Terve Päivä -digitaalinen elintapaohjaus

Terve Päivä on terveydenhuollon ammattilaisten kanssa kehitetty digitaalinen elintapaohjauksen hoitopolku ja palvelualusta, joka tarjoaa ammattilaisille välineen asiakkaiden ohjaukseen sekä ennaltaehkäisevästi että lääkehoidon tukena. Asiakkaille palvelu tarjoaa strukturoidun polun kohti terveellisempiä elintapoja, kuten ruokavalion parantamista, liikunnan lisäämistä ja stressinhallintaa. Palvelu toimii selainpohjaisella käyttöliittymällä, ja se on käytettävissä eri laitteilla, kuten tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. [1] 

Terve Päivä -palvelun tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia erilaisten elintapamuutosten avulla. Palvelussa on kolme kuuden kuukauden mittaista valmista polkua, joiden tarjoamat sisällöt perustuvat Käypä hoito suosituksiin:    

• Yleinen elintapaohjaus 

• Diabetes 

• Lihavuus 

Yrityksen ilmoituksen mukaan 90 % palvelun käyttäjistä jatkaa kuuden kuukauden palvelujakson loppuun saakka. [1] 

Arvioitavaan tuotteeseen liittyvä tutkimusnäyttö 

Tuotteesta on tehty vertaisarvioinnissa oleva tutkimus, jossa arvioitiin Terve Päivä palvelun  kuuden kuukauden mittaisen digitaalisen terveysintervention tehokkuutta alkuvaiheen diabeetikoilla ja tyypin 2 diabeetikoilla. Tutkimuksessa käytetyn digitaalisen palvelupolun tavoitteena on tukea kokonaisvaltaista elämäntapamuutosta. Palvelupolku sisälsi monipuolisia elämäntapa-aiheita, kuten ruokailutottumuksia, fyysistä aktiivisuutta, sekä edistymisen seurantaa ja tukea sairaanhoitajalta tai lääkäriltä.  [2]  

Tutkimuksen aineisto kerättiin digitaalisella kyselylomakkeella. Tietoja kerättiin osallistujien painosta, pituudesta ja vyötärönympäryksestä ennen interventiota ja sen jälkeen. Antropometriset tiedot kerättiin 23 henkilöltä, joilla oli esidiabetes ja 33 henkilöltä, joilla oli tyypin 2 diabetes. Yli puolet kyselyyn vastanneista oli miehiä, joilla oli tyypin 2 diabetes ja joiden keskimääräinen ikä oli 60 vuotta. Osallistujien keskimääräinen paino oli 92 kg, painoindeksi (BMI, Body Mass Index) 32 kg/m2 ja vyötärön ympärys 109 cm. [2] 

Antropometrisen aineiston lisäksi tutkimukseen kerättiin myös terveystietoja, kuten tietoja fyysisestä aktiivisuudesta, ruokailutottumuksista ja koetusta terveydentilasta. Terveystietoja tutkimukseen antoi 52 henkilöä. Vastaajista suurin osa oli naisia, joista 26:lla oli esidiabetes ja 26:lla oli tyypin 2 diabetes.  Heidän keskimääräinen ikänsä oli 61 vuotta. [2] 

Interventiojakson aikana tapahtuneita ennen−jälkeen-muutoksia, sekä vastausten eroja esi- diabeetikoiden ja tyypin 2 diabeetikoiden välillä arvioitiin ei-parametrisin analyysein.  

Interventiojakson aikana osallistujat laihtuivat keskimäärin 3,0 kg (-6.0 ― -1.0 kg p < 0,001), heidän painoindeksinsä (BMI) laski 0,90 kg/m2 (-2.02―0.10, p < 0.001) ja vyötärön ympäryksensä pieneni 4,0 cm (p < 0,001). Koetun terveydentilan (p < 0,001), ruokailutottumusten (p < 0,001) ja fyysisen aktiivisuuden tottumusten (p < 0,001) arvioitiin parantuneen vastaavasti. Interventiojakson aikana tapahtuneet muutokset eivät eronneet esidiabeetikoiden ja tyypin 2 diabeetikoiden välillä. [2] 

Tutkimuksen johtopäätöksenä voitiin osoittaa kuuden kuukauden digitaalisen intervention hyödylliset vaikutukset terveydellisiin elämäntapamuutoksiin esidiabeetikoilla ja tyypin 2 diabeetikoilla. Säännöllinen ammatillinen ohjaus yhdistettynä digitaaliseen polkuun parantaa intervention tehokkuutta.  

Tutkimuksessa ei ollut satunnaisesti valittuja osallistujia eikä kontrolliryhmää. Rekisteritietoihin perustuva otos edustaa kuitenkin niitä diabetesryhmiä, joita neuvottiin osallistumaan interventioon osana normaalia kliinistä hoitoa. [2]  

Kirjallisuuskatsaukset 

Vuonna 2020 valmistuneessa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin digitaalisten työkalujen kliinisiä vaikutuksia terveysvalmennuksessa, koulutuksessa ja käyttäytymisen edistämisessä potilailla, joilla on esidiabetes tai tyypin 2 diabetes. Systemaattisen katsauksen tarkoituksena oli tarjota näkemyksiä päätöksenteon tueksi niille terveydenhuollon organisaatioille, jotka harkitsevat tällaisten digitaalisten työkalujen käyttöönottoa. [3] 

Systemaattisessa katsauksessa havaittiin, että 21 katsaukseen valitusta tutkimuksesta 20 osoitti tilastollisesti merkitseviä parannuksia vähintään yhdessä diabeteksen hallinnan mittarissa, kuten pitkäaikaisglukoosi (hbA1c), paastoverensokeri (fP-Gluk) ja painoindeksi (BMI). Painonpudotus vuoden kohdalla vaihteli – 3,04 % ― -8,98 %, mikä vastaa perinteisen valmennuksen tuloksia diabeteksen ehkäisyn hoidossa. Neljä tutkimusta raportoi painonpudotuksen näillä prosenttiluvuilla. Lisäksi tutkimukset, joissa verrattiin digitaalista valmennusta henkilökohtaiseen tai puhelimitse tapahtuvaan valmennukseen, osoittivat tilastollisesti parempia tai samanlaisia tuloksia digitaalisen valmennusryhmän hyväksi. Näitä tutkimuksia oli viisi (N = 5). [3]  

Tämän katsauksen johtopäätös oli, että digitaalinen terveysvalmennus tarjoaa lupaavan strategian tyypin 2 diabeteksen pitkäaikaiseen hallintaan ja ennaltaehkäisyyn ja sen hyödyt ovat verrattavissa henkilökohtaiseen tai puhelimitse tapahtuvaan valmennukseen. [3]  

Vuonna 2019 valmistuneessa tutkimuksessa arvioitiin digitaalisen interventiotyökalun vaikutuksia diabetespotilaisiin kahdeksassa Tanskan kunnassa vuosien  2016 ja 2018 välillä. Jokainen kahdeksasta kunnasta tarjosi digitaalisen intervention alustan omassa organisaatiossaan paikallisten terveydenhuollon ammattilaisten, kuten ravitsemusterapeuttien, sairaanhoitajien, fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien avustuksella. Tutkimuksessa kehonpainon muutoksia arvioitiin 6, 9 ja 12 kuukauden kohdalla. [4] 

Tutkimusjoukko koostui 103 diabetesta sairastavasta potilaasta, joista 57 oli naisia (55,3 %). Osallistujien painoindeksi oli lähtötilanteessa > 30 kg/m2.  Potilaiden tiedot kerättiin interventiotietokannasta potilaiden ja heidän ammattilaistensa rekisteröinnin perusteella ja aineisto täytti seuraavat kriteerit:  

• Tutkittavat olivat rekisteröityneet alustan käyttäjiksi diabeteksen vuoksi.  

• Digitaalinen interventioalusta oli käytössä jossakin vaiheessa aineiston keräysaikana (7.6.2016−2.5.2018). 

• Ensimmäisen ja viimeisen painonmittauksen rekisteröinnin välillä oli vähintään 90 päivää ja enintään 365 päivää. 

• Aineiston keruun aikana ei rekisteröity epärealistisen nopeita painonmuutoksia (> 0,5 kg/vrk).   

Enemmistö osallistuneista potilaista, 88/103 (85,4 %) laihtui, kun taas 15/103 potilaasta (14,6 %) säilytti tai lisäsi painoaan. Tulokset osoittivat keskimääräisen painonpudotuksen olevan 4,8 kg (4,3 %) alkuperäisestä kehonpainosta noin 7 kuukauden ajanjakson aikana (P < .05). Naispotilaat laihtuivat 4,22 % alkuperäisestä kehomassastaan, kun taas miehet vähensivät painoaan 4,41 %. 

Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että interventioon käytetty aika oli merkittävä tekijä painonpudotuksessa. Niiden potilaiden painonmuutos, jotka olivat kirjanneet painonsa 9 kuukauden ajan, oli painonpudotus (5,56 %) ja 12 kuukauden ajan kirjanneiden potilaiden keskimääräinen painonpudotus oli (6,27 %). [4]  

Suositukset ja aikaisemmat arvioinnit 

National Institute for Health and Care Excellence (NICE) on antanut suosituksensa digitaalisten painonhallintateknologioiden hyödyntämisestä Britannian terveydenhuollossa. Nämä suositukset keskittyvät arvioimaan painonhallintateknologioiden kliinistä tehokkuutta.  

Digitaaliset painonhallintateknologiat ovat keskeinen osa näitä suosituksia tarjoamalla vaihtoehdon perinteisille kasvokkain tapahtuville painonhallintapalveluille. Alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, että teknologioiden avulla saavutettu painonpudotus on vertailukelpoinen perinteisiin palveluihin kahden vuoden ajanjaksolla. [5] 

NICE:n suositukset ottavat huomioon myös sen, että monipuoliset painonhallintaohjelmat, jotka sisältävät ruokailutottumuksia, fyysistä aktiivisuutta ja käyttäytymismuutostekniikoita, voivat auttaa aikuisia laihtumaan ja ylläpitämään painonhallintaa. Tämä antaa viitteitä siitä, miten monipuoliset teknologiat voivat tehokkaasti täydentää terveydenhuollon painonhallinta strategiaa. [6] 

Yrityksen tiedossa ei ole, että palvelun käyttö olisi aiheuttanut asiakkaille haittatapahtumia. Yrityksen mukaan Terve Päivä palvelussa ei ole merkittäviä riskejä asiakkaalle, sillä elintapamuutokseen ohjataan suosituksiin perustuen ja omahoitajan tuella. Asiakasturvallisuudesta vastaa ensi sijassa asiakkaan Terve Päivä omahoitaja, joka on terveydenhuollon ammattilainen. Asiakasta kehotetaan aina noudattamaan oman lääkärinsä antamia hoito-ohjeita. [1] 

Yritys on laatinut riskianalyysin ja riskienhallintasuunnitelman, joissa arvioidaan mahdollisia riskejä myös asiakkaiden näkökulmasta. Yrityksen mukaan se on sitoutunut kehittämään palveluaan ja päivittämään riskianalyysia ja riskienhallintasuunnitelmaa jatkuvasti. Yritys on suunnitellut tekevänsä haittatapahtumista Fimealle vaaratilanneilmoituksen, vaikka kyseessä ei ole lääkinnällinen laite. Se on nimennyt henkilön, jonka vastuulla on käsitellä vaaratilanneilmoituksia. [1] 

Yrityksen kautta saa tarvittaessa myös ulkopuolista potilasasiamiespalvelua [1].  

Palvelu tarvitsee internetyhteyden toimiakseen oikein [1]. 

Kustannukset määräytyvät tilattavan palvelusisällön ja asiakasmäärän perusteella. Palvelu on saatavilla myös itsemaksaville asiakkaille [1]. 

Asiakasmääräiseen hinnoitteluun voidaan soveltaa joko 

• määräkohtaista tilausta, jossa palvelu tarjotaan tietylle asiakasmäärälle ja asiakasmäärä sovitaan tilauskohtaisesti.  

• rajoittamatonta lisenssiä, joka perustuu palvelua hyödyntävän yksikön, kunnan tai hyvinvointialueen kokoon tai väestönpohjaan.  

Tuotteen käyttöönotosta ei aiheudu perustamiskustannuksia, jos palvelu otetaan käyttöön ilman integraatioita. Palvelun käyttö ei edellytä integraatioita [1]. 

Palvelun käytön kustannukset ovat kohtuulliset verrattuna vastaavan palvelun tuottamiseen muilla tavoin.

Arvioinnissa on käytetty sosiaali- ja terveydenhuollon hankintojen tietoturva- ja tietosuojavaatimuskantaa ja SaraWell Oy:n toimittamaa vastausmateriaalia [1]  

Riskienhallinta ja tietoturvatestaus 

Terve Päivä sovellukselle ja järjestelmälle suoritetaan säännöllistä tietoturvatestausta, jonka pohjalta voidaan suorittaa jatkokehitystä. Riskienhallintasuunnitelmassa otetaan huomioon yrityksen ja sen palveluiden tietoturvariskit, sekä riskikohtaiset hallintatoimenpiteet. Yrityksellä ei ole suunnitelmaa säännöllisestä manuaalisesta penetraatiotestauksesta. SaraWell Oy:n työntekijät suorittavat lyhyen verkkokurssin, jossa käydään läpi tietoturvan perusasioita. 

Lokien hallinta 

Yritys kerää kattavasti erityisesti teknisiä lokitietoja, joiden käsittelyyn on määritetyt prosessit ja henkilöt. Asiakasdatan varmuuskopiointiin liittyviä toimia ei kirjata lokeihin. Järjestelmän lokitietojen käyttöä ei valvota. Palvelun ohjelmistotuottaja OneByte Oy pitää kyvyn valvoa ja hallita lokitietoja.  

Käyttäjien hallinta 

Palvelu tukee roolipohjaista käyttöoikeuksien hallintaa. Käyttäjätunnukset saatuaan asiakas kirjautuu palveluun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Jatkossa monivaiheisen tunnistuksen voi ottaa käyttöön. Käyttäjätietoja ei jaeta ulkoisiin palveluihin. 

Laitteisto 

Terve Päivä on selainpohjainen palvelu, jota asiakas voi käyttää mobiililaitteella tai tietokoneella. Palvelin-infrasta vastaa OneByte Oy. Toteutus perustuu CloudFlaren ja Amazonin tarjoamiin pilvipalveluihin.  

Tietosuoja 

Tietoja säilytetään Suomessa, eikä niitä missään vaiheessa siirretä EU/ETA- alueiden ulkopuolelle. Salasanat salataan nykyisten standardien mukaisesti riittävän vahvoilla algoritmeilla. Terve Päivä sovellukselle on suoritettu tietosuojan vaikutusten arviointia. Käyttäjän tiedot poistetaan tai anonymisoidaan kolmen viikon jälkeen käyttöoikeuksien loppumisesta.  

Yleinen ohje hankintoihin  

Hankintavaiheessa olisi syytä aina olla yhteydessä organisaation tietohallintoon, tietoturva-asiantuntijaan ja tietosuoja-asiantuntijaan. Keskustelkaa heidän kanssaan täyttääkö kyseinen tuote teidän vaatimuksenne. Lisäksi suosittelemme, että hyvinvointialueet käyttävät tukena hankinnoissa Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) tietoturvaopasta hankinnoille [9]. 

Terve Päivä palvelussa on sama käyttöliittymä sekä terveydenhuollon ammattilaiselle että asiakkaalle. Käyttöliittymä skaalautuu käytettävän laitteen (tietokone, tablet, älypuhelin) mukaan. Palvelua voi käyttää joko terveydenhuollon ammattilaisen ohjaamana tai itsenäisesti itsemaksavana asiakkaana.  

Yrityksen mukaan palvelun käytöllä ei ole poissulkukriteerejä, koska palvelu ohjaa ja neuvoo käyttäjiä löytämään itselleen sopivia tapoja ja keinoja tehdä muutoksia elintapoihinsa. Terveydenhuollon ammattilainen arvioi aina asiakaskohtaisesti kenelle palvelu soveltuisi. Ammattilainen voi olla joko SaraWell Oy:n hoitaja tai tilaajaorganisaation hoitaja. Terve Päivä palvelun asiakkaita on ollut tähän mennessä yli tuhat ja heidän ikäjakaumansa on ollut 18−85 vuotta. [1] 

Käytettävyys 

Yrityksen mukaan palvelu on osoittautunut käyttäjätestauksissa helppokäyttöiseksi myös niille asiakkaille, joilla on vain vähän tietoteknistä osaamista. Satunnaisesti on ollut ongelmia palveluun kirjautumisessa vaadittavassa vahvassa tunnistautumisessa tai selaimen kieliasetuksissa. Vaikeudet ovat yleensä johtuneet asiakkaan selainasetuksista, joka on estänyt siirtymisen vahvaan tunnistautumiseen tai selaimen automaattinen kielenkääntö on sotkenut Terve Päivä -palvelun tekstin tulkiten sen muuksi kuin suomeksi. Käyttöohjeissa on ohjeet, kuinka toimitaan selainasetusten ongelmatilanteissa. [1] 

Yrityksen mukaan käyttöliittymä on suunniteltu intuitiiviseksi eli se johdattaa asiakkaan eteenpäin palvelussa yksinkertaisella ja helposti ymmärrettävällä tavalla. Vuonna 2021 palvelun käyttöönoton yhteydessä on tehty testikäyttäjillä käytettävyystestausta, jonka tulosten perusteella on kehitetty sisältöä ja toimivuutta. Käyttöliittymä on uudistettu vuonna 2022, mikä paransi käyttökokemuksia entisestään. Yritys kerää jatkuvasti käyttäjiltä asiakaspalautetta, seuraa digipalveluihin liittyvää sääntelyä ja muokkaa sisältöä aina tarvittaessa. [1] 

Saavutettavuus 

Palvelu täyttää WCAG 2.1 A- ja AA tason vaatimukset. Saavutettavuuden on arvioinut ulkopuolinen asiantuntijaorganisaatio. Saavutettavuusseloste löytyy sovelluksesta, ja se on saatavilla myös tervepaiva.fi-nettisivuilta [7]. Asiakas voi laittaa saavutettavuusongelmista yritykselle viestiä sähköisen palautekanavan kautta, ja yritys lupaa vastata 14 päivän kuluessa. Palvelun Teemat ja Osiot on tuotettu Articulate 360 ohjelmistolla.  

Palvelu huomioi erityiskäyttäjäryhmiä seuraavin tavoin: 

• tekstin ja kuvituksen tummuuserot taustaan ovat riittävän suuret 

• selaimen sivut ovat suurennettavissa 

• sisällöt ovat myös kuunneltavissa 

• sisällöt tukevat ruudunlukuohjelmia, esim. näytönlukija tunnistaa otsikot ja kuvilla on tekstivastineet   

• palvelu sisältää teksti- ja kuvamateriaalia, pelillisiä toimintoja sekä tekstitettyjä videoita 

• palvelussa ei ole käytetty kirkkaita tai vilkkuvia valoja tai videoita. 

Yleinen ohje hankintoihin  

Hankkivan organisaation tulee huomioida kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön asettamat saavutettavuusvaatimukset. [10 -12] 

Yhteentoimivuus 

Palvelu on integroitavissa potilastietojärjestelmään tai muuhun tilaajan käyttöliittymään. Arviointihetkellä integraatioita ei ole vielä käytännössä toteutettu. [1] 

Palveluun on mahdollista yhdistää muita terveyden ja hyvinvoinnin laitteita [1]. 

Palvelun keräämä tieto saadaan tarvittaessa käyttöön esimerkiksi Excel-tiedostomuodossa [1]. 

Tekninen toimivuus 

Yritys seuraa järjestelmää ja sen toimintaa vikojen tunnistamiseksi [1]. Asiakkaita informoidaan massaviestillä palvelun salatun viestijärjestelmän kautta, jos palveluun on tulossa yli viiden minuutin käyttökatkos [1].  

Tarvittaessa on mahdollista palata sovelluksen aikaisempaan versioon [1]. 

Viimeisen kuuden kuukauden aikana palvelu ei ole ollut kertaakaan poissa käytöstä [1]. 

Koulutus ja tuotetuki 

Ammattilaisille järjestetään lyhyt käyttöönottokoulutus ennen Terve Päivä -palvelun käyttöönottoa. Koulutuksen kesto on yksi tunti ja se pidetään suomeksi. Asiakkaille on ohjevideo ja käyttöohjeet, jotka tilaajaorganisaation ammattilainen antaa asiakkuuden luomisen yhteydessä. [1]  

Terve Päivä -omahoitaja antaa tuotetukea asiakkaalle. Hän voi olla joko tilaajaorganisaation tai SaraWell Oy:n hoitaja. Yritys antaa tilaajaorganisaatiolle tuotetukea tai tarvittaessa yritykseen voi olla yhteydessä yhteydenottolomakkeella, joka on osoitteessa tervepaiva.fi. [1] 

Tuotteen levinneisyys 

Palvelu on ollut käytössä Iitissä, Porin perusturvassa, Kallion ja Oulunkaaren kuntayhtymissä.  

Palvelu on arviointihetkellä käytössä Karvialla, Alavieskassa, Hattulassa, Täsmä Työterveys Oy:ssä ja Riihimäen apteekissa. [1] 

1. Yrityksen täyttämä Digi-HTA-kyselylomake, ei julkinen tieto.
2. A 6- Month Digital Intervention to Promote Health-related Lifestyle Change in Pre-Diabetics and Type 2 Diabetics – a quasi – experimental study Käsikirjoitus, toimitettu arvioitavaksi.
3. Gershkowitz BD, Hillert CJ, Crotty BH. Digital Coaching Strategies to Facilitate Behavioral Change in Type 2 Diabetes: A Systematic Review. J Clin Endocrinol Metab. 2021 Mar 25;106(4):e1513-e1520. doi: 10.1210/clinem/dgaa850. PMID: 33206975. Luettu 11.6.2024.
4. Komkova A, Brandt CJ, Hansen Pedersen D, Emneus M, Sortsø C. Electronic Health Lifestyle Coaching Among Diabetes Patients in a Real-Life Municipality Setting: Observational Study. JMIR Diabetes. 2019 Mar 12;4(1):e12140. doi: 10.2196/12140. PMID: 30860486; PMCID: PMC6434397. Luettu 11.6.2024. 
5. National Institute for Health and Care Excellence. 2023. Digital technologies for delivering specialist weight-management services to manage weight-management medicine: early value assessment. https://www.nice.org.uk/guidance/hte14/resources/digital-technologies-for-delivering-specialist-weightmanagement-services-to-manage-weightmanagement-medicine-early-value-assessment-pdf-50261971277509. Luettu 28.6.2024.
6. National Institute for Health and Care Excellence. 2014. Weight management: lifestyle services for overweight or obese adults. https://www.nice.org.uk/guidance/ph53/resources/weight-management-lifestyle-services-for-overweight-or-obese-adults-pdf-1996416726469. Luettu 28.6.2024.
7. Terve Päivä saavutettavuusseloste. Saatavilla: https://tervepaiva.fi/saavutettavuusseloste/. Luettu 18.6.2024. 
8. Kyberturvallisuuskeskus. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankintojen tietoturva- ja tietosuojavaatimukset Saatavilla:  https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/ohjeet-ja-oppaat/sosiaali-ja-terveydenhuollon-hankintojen-tietoturva-ja. Luettu 18.06.2024.
9. The European Union Agency for Cybersecurity Procurement Guidelines for Cybersecurity in Hospitals. Saatavilla: https://www.enisa.europa.eu/publications/good-practices-for-the-security-of-healthcare-services. Luettu 18.06.2024.
10. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306. Luettu 18.6.2024.
11. Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Saavutettavuuden valvonnan yksikkö. Digipalvelulain vaatimukset. Saatavilla: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/. Luettu 18.06.2024.
12. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397. Luettu 18.06.2024.

Jari Haverinen, erikoissuunnittelija, FinCCHTA 

Raija Järvinen, erikoissuunnittelija, FinCCHTA 

Teemu Mustola, erikoissuunnittelija, FinCCHTA 

Tommi Hanhela, tietoturva-asiantuntija, Oulun yliopisto 

Jere Kinnunen, tietoturva-asiantuntija, Oulun yliopisto 

Antti Koskela, tietoturva-asiantuntija, Oulun yliopisto