Tuotteella tavoiteltavat hyödyt
Suvanto Care-turvapalvelun ensisijaisena tavoitteena on taata ikääntyneiden itsenäinen ja turvallinen asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Palvelun keräämän tiedon avulla terveydenhuollon palveluntarjoaja pystyy paremmin suunnittelemaan ja arvioimaan palveluiden tarvetta sekä kohdentamaan oikein ammattilaisten työresurssia. Palvelun tavoitteena on myös ikääntyneiden sosiaalisen osallisuuden ja aktiivisuuden tukeminen.
Arvioitavaan tuotteeseen liittyvä tutkimusnäyttö
Suvanto Care -turvapalvelua on hyödynnetty useissa hyvinvointialueiden hankkeissa ja piloteissa, joissa on etsitty teknologisia ratkaisuja ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi. Lisäksi palvelusta on tehty useampi opinnäytetyö. Tähän arviointiin on koostettu yhteenveto näistä loppuraporteista ja opinnäytetöistä.
Ikääntyneiden ja läheisten näkökulma palveluun
Sensorit, etäyhteystabletit ja turvapuhelimet ovat lisänneet ikääntyneiden turvallisuuden tunnetta ja tukeneet itsenäistä asumista [2,3,4,6,7]. Yksinäisyyden tunne on vähentynyt, kun videoyhteyksien kautta on mahdollista pitää yhteyttä omaisiin ja ammattilaisiin. Liikkumisen seuranta kodin ulkopuolella koettiin myönteisenä, koska se rohkaisee aktiivisuuteen. [3,6] Etäviriketoiminta ryhmävideopuheluiden välityksellä on myös saanut myönteisen vastaanoton ikääntyneiden keskuudessa [8]. Suurin osa hankkeisiin ja pilotteihin osallistuneista ikääntyneistä koki kotiin asennettavat sensorit huomaamattomiksi, eivätkä ne häirinneet arkea. Osa suhtautui niihin varautuneesti ja piti niitä valvovina. [4]
Läheiset puolestaan ovat kokeneet sensorit ja muut teknologiset ratkaisut tärkeiksi tukivälineiksi, jotka ovat vähentäneet huolta ikääntyneen hyvinvoinnista. [2,4]. Erityisen arvokkaina pidettiin videopuheluita ikääntyneen kanssa [3]. Toisinaan sensorien tuottama tieto on kuitenkin aiheuttanut epävarmuutta eikä siihen ole aina täysin luotettu. [4].
Ammattilaisten näkökulma palveluun
Osa ammattilaisista on kokenut teknologian kuten videoyhteyden ja sensoreiden tuottamana tiedon hyödyllisenä ikääntyneen tilan seurannassa ja palvelutarpeen arvioinnissa [2,3,5,7,9]. Etäyhteyksien avulla on pysytty korvaamaan joitakin fyysisiä käyntejä ja nopeuttamaan esimerkiksi sairaalasta kotiuttamista [3]. Kevään 2025 aikana esimerkiksi yhdellä hyvinvointialueella oli hieman yli 200 kotihoidon asiakasta, joiden käytössä oli Suvanto Caren – turvapalvelun videotabletit. Kyseisenä aikana tehtiin videotablettien välityksellä hieman alle 6000 ammattilaisten etäkäyntiä kuukaudessa. Tuona aikana läheiset ovat myös tehneet yli 200 videopuhelua kuukaudessa. [1] Videopuhelut on nähty hyvänä lisänä arkeen ja niiden koettiin olevan ikääntyneille mieluisia [3,4].
Monen ammattilaisen mielestä teknologian tuottamaa tietoa ei ole osattu hyödyntää kunnolla. Sensoritiedon seuraamiseen ei ole ollut aikaa tai sitä ei ole pidetty hyödyllisenä. Työkuormaa ovat lisänneet ja työhyvinvointia heikentäneet erilaiset toimintahäiriöt: esimerkiksi pattereiden vaihdot ja yhteyshäiriöt ovat aiheuttaneet turhia hälytyksiä ja lisänneet fyysisiä käyntejä ikääntyneiden luona. [4]
Joillakin hyvinvointialueilla teknologian täysimääräinen hyödyntäminen on edellyttänyt uuden työtehtävän perustamista, jotta sensoridatan analysointi ja välittäminen hoitotyöhön on saatu osaksi toimintaa [4,7]. Ammattilaisten mukaan teknologian käyttö vaatii asiakaslähtöisempää tarvekartoitusta ja selkeämpää työnjakoa, jotta se saadaan osaksi hoitoprosessia. [4,5] Sensoriteknologia saattaa tuoda lisäarvoa RAI (Resident Assessment Instrument) ja SAS (Selvitä, Arvioi, Sijoita) arviointitiedon tueksi palvelutarpeen arviointiin asiakkaan ravitsemuksesta, aktiivisuudesta ja kyvystä suoriutua päivittäisistä tehtävistä [10].
Kirjallisuuskatsaukset
Erityyppisiä kotona toimivia etäseurantajärjestelmiä on paljon. Ne yhdistävät esimerkiksi sensoreita (asiakkaan käyttämät sensorit, huonesensorit) eri tavoin ja poikkeavat toisistaan myös siinä, miten sensorien tuottama tieto on yhdistetty ja esitetty.
Katsausten mukaan etäseurannan avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva asukkaan voinnista ja havaita toimintakyvyn poikkeamat varhaisemmin kuin perinteisin menetelmin. Tämä voi johtaa kustannussäästöihin, kun voinnin huononeminen voidaan estää ajoissa ja välttää raskaammat hoidot. [11,12,13,14] Lisäksi etäseurannasta näyttää olevan hyötyä kotona asumisen tukena [12,13,14,15]. Se lisää ikääntyneiden itsenäisyyden ja turvallisuuden tunnetta ja fyysistä aktiivisuutta. Teknologian käyttöön liittyy kuitenkin haasteita, ja sen käyttöönotto vaatii opastusta ja tukea. [11,15] Etäyhteydenpitovälineet ovat lisänneet vuorovaikutusta ikääntyneiden, omaisten ja ammattilaisten kesken, mutta niiden vaikutuksesta ikääntyneiden sosiaalisen osallisuuden tukemiseen on vähän tutkimusta. [12]
Vertailuasetelmilla tehtyjä tutkimuksia on vähän tai aineistojen koot ovat pieniä ja seuranta-ajat ovat lyhyitä. Näin ollen etäseurantajärjestelmien vaikuttavuudesta tarvitaan vielä tutkimuksellista näyttöä.
