Tuotteella tavoiteltavat hyödyt
Sotender on keikkatyösovellus, jolla tavoitellaan työvoiman kustannusten vähentämistä, hoivatyöntekijöiden saatavuuden parantamista sekä työntekijöiden työhyvinvoinnin ja elämänlaadun parantumista. [1]
Sotender yhdistää työnantajat ja työntekijät käyttämään samaa digitaalista alustaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, jotka ovat kiinnostuneita keikkatyöstä hyvinvointialueella (HVA), rekisteröityvät Sotenderin käyttäjiksi. HVA:n henkilöstöresursseista vastaava yksikkö saa tiedon rekisteröitymisestä ja kutsuu työntekijän haastatteluun. Haastattelussa tarkistetaan työntekijän asiakirjat ja kartoitetaan erityisosaaminen. Työnhakijaksi hyväksymisen jälkeen työntekijä voi valita itselleen sopivia työyksiköitä työskentelyä varten, tarkastella vapaita vuoroja ja vastaanottaa ilmoituksia uusista avoimista vuoroista suoraan sovellukseen. [1]
Arvioitavaan tuotteeseen liittyvä tutkimusnäyttö
Pohjanmaan hyvinvointialueen resurssinhallintapalvelut aloittivat Sotenderin käytön pilottihankkeena loppuvuodesta 2022 ja laajensivat sen koko hyvinvointialueelle vuoden 2023 loppuun mennessä. Vaasan sairaanhoitopiiri siirtyi hyvinvointialuemalliin muita alueita aiemmin ja on toiminut Pohjanmaan hyvinvointialueena jo vuoden 2022 alusta [2]. Vertailuasetelma Pohjamaan sijaishankinnan tilanteen muutoksista (Taulukko 1) on laadittu vertaamalla lokakuun 2022 tilannetta lokakuun 2024 tilanteeseen. Tällöin Sotender-sovellus on ollut jo koko HVA:n käytössä. [3]
Taulukko 1. Pohjanmaan hyvinvointialueella tapahtuneet muutokset
| Sijaishankinnan
muutokset |
Vuosi 2022 lokakuu |
Vuosi 2024 lokakuu |
| Sijaishankinnan menetelmä |
Tekstiviestit, WhatsApp, puhelut, vuokravälitysfirmat |
Sotender käytössä koko HVA:lla. Rekisteröityneitä keikkalaisia noin 4 700 henkilöä. |
| HVA:n ulkopuolisten työntekijöiden osuus |
Ei tietoa |
73 % Sotenderiin rekisteröityneistä |
| Työvuorojen varaustapa |
Kasvokkain, puhelimitse, sähköpostitse |
Sotenderin kautta
96,7 % työvuoroista |
| HVA:n ulkopuolisten työntekijöiden varaamat työvuorot |
Ei tietoa |
Sotenderin kautta 73,6 % varauksista |
| Vuokratyövoiman kulut |
100 % |
2,4 % vuoden 2022 kuluista |
| Ylityökorvausten kulut |
100 % |
67,5 % vuoden 2022 kuluista |
| Hälytysrahojen kulut |
100 % |
33 % vuoden 2022 kuluista |
| Esihenkilöiden työaika sijaisten hankintaan |
25 % kokonaistyöajasta |
10 % kokonaistyöajasta |
| Viestintäkulut |
100 %
Puhelut, tekstiviestit, WhatsApp |
0 %
Maksuttomat Sotender-sovelluksen sisäiset viestit ja sähköpostit |
| Esihenkilöiden työaika työsopimusten ja toteuman hallintaan |
20 % kokonaistyöajasta |
5 % kokonaistyöajasta |
| Työsopimuksia ja tuntikirjauksia tekevien sihteerien ja rekrytoijien määrä |
100 % |
60 % vuoden 2022 määrästä |
Pohjanmaan HVA:n sijaistyövoiman käytön kustannukset ovat vähentyneet lokakuussa 2024 verrattuna vuoden 2022 lokakuuhun. Työvuoron varanneista 73,6 % oli hyvinvointialueen ulkopuolisia työntekijöitä. Suuri osa keikkatyövuoroista annettiin HVA:n ulkopuolisille keikkalaisille, mikä johti HVA:n kokonaispalkkakulujen säästöihin, sillä ylityökorvauksia ja hälytysrahoja maksettiin vähemmän. Vuokratyöfirmojen käyttö sijaisten hankinnassa ja viestintäkulut (tekstiviestit, WhatsApp) ovat loppuneet melkein kokonaan lokakuussa 2024. Esihenkilöiden työaikaa on vapautunut muuhun työhön Sotenderin käyttöönoton jälkeen, ja sihteereiden ja rekrytoijien määrää on pystytty vähentämään. [3]
Hammaren opinnäytetyössä tutkittiin, kuinka terveydenhuollon keikkatyöhön liittyvää dataa voidaan hyödyntää tiedolla johtamisessa, kuinka nämä tiedot tulisi visualisoida ja millä tavoin Sotender-sovellus voi tukea tätä prosessia. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisellä lähestymistavalla, joka yhdistää laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja sähköisellä kyselyllä terveydenhuollon johto- ja esihenkilötehtävissä toimivilta. Opinnäytetyössä haastateltiin kuutta henkilöä, joille lähetettiin myös sähköinen kysely. Kyselyyn vastasi 4 henkilöä, ja vastaukset kerättiin anonyymisti. [4]
Haastateltavat ja kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että Sotenderin keräämää tietoa voidaan hyödyntää [4]
- toiminnan kartoittamisessa, kehittämisessä ja raportoimisessa
- henkilöstötarpeen mitoituksessa ja sijoittamisessa
- rekrytoinnin onnistumisen arvioinnissa
- työnantajan imagon ja brändin kehittämisessä
- tiedon visualisoimisessa.
Tutkimukseen osallistuneiden toiveena oli, että visualisointi toteutettaisiin siten, että organisaatiot voivat itse koostaa raportteja eri käyttötarkoituksiinsa [4].
Kirjallisuuskatsaukset
Kirjallisuuskatsauksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työhyvinvointiin ja elämänlaadun parantamiseen vaikuttavat monet erilaiset tekijät [5]. Kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yksilöllisiä että organisaatiotason toimenpiteitä. Yksilötason interventiot ovat tehokkaita lyhyellä aikavälillä, mutta työuupumuksen pitkäaikainen ehkäisy ja työhyvinvoinnin parantaminen vaatii organisaatiotason muutoksia, kuten työmäärän hallintaa ja rakenteellisia uudistuksia. Tulevissa tutkimuksissa olisi tärkeää keskittyä organisaatiotason toimenpiteisiin, jotka ennaltaehkäisevät ongelmia ja tukevat terveydenhuollon työntekijöiden jaksamista. Lisäksi tarvitaan tutkimuksia, joissa hyödynnetään kontrolliryhmiä ja varmistetaan, että hyvinvoinnin vaikutuksia seurataan myös interventioiden päättymisen jälkeen. [6]
