Tunstall on kehittänyt etähoitopalvelujen kokonaisuuden, joka sisältää neljä tasoa: reaktiivisen, proaktiivisen, personoidun ja ennakoivan tason palvelut. Turvapuhelinpalvelusta eli reaktiiviselta palvelutasolta toiselle tasolle edettäessä, antureita ja lisälaitteita otetaan käyttöön asiakkaan erityistarpeiden mukaan. Reaktiivisen tason palvelussa asiakas voi rannekkeessa tai kaulassa kannettavan hälytyspainikkeen avulla ottaa yhteyttä valvontakeskukseen, joka tarjoaa tukea tai lähettää tarvittavaa apua. [2]
Tähän Digi-HTA-arviointiin kuuluu ainoastaan TSP-hälytysten käsittelyjärjestelmä ja Lifeline Digital turvapuhelin, jotka kuuluvat reaktiivisen tason etähoitopalveluun.
Yrityksen mukaan TSP-hälytysten käsittelyjärjestelmällä ja Lifeline Digital-turvapuhelimella tavoitellaan kustannustehokkaampia ja parempia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. [1]
Palvelun käyttäjät ovat ensisijaisesti asiakkaita, jotka tarvitsevat tukea ja turvaa kotona asumiseen. [1]
Tunstall TSP -järjestelmä ottaa vastaan turvapuhelinhälytykset ja välittää auttamistehtävät eteenpäin. Järjestelmä tallentaa olennaiset tiedot asiakkaista, hälytyksistä ja tilannekohtaiset toimintaohjeet. Järjestelmän tuottama raportti auttaa ammattilaista reagoimaan asiakkaan tilanteissa tapahtuviin muutoksiin ja tunnistamaan kotihoidon lisääntyneen palvelutarpeen.
Yritys valmistaa ja toimittaa yleensä turvapuhelimet asiakkaille, mutta järjestelmä tukee hälytysten vastaanottoa myös muiden valmistajien turvapuhelimista. [1]
Arvioitavaan tuotteeseen liittyvä tutkimusnäyttö
Espanjassa tehtiin Tunstallin rahoittama pitkittäistutkimus vuosina 2014ꟷ2018. Etähoidon palvelujen käyttäjien määrä nousi tutkimusjakson aikana 202 100:sta 247 900:aan. Myös palvelun käyttäjien keskimääräinen ikä on noussut, ja ikääntyneet asuvat yhä enemmän kotonaan etähoidon palvelujen turvin. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, lisääkö yhä korkeampi etähoidon palvelunkäyttäjien ikä ambulanssi- ja muiden hälytysten määrää. Tutkimuksessa analysoitiin etähoidon palvelunkäyttäjien tunnisteettomia demografisia tietoja ja personoitua palvelunkäyttöä.
Etähoidon palveluiden tarvetta, käyttöä ja vaikutuksia arvioitiin rekisteröityjen arviointimenetelmien ja stratifiointimallien avulla, jotka kehitettiin yhteistyössä Foundation for Health and Ageing at the Universitat Autonoma de Barcelona (FSiE-UAB) kanssa. Tämä arviointimenetelmä on otettu käyttöön vuonna 2016. Vuosina 2014ꟷ2016 palvelukäyttäjien palvelun käytön tarve ja käyttö jouduttiin arvioimaan takautuvasti, joten tähän ajankohtaan sijoittuviin tutkimustulosten arviointeihin täytyy suhtautua varauksella. Vuodesta 2016 lähtien arviointi pystyttiin tekemään ajantasaisesti.
Tässä tutkimuksessa suurin osa palvelun käyttäjistä sijoittui reaktiiviselle ja proaktiivisille tasoille ja korkeimmalla eli ennakoivalla tasolla oli vähiten käyttäjiä. Palvelunkäyttäjien keski-ikä oli 79,88 vuotta ja heistä naisia oli 73,3 %. Tutkimuksessa laskettiin erilaisten hälytysten lukumäärä henkilöä kohti vuodessa ja huomattiin, että vuodesta 2016 alkaen ambulanssihälytysten määrä lähti vähenemään 33,3 % vuoteen 2018 mennessä. Myös muiden hälytysten kuten omaisille ja vartijapalveluille osoitettujen määrät vähenivät seurantajakson aikana. Kun tarkastellaan kaikkia hälytyksiä yhdessä, niiden lukumäärät vähenivät 27,9 % seurantajakson aikana. Palohälytysten määrä lisääntyi, mutta niiden prosenttiosuus kaikista hälytyksistä oli pieni (0,003ꟷ0,006 %). Nämä tulokset osoittavat, että etähoitopalveluiden käyttöönotto on johtanut parannuksiin palvelunkäyttäjien turvallisuudessa ja vähentänyt tarvetta kiireellisten terveyspalveluiden tarvetta. [3]
Isossa-Britanniassa Seftonin Careline, ikääntyneiden kotihoidon yksikkö, otti käyttöön Tunstallin PNC SaaS (Software as a Service) -ohjelmistoalustan. Careline ja Tunstall tekivät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen, että projekti hallinnoitiin ja toteutettiin ilman vaikutuksia palvelunkäyttäjiin ja että tietojen siirto sujui saumattomasti. Tavoitteena oli palvelun uudistaminen digitaalisilla ratkaisuilla ja älykkäämmillä työnkuluilla, jotta voitaisiin lisätä kapasiteettia ja siten parantaa organisaation kykyä tarjota palveluja pitkällä aikavälillä. Tunstallin tarjoama koulutus on auttanut Sefton Carelinea hyödyntämään teknologiaa parhaalla mahdollisella tavalla palvelunkäyttäjien avustamiseksi eri tilanteissa. [4]
Arvioitavaan tuotteeseen liittyvät tutkimukset, joiden alkuperäisiä tutkimusraportteja ei ollut saatavilla arviointihetkellä
Toisessa Tunstallin rahoittamassa tutkimuksessa Espanjassa tutkittiin proaktiivisen tason palvelunkäyttäjien käsityksiä heille keskeisistä osa-alueista kuten turvallisuuden tunteesta sekä itsenäisyyden ja omavaraisuuden säilyttämisestä potilaiden raportoimilla tulosmittareilla (PROMS). Tutkimukseen osallistui 1 200 palvelunkäyttäjää. Tutkimus vertasi proaktiivisen etähoidon käyttäjien arvioita kontrolliryhmään, joka täytti etähoidon saantiperusteet, mutta joilla ei vielä ollut sitä käytössä. Tulokset osoittivat, että 96,1 % käyttäjistä ilmoitti turvallisuuden tunteen parantuneen etähoidon käytön myötä. Ennen etähoitoa turvallisuuden käsityksen keskiarvo oli 5,9 (asteikolla 0ꟷ10), joka nousi proaktiivisen etähoidon myötä 7,9:ään. Tuloksissa tuli esille myös käyttäjien yleisen mielenrauhan lisääntyminen. [2]
Tunstallin rahoittamassa ja Yorkshire Health Economic Consortium (YHEC) toteuttamassa tutkimuksessa analysoitiin etähoidon vaikutuksia sosiaalihuollon kustannuksiin Lancashire County Councilissa (LCC). Tutkimukseen otettiin LCC:n sosiaalihuollon asiakkaita vuosilta 2016ꟷ2017. Tutkimuksessa käytettiin tunnisteetonta dataa ja vertailtiin etähoidon ja ilman etähoitoa olevien ryhmien välisiä kustannuksia. Ryhmistä pyrittiin tekemään mahdollisimman samankaltaiset ja asiakkaiden demografiset tiedot kuten ikä, sukupuoli ja yleisvointi huomioitiin ryhmien muodostamisessa.
Kaikkien etähoitoa saaneiden asiakkaiden painotetut keskimääräiset kustannukset suhteutettiin tarkasteltuihin ajanjaksoihin. Kustannusero kahden ryhmän välillä oli hieman yli 4500 puntaa palvelukäyttäjää kohden vuodessa, kun etäpalvelun kustannukset oli vähennetty. Etähoidon avulla vältetyt lisäkustannukset korostavat sen merkitystä kunnallisten palvelujen kapasiteetin ja ikääntyvän väestön tuoman kysynnän hallinnassa. Tutkimus osoittaa etähoidon potentiaalin kustannussäästökeinona sosiaalihuollossa, ja tutkimushetkellä vuonna 2017 lisätutkimukset terveydenhuollon hyödyistä olivat käynnissä. [2]
Kirjallisuuskatsaukset
Isossa-Britanniassa tehtiin satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus kotona asumista tukevan teknologian käytöstä dementiaa sairastavilla asukkailla. Tutkimuksen lähtökohtana oli oletus, että kattava avustava teknologia ja etähoito kotona [5]
- mahdollistavat dementiaa sairastavien potilaiden kotona asumisen pitempään kuin vähemmän teknologiaa käyttävien asumisen
- ovat kustannustehokkaita
- vähentävät merkittävästi vakavia riskejä aiheuttavien tilanteiden ja erityisesti sairaalaan joutumisten määrää
- vähentävät perheen ja omaishoitajien taakkaa ja stressiä
- parantavat dementiapotilaiden elämänlaatua.
Tutkimuksessa 495 osallistujaa arvottiin kahteen ryhmään:
- Interventioryhmän (248 asukasta) käytössä oli kattava apuväline- ja avustavan teknologian paketti, jossa laitteiden tuli tukea muistiin liittyviä haasteita ja olla terveys- tai sosiaalialan ammattilaisen suosittelemia.
- Kontrolliryhmällä (247 asukasta) oli tavanomaisten apuvälineiden (esimerkiksi rollaattori, kävelykeppi, sängynkorotin) lisäksi käytössään elektroninen hätäkutsunappi.
Molempien ryhmien asukkaita seurattiin vähintään kaksi vuotta tai siihen asti, kunnes asukas muutti laitoshoitoon tai kuoli. Kahden vuoden seurantajakson aikana arviointeja tehtiin viisi kertaa. Asukkaiden, jotka vielä kahden vuoden jälkeenkin asuivat kotonaan, seurantaa jatkettiin vuoden verran. Heidän tilannettaan arvioitiin viimeisen seurantavuoden aikana puhelimitse puolen vuoden välein. Enimmillään seurantajakso kesti siis kolme vuotta.
Kattava avustava teknologia ja etähoito ei pidentänyt kotona asumisen aikaa, eikä se vähentänyt omaisten tai omaishoitajien taakkaa tai ahdistusta verrattuna avustavan teknologian ja etähoidon peruspakettiin. 104 viikon kohdalla ryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja terveys- ja sosiaalipalvelujen kustannuksissa (interventioryhmän ja kontrolliryhmän keskimääräinen ero 909 £ (GBP, Englannin punta), 95 %:n luottamusväli Cl (–5 336 £ -3 345 £) tai yhteiskunnallisissa kustannuksissa (interventioryhmän ja kontrolliryhmän keskimääräinen ero –3 545 £, 95 %:n Cl (–13 914 £ – 6 581 £). Osallistujien EuroQol-5 Dimensions -kyselyvastauksiin perustuvat laatuvakioidut elinvuodet vähenivät interventioryhmässä kontrolliryhmään verrattuna; ryhmät eivät eronneet laatuvakioitujen elinvuosien määrässä välityspalvelimen arvioiman EuroQol-5 Dimensions -kyselyn perusteella. [5]
Turvapuhelinpalvelun tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan asuminen omassa kodissaan. Se korvaa osittain kotihoidon toimintaa, jossa hoitaja tulee paikan päälle asukkaan kotiin. Tällöin yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että mitä pitempään asukas asuu kotonaan, sen halvemmaksi palvelun käyttö tulee yhteiskunnalle. Asumiskustannukset palvelutaloyksikössä ovat moninkertaiset kotona asumiseen verrattuna. Turvapuhelinpalvelun kustannusvaikuttavuuslaskentaa voidaan tehdä monin eri tavoin, joita Vuolle esittelee omassa opinnäytetyössään. [6]
Suositukset
Vanhusten ja mielenterveyspotilaiden palvelut ovat siirtyneet ympärivuorokautisesta hoidosta kotiin tai kodinomaisiin ympäristöihin. Valvontateknologiaa käytetään turvallisuuden lisäämiseksi ja toimintakyvyn tukemiseksi. Teknologian käyttöönotto ei saa kuitenkaan korvata kasvokkain tapahtuvia sosiaalisia kontakteja. Esimerkiksi turvapuhelimen hankinta ei saa vähentää vierailuja, jotta vanhukset eivät tunne itseään yksinäisemmiksi. Teknologian ylläpidolle on varattava riittävästi resursseja, ja laitteiden toimivuus on varmistettava. Palveluntarjoajan on myös varauduttava tilanteisiin, joissa teknologia ei toimi, ja varmistettava, että asukas saa avun myös näissä tilanteissa. [7]
