Terve Päivä on terveydenhuollon ammattilaisten kanssa kehitetty digitaalinen elintapaohjauksen hoitopolku ja palvelualusta, joka tarjoaa ammattilaisille välineen asiakkaiden ohjaukseen sekä ennaltaehkäisevästi että lääkehoidon tukena. Asiakkaille palvelu tarjoaa strukturoidun polun kohti terveellisempiä elintapoja, kuten ruokavalion parantamista, liikunnan lisäämistä ja stressinhallintaa. Palvelu toimii selainpohjaisella käyttöliittymällä, ja se on käytettävissä eri laitteilla, kuten tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. [1]
Terve Päivä -palvelun tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia erilaisten elintapamuutosten avulla. Palvelussa on kolme kuuden kuukauden mittaista valmista polkua, joiden tarjoamat sisällöt perustuvat Käypä hoito suosituksiin:
Yrityksen ilmoituksen mukaan 90 % palvelun käyttäjistä jatkaa kuuden kuukauden palvelujakson loppuun saakka. [1]
Arvioitavaan tuotteeseen liittyvä tutkimusnäyttö
Tuotteesta on tehty vertaisarvioinnissa oleva tutkimus, jossa arvioitiin Terve Päivä palvelun kuuden kuukauden mittaisen digitaalisen terveysintervention tehokkuutta alkuvaiheen diabeetikoilla ja tyypin 2 diabeetikoilla. Tutkimuksessa käytetyn digitaalisen palvelupolun tavoitteena on tukea kokonaisvaltaista elämäntapamuutosta. Palvelupolku sisälsi monipuolisia elämäntapa-aiheita, kuten ruokailutottumuksia, fyysistä aktiivisuutta, sekä edistymisen seurantaa ja tukea sairaanhoitajalta tai lääkäriltä. [2]
Tutkimuksen aineisto kerättiin digitaalisella kyselylomakkeella. Tietoja kerättiin osallistujien painosta, pituudesta ja vyötärönympäryksestä ennen interventiota ja sen jälkeen. Antropometriset tiedot kerättiin 23 henkilöltä, joilla oli esidiabetes ja 33 henkilöltä, joilla oli tyypin 2 diabetes. Yli puolet kyselyyn vastanneista oli miehiä, joilla oli tyypin 2 diabetes ja joiden keskimääräinen ikä oli 60 vuotta. Osallistujien keskimääräinen paino oli 92 kg, painoindeksi (BMI, Body Mass Index) 32 kg/m2 ja vyötärön ympärys 109 cm. [2]
Antropometrisen aineiston lisäksi tutkimukseen kerättiin myös terveystietoja, kuten tietoja fyysisestä aktiivisuudesta, ruokailutottumuksista ja koetusta terveydentilasta. Terveystietoja tutkimukseen antoi 52 henkilöä. Vastaajista suurin osa oli naisia, joista 26:lla oli esidiabetes ja 26:lla oli tyypin 2 diabetes. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 61 vuotta. [2]
Interventiojakson aikana tapahtuneita ennen−jälkeen-muutoksia, sekä vastausten eroja esi- diabeetikoiden ja tyypin 2 diabeetikoiden välillä arvioitiin ei-parametrisin analyysein.
Interventiojakson aikana osallistujat laihtuivat keskimäärin 3,0 kg (-6.0 ― -1.0 kg p < 0,001), heidän painoindeksinsä (BMI) laski 0,90 kg/m2 (-2.02―0.10, p < 0.001) ja vyötärön ympäryksensä pieneni 4,0 cm (p < 0,001). Koetun terveydentilan (p < 0,001), ruokailutottumusten (p < 0,001) ja fyysisen aktiivisuuden tottumusten (p < 0,001) arvioitiin parantuneen vastaavasti. Interventiojakson aikana tapahtuneet muutokset eivät eronneet esidiabeetikoiden ja tyypin 2 diabeetikoiden välillä. [2]
Tutkimuksen johtopäätöksenä voitiin osoittaa kuuden kuukauden digitaalisen intervention hyödylliset vaikutukset terveydellisiin elämäntapamuutoksiin esidiabeetikoilla ja tyypin 2 diabeetikoilla. Säännöllinen ammatillinen ohjaus yhdistettynä digitaaliseen polkuun parantaa intervention tehokkuutta.
Tutkimuksessa ei ollut satunnaisesti valittuja osallistujia eikä kontrolliryhmää. Rekisteritietoihin perustuva otos edustaa kuitenkin niitä diabetesryhmiä, joita neuvottiin osallistumaan interventioon osana normaalia kliinistä hoitoa. [2]
Kirjallisuuskatsaukset
Vuonna 2020 valmistuneessa systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin digitaalisten työkalujen kliinisiä vaikutuksia terveysvalmennuksessa, koulutuksessa ja käyttäytymisen edistämisessä potilailla, joilla on esidiabetes tai tyypin 2 diabetes. Systemaattisen katsauksen tarkoituksena oli tarjota näkemyksiä päätöksenteon tueksi niille terveydenhuollon organisaatioille, jotka harkitsevat tällaisten digitaalisten työkalujen käyttöönottoa. [3]
Systemaattisessa katsauksessa havaittiin, että 21 katsaukseen valitusta tutkimuksesta 20 osoitti tilastollisesti merkitseviä parannuksia vähintään yhdessä diabeteksen hallinnan mittarissa, kuten pitkäaikaisglukoosi (hbA1c), paastoverensokeri (fP-Gluk) ja painoindeksi (BMI). Painonpudotus vuoden kohdalla vaihteli – 3,04 % ― -8,98 %, mikä vastaa perinteisen valmennuksen tuloksia diabeteksen ehkäisyn hoidossa. Neljä tutkimusta raportoi painonpudotuksen näillä prosenttiluvuilla. Lisäksi tutkimukset, joissa verrattiin digitaalista valmennusta henkilökohtaiseen tai puhelimitse tapahtuvaan valmennukseen, osoittivat tilastollisesti parempia tai samanlaisia tuloksia digitaalisen valmennusryhmän hyväksi. Näitä tutkimuksia oli viisi (N = 5). [3]
Tämän katsauksen johtopäätös oli, että digitaalinen terveysvalmennus tarjoaa lupaavan strategian tyypin 2 diabeteksen pitkäaikaiseen hallintaan ja ennaltaehkäisyyn ja sen hyödyt ovat verrattavissa henkilökohtaiseen tai puhelimitse tapahtuvaan valmennukseen. [3]
Vuonna 2019 valmistuneessa tutkimuksessa arvioitiin digitaalisen interventiotyökalun vaikutuksia diabetespotilaisiin kahdeksassa Tanskan kunnassa vuosien 2016 ja 2018 välillä. Jokainen kahdeksasta kunnasta tarjosi digitaalisen intervention alustan omassa organisaatiossaan paikallisten terveydenhuollon ammattilaisten, kuten ravitsemusterapeuttien, sairaanhoitajien, fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien avustuksella. Tutkimuksessa kehonpainon muutoksia arvioitiin 6, 9 ja 12 kuukauden kohdalla. [4]
Tutkimusjoukko koostui 103 diabetesta sairastavasta potilaasta, joista 57 oli naisia (55,3 %). Osallistujien painoindeksi oli lähtötilanteessa > 30 kg/m2. Potilaiden tiedot kerättiin interventiotietokannasta potilaiden ja heidän ammattilaistensa rekisteröinnin perusteella ja aineisto täytti seuraavat kriteerit:
- Tutkittavat olivat rekisteröityneet alustan käyttäjiksi diabeteksen vuoksi.
- Digitaalinen interventioalusta oli käytössä jossakin vaiheessa aineiston keräysaikana (7.6.2016−2.5.2018).
- Ensimmäisen ja viimeisen painonmittauksen rekisteröinnin välillä oli vähintään 90 päivää ja enintään 365 päivää.
- Aineiston keruun aikana ei rekisteröity epärealistisen nopeita painonmuutoksia (> 0,5 kg/vrk).
Enemmistö osallistuneista potilaista, 88/103 (85,4 %) laihtui, kun taas 15/103 potilaasta (14,6 %) säilytti tai lisäsi painoaan. Tulokset osoittivat keskimääräisen painonpudotuksen olevan 4,8 kg (4,3 %) alkuperäisestä kehonpainosta noin 7 kuukauden ajanjakson aikana (P < .05). Naispotilaat laihtuivat 4,22 % alkuperäisestä kehomassastaan, kun taas miehet vähensivät painoaan 4,41 %.
Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että interventioon käytetty aika oli merkittävä tekijä painonpudotuksessa. Niiden potilaiden painonmuutos, jotka olivat kirjanneet painonsa 9 kuukauden ajan, oli painonpudotus (5,56 %) ja 12 kuukauden ajan kirjanneiden potilaiden keskimääräinen painonpudotus oli (6,27 %). [4]
Suositukset ja aikaisemmat arvioinnit
National Institute for Health and Care Excellence (NICE) on antanut suosituksensa digitaalisten painonhallintateknologioiden hyödyntämisestä Britannian terveydenhuollossa. Nämä suositukset keskittyvät arvioimaan painonhallintateknologioiden kliinistä tehokkuutta.
Digitaaliset painonhallintateknologiat ovat keskeinen osa näitä suosituksia tarjoamalla vaihtoehdon perinteisille kasvokkain tapahtuville painonhallintapalveluille. Alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, että teknologioiden avulla saavutettu painonpudotus on vertailukelpoinen perinteisiin palveluihin kahden vuoden ajanjaksolla. [5]
NICE:n suositukset ottavat huomioon myös sen, että monipuoliset painonhallintaohjelmat, jotka sisältävät ruokailutottumuksia, fyysistä aktiivisuutta ja käyttäytymismuutostekniikoita, voivat auttaa aikuisia laihtumaan ja ylläpitämään painonhallintaa. Tämä antaa viitteitä siitä, miten monipuoliset teknologiat voivat tehokkaasti täydentää terveydenhuollon painonhallinta strategiaa. [6]
