesta.
Seuraavat vaikutukset perustuvat yrityksen ilmoitukseen:
HUS psykiatrian alueella on raportoitu lähetemäärän vähenemistä, mikä ajoittuu eKonsultaation käyttöönottoon. Samoin palvelun yhteydessä annettu ohjeistus lähetteen ohjaamiseen ja muotoiluun sekä eKonsultin rooli lähetteen lukijana näyttävät edistävän prosessin sujuvuutta. Yrityksen mukaan erikoissairaanhoidon eri organisaatioiden välisessä konsultaatiossa hyötyä on tullut potilaan matkustamisen vähentymisenä. [1]
eKonsultaatio kerää potilaalta ennakkoon tietoja, joiden avulla ammattilainen pystyy tarkentamaan asiakkaan tilannetta. Tämä voi nopeuttaa ja parantaa hoitoprosessia. [1] Tutkimuksellista näyttöä ennakkotietojen keräämisen vaikutuksesta ei ole.
Palveluntuottajan keräämä asiakaspalaute chat-palvelusta ja sen hyödyllisyydestä on ollut pääosin positiivista. Lisäksi palautetta kerätään työterveyden videovastaanotolta, mielenterveys- ja päihdepalvelujen videovastaanotoilta sekä perusterveydenhuollon keskistetystä palvelusta, ja näissäkin kokemukset ovat pääosin myönteisiä. [1]
eKonsultaation tekoälyyn pohjautuva chatbot toimii ensivasteena tunnistautumattomalle asiakkaalle, joka saapuu palvelun nettisivulle. Chatbot on ollut käytössä Päijät-Sotessa ja Ylä-Savon sotessa lokakuusta 2021 alkaen ja sittemmin sen käyttöä on laajennettu Pohjois-Savon hyvinvointialueelle sekä yksityiselle sektorille. Chatbot ei tee päätöksiä asiakkaan hoidon tarpeesta, vaan ohjaa ammattilaisten määrittämien hakusanojen avulla asiakkaita palvelupolussa. Toimintakauden aikana on kerätty kattavaa tilastollista tietoa chatbotin suorituskyvystä ja käytöstä. Livechatin käytön vähentyminen chatbotin myötä voi viitata siihen, että chatbot on otettu vastaan vaihtoehtona perinteiselle livechatille. [1]
Kirjallisuuskatsaukset
Viime vuosina on julkaistu lukuisia tutkimuksia, jotka käsittelevät etähoitoa terveydenhuollossa, ja erityisesti COVID-19-pandemian aikana etäkonsultaatiot ovat nousseet keskeiseen asemaan [2]. Vuonna 2021 laadittu katsaus osoittaa, että etähoito voi vähentää sairaalapalvelujen tarvetta, erityisesti sairaalassa vietettyjen päivien osalta [3]. Etähoito toteutetaan yleisesti videoneuvottelujen ja puhelinyhteyksien avulla. Videoneuvottelut tarjoavat puhelinyhteyteen verrattuna useita etuja, kuten vähemmän lääkitysvirheitä, suuremman diagnostisen tarkkuuden ja parannetun päätöksenteon tarkkuuden [4].
Hoidontarpeen arviointi etänä
Vuonna 2019 tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus arvioi etänä toteutettavan hoidontarpeen arvion vaikutuksia terveydenhuoltoon. Katsauksen mukaan etänä tehtävä hoidontarpeen arvio voi parantaa terveydenhuollon saatavuutta, vähentää päivystys- ja ensiapukäyntejä ja tarjota perusterveydenhuollon neuvoja. Kuitenkin on edelleen avoimia kysymyksiä, kuten hoidontarpeen arvioiden vaikutukset pitkällä aikavälillä ja tarvittava henkilökunnan koulutus. Vaikka tulokset ovat lupaavia, lisätutkimus on tarpeen paremman ymmärryksen saamiseksi etänä toteutettavan hoidontarpeen arvion pitkäaikaisista vaikutuksista ja potilastyytyväisyydestä. [5]
Etäkontaktien tehokkuus ja soveltuvuus
Vaikka etähoito voi tarjota useille potilasryhmille tehokkaan vaihtoehdon perinteisille kasvokkain tapahtuville konsultaatioille, on tärkeää huomata, että sen tehokkuus voi vaihdella eri olosuhteissa, potilasryhmissä ja eri lääketieteen aloilla [2,6]. Diabetesta sairastavien potilaiden kohdalla etähoito näyttää parantavan verensokerin hallintaa ja vähentävän LDL-kolesterolia. Sen sijaan mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyen ei ole havaittu merkittäviä eroja videoneuvottelun ja kasvokkain tapahtuvan hoidon välillä. Sydämen vajaatoimintapotilaiden keskuudessa etähoito parantaa elämänlaatua, mutta ei vaikuta kuolleisuuteen perinteiseen hoitoon verrattuna. [6]
Suomessa tehty tutkimus osoittaa, että neurologisen hoidon etähoitomalli voi parantaa hoidon saatavuutta ja vähentää odotusaikoja, ja sekä potilaat että lääkärit ovat tyytyväisiä palveluun [7]. Hyvä käytäntö -konsensussuosituksen mukaan etäkonsultaatioita ja etäkontakteja voidaan soveltaa sellaisissa potilaan terveydentilaan liittyvissä asioissa, jotka eivät edellytä kliinistä tutkimusta lähivastaanotolla. Etäkontaktit voivat soveltua myös pitkäaikaissairauksien seurantaan, elintapaohjaukseen, akuutin hoidon tarpeen arviointiin sekä mielenterveyspalveluihin. [8]
Mobiiliteknologiat terveydenhuollon ammattilaisten välisessä viestinnässä ja hoidon hallinnassa
Tietoa mobiiliteknologioiden vaikutuksesta terveydenhuollon ammattilaisten väliseen viestintään ja hoidon hallintaan on käsitelty laajasti. Vuonna 2020 toteutetussa Cochrane-katsauksessa tutkittiin mobiiliteknologian roolia terveydenhuollon alalla. Katsauksessa havaittiin, että mobiiliteknologiat voivat merkittävästi nopeuttaa potilaan hoidon alkamista, erityisesti perusterveydenhuollon tarjoajien ja ensihoitajien konsultoidessa erikoislääkäreitä. Samalla ne lisäävät kliinisten tutkimusten mahdollisuuksia ja vähentävät ohjauksia erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi ihosairauksien ja kroonisten munuaissairauksien osalta. Joillakin terveydenhuollon tarjoajilla oli epävarmuutta ihotautien hoitamisesta etänä verrattuna kasvokkain tapahtuvaan hoitoon. Tämä epävarmuus kohdistui erityisesti diagnoosien tekemiseen ja hoitosuunnitelmien laadintaan. On kuitenkin todennäköistä, että kokemuksen myötä epävarmuus vähenee. [9]
Tekoälypohjaiset keskusteluohjelmat
Terveydenhuollon kasvava palveluntarve ja tekoälyn mahdollisuudet ovat motivoineet tekoälypohjaisten keskusteluohjelmien, kuten chatbotien, kehittämisestä terveydenhuollon tukemiseksi. Tutkimukset ovat yleisesti osoittaneet chatbotien tehokkuuden terveydenhuollossa, mutta vahvaa näyttöä ei ole vielä riittävästi saatavilla, ja lisätutkimuksia tarvitaan. [10]
