Mitä HTA tarkoittaa?

Erikoissairaanhoidossa ja lääketieteen eri erikoisaloilla otetaan vuosittain käyttöön lukuisia uusia hoidollisia ja diagnostisia menetelmiä. Luotettavaa arviointitietoa tarvitaan jatkuvasti hoitolinjauksista, hankinnoista ja määrärahojen käytöstä päätettäessä sekä yhä useammin myös silloin, kun halutaan luopua vanhentuneesta teknologiasta.

Arviointia tarvitaan etenkin silloin, kun

• menetelmä on uusi, erityisen kallis tai kiistanalainen
• menetelmä on kansanterveyden tai kansantalouden kannalta merkittävä
• menetelmän käytössä tai tuloksissa havaitaan merkittävää alueellista vaihtelua
• käytössä oleva menetelmä on osoittautunut tehottomaksi tai jopa haitalliseksi.
• menetelmästä ei löydy riittävästi tieteellistä tutkimusta.

Menetelmäarviot vastaavat kysymyksiin, jotka voivat vaikuttaa terveyspoliittisiin tai kliinisiin päätöksiin. Suomen terveyskeskuksissa ja sairaaloissa tarvitaan päivittäin tietoa siitä, miten uudet ja jo käytössä olevat menetelmät vaikuttavat potilaan hoidon järjestelyihin.

• Onko uusi menetelmä parempi kuin vanha?
• Onko uuden, kalliin hoitomenetelmän käyttöönotto perusteltavssa?-
• Millä tavalla teknologia vaikuttaa potilaan elämään?

Arvioitavia menetelmiä ovat

• lääkkeet
• diagnostiset ja lääkinnälliset laitteet
• kirurgiset ja muut toimenpiteet
• digitaaliset terveyspalvelut ja -tuotteet
• ennalta ehkäisevät ja kuntouttavat toimintatavat
• potilastietojärjestelmät ja muut hallinnolliset tukijärjestelmät.

Digi-HTA-menetelmää käytetään silloin, kun kyseessä ovat

• tekoälyyn ja IoT-teknologiaan perustuvat ratkaisut
• mobiilisovellukset
• sähköiset oirekyselyt ja neuvontapalvelut
• robotiikan käyttöön perustuvat ratkaisut.

Laajan HTA-arvioinnin osa-alueita ovat

• terveysongelman kuvaus ja nykyinen käyttö
• menetelmän kuvaus ja tekniset ominaisuudet
• kliininen vaikuttavuus
• kustannukset ja taloudellinen arviointi
• turvallisuus
• eettiset kysymykset
• organisatoriset näkökohdat
• sosiaaliset vaikutukset
• lainsäädäntöön liittyvät kysymykset

Sairaaloiden käytössä on Mini-HTA

Mini-HTA on suppea, mutta järjestelmällinen menetelmäarviointi, jonka avulla voidaan nopeasti arvioida uuden menetelmän käytön edellytykset ja vaikutukset sairaala- tai paikallistasolla. Mini-HTA-lomakkeen kysymyksillä kartoitetaan arvioitavan menetelmän etuja ja haittoja, taloudellisia vaikutuksia sekä seurauksia potilaalle ja organisaatiolle.​ 

Lähde: Marjukka Mäkelä. Arvioinnin vaiheet.  Versio 1.1.  HTA-opas. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim; 2017. Viitattu 11.12.2021. Saatavana: https://www.kaypahoito.fi/kaypa-hoito/menetelmat/hta-opas 

Kuten muillakin menetelmillä, myös terveydenhuollon menetelmällä on elinkaari.  Aluksi on innovaatio, jota kehitetään niin pitkälle, että se voidaan ottaa käyttöön. Käyttöönotto ei tapahdu kerralla, vaan osa terveydenhuollon yksiköistä on tässä nopeampia, toiset hitaampia.  Ensimmäisten käyttöönottojen myötä menetelmää kehitetään edelleen ja pikkuhiljaa sen käyttö leviää laajemmalle.  Menetelmän käytöstä voidaan luopua kokonaan tai osittain tutkimustiedon lisääntyessä tai uusien innovaatioiden syrjäyttäessä vanhoja menetelmiä

De-implementaatio, käytöstä luopuminen

De-implementaatio tarkoittaa menetelmän käytön vähentämistä, rajaamista, lopettamista tai korvaamista toisella menetelmällä. Tarve de-implementaatiolle voi syntyä esimerkiksi vaikuttavuuteen tai turvallisuuteen liittyvän uuden tutkimustiedon myötä.  De-implementaatiota on terveydenhuollossa tehty aina, kun uudet menetelmät ovat syrjäyttäneet vanhoja.  Nykyisin asiaan kiinnitetään enemmän huomiota ja tehdään erityisesti de-implementaatiota vahvistavia toimia.