Onnikka – elintapaohjaussovellus painonhallintaan

Onnikka Health tarjoaa elintapaohjaussovelluksen, joka on suunniteltu tukemaan painonhallintaa. Onnikka®-sovellus on tarkoitettu 18-65-vuotiaille, joiden painoindeksi (Body Mass Index, BMI) on 27-40 kg/m2. Sovelluksen käytön poissulkukriteereinä ovat aikaisemmin todettu syömishäiriö, alkoholi- tai lääkeriippuvuus sekä vaikea psykiatrinen sairaus. [1] Sovellus perustuu Oulun yliopistossa kehitettyyn painonhallintamenetelmään, joka hyödyntää kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehystä (Health Behaviour Change Support Systems, HBCSS) ja suostuttelevaa ohjelmointia (Persuasive Systems Design, PSD) [2,3,4,5].  

Onnikka® -sovelluksessa on käyttäjille erilaisia toiminnallisuuksia kuten itsemonitorointi, virtuaalinen harjoittelu, positiivinen palaute, muistutukset ja toimintavihjeet. Onnikka® -elintapaohjaussovelluksen avulla ohjataan käyttäjiä itsenäisesti huomioimaan ja mahdollisesti muuttamaan elintapoihinsa liittyviä ajatuksia, tunteita ja toimintamalleja. Sovellus pyrkii tukemaan terveyttä edistäviä muutoksia ruokavaliossa, samalla kehittäen terveystiedon lukutaitoa.[1] 

Tutkimusnäyttö arvioitavan tuotteen perustana olevasta menetelmästä 

PrevMetSyn-tutkimus 

Onnikka®-sovellus perustuu verkkopohjaiseen painonhallintamenetelmään, jota on tutkittu PrevMetSyn-tutkimuksessa vuosina 2012-2019 [6,7]. Siinä selvitettiin kuinka hyvin kognitiivinen käyttäytymisterapiapohjainen ryhmäneuvonta yhdessä verkkopohjaisen painonhallintamenetelmän kanssa ja miten pelkkä verkkopohjainen painonhallintamenetelmä edistivät painonpudotusta.  

Tutkimukseen osallistui 532 henkilöä, joiden valinnassa huomioitiin seuraavat sisäänottokriteerit: painoindeksin (BMI) tuli olla 27-35 kg/m2 ja iän 20-60 vuotta; terveydelliset esteet kuten raskaus, eivät olleet sallittuja; käytössä ei saanut olla samanaikaisesti muita lihavuuden hoitomenetelmiä; osallistujilla piti olla pääsy internetiin.  

Tutkittavat jaettiin satunnaisesti kolmeen eri pääryhmään. Pääryhmät jakautuivat vielä kahteen alaryhmään, joista toinen käytti verkkopohjaista painonhallintamenetelmää ja toinen ei. Pääryhmät olivat seuraavat: 

• Tutkittavat osallistuivat kahdeksaan kasvokkain tapahtuvaan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvaan ravitsemusohjaukseen.   
• Tutkittavat osallistuivat kahteen kasvokkain tapahtuvaan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvaan ravitsemusohjaukseen.  
• Tutkittavat eivät saaneet kasvokkain tapahtuvaa ravitsemusohjausta. 

PrevMetSyn oli kahden vuoden seurantatutkimus. Verkkopohjaista painonhallintamenetelmää käytettiin 52 viikkoa tutkimuksen alusta alkaen. Yhden vuoden intervention loppukontrollissa kävi 80 % ja kahden vuoden seurantakontrollissa 70 % tutkimuksen aloittaneista. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kahdessa vertaisarvioiduissa artikkelissa. [6,7]  

PrevMetSyn-aineistoon perustuvia tutkimuksia 

Teeriniemen ym. artikkelissa tutkittiin verkkopohjaisen painonhallintamenetelmän vaikutusta tutkittavien painoon PrevMetSyn-tutkimusaineistoon perustuen. Tutkimuksen loppumuuttuja oli painonmuutos verrattuna perustasoon 1 vuoden ja 2 vuoden kontrollien kohdalla. Suurin painonpudotus saatiin aikaan ryhmässä, joka osallistui kahdeksaan kasvokkain tapahtuvaan ravitsemusohjaukseen sekä käytti verkkopohjaista painonhallintamenetelmää. Koehenkilöt saavuttivat 4.1 %:n (95 %:n luottamusväli CI [-5.4 – -2.8], P < 0.001) painonlaskun 12 kuukaudessa ja 3.4 %:n (95 %:n CI [-4.8 – -2.0], P < 0.001) laskun 24 kuukaudessa. Verkkopohjainen painonhallinta myös ilman ravitsemusneuvontaa vähensi keskimääräistä painoa 1,6 %:n 24 kuukaudessa (95 %:n CI [-2.9 – -0.3], P = 0.015).  

Kaikissa ryhmissä, jotka käyttivät verkkopohjaista painonhallintaa, suurimman painonpudotuksen saavuttivat henkilöt, joiden BMI oli 30-35 kg/m2. Samoin kaikkien verkkopohjaista painonhallintaa käyttäneiden vyötärönympärys oli pienenentynyt vielä 24 kuukauden kohdalla. [6] Käypä hoito -suosituksen mukaan vähintään 5 %:n painon alenemisella ilmeisesti saavutetaan edullisia aineenvaihdunnallisia muutoksia [8].  

Vuonna 2020 julkaistussa Seon ym. vertaisarvioidussa tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää verkkopohjaisen painonhallintamenetelmän vaikutusta metabolisen oireyhtymän esiintyvyyteen PrevMetSyn-tutkimusaineistoon perustuen. Tutkimuksessa vertailtiin metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä verkkopohjaisen painonhallintamenetelmä käyttäjien ja muiden koehenkilöiden välillä. Kahden vuoden seurannan jälkeen tulokset osoittivat, että verkkopohjaista painonhallintaa käyttävien ryhmässä metabolisen oireyhtymän osuus oli merkittävästi pienempi kuin ryhmällä, joka ei käyttänyt verkkopohjaista painonhallintaa (33,7 % vrt. 45,3 %, p = .022). Verkkopohjaista painonhallinta käyttäneellä ryhmällä oli matalampi metabolisen oireyhtymän esiintyvyys intervention jälkeen kuin ei-käyttäneellä ryhmällä 0.50, (kerroinsuhde OR [0.27–0.90]).  Lisäksi tutkimus antoi viitteitä siitä, että aktiivisempi verkkopohjaisen painonhallinnan käyttö liittyy suurempaan metabolisen oireyhtymän esiintyvyyden vähenemiseen. [7] 

Muita tutkimuksia 

Vuonna 2023 julkaistussa vertaisarvioidussa tutkimuksessa arvioitiin mobiililaitteella käytettävän painonhallintamenetelmän vaikutusta lihavuuden hoidossa itsenäisenä hoitomuotona.  Tutkimukseen osallistui 200 henkilöä, joiden keskimääräinen painoindeksi oli 34,3 kg/m2 ja ikä 18-65 vuotta. Tutkimuksessa mitattiin osallistujien antropometrisia (kehon koostumuksen mittaus) ja metabolisia piirteitä. Koehenkilöt satunnaistettiin kahteen ryhmään. Tutkimuksen alussa toinen ryhmä otti heti käyttöönsä mobiililaitteella käytettävän painonhallintamenetelmän, kun taas toinen ryhmä odotti kuusi kuukautta ennen mobiililaitteella käytettävän painonhallintamenetelmän käyttöönottoa. Tutkimukseen sitoutuneisuus oli 98,5 % kuuden (6) ja 89,0 % kahdentoista (12) kuukauden kontrollien yhteydessä. Kuuden kuukauden seurannassa havaittiin, että ne, jotka saivat välittömän pääsyn sovellukseen, saavuttivat merkittävästi suuremman painonpudotuksen -2,3 %, (95 %:n CI [-3.4 – -1.6], p <0.001) kuin ne, jotka odottivat sovelluksen käyttöönottoa 0,2 %, (95 %:n CI [-0.4 – 0.9], p=0,466; ryhmien välillä p <0,001). Painonpudotus säilyi sovellusta käyttävien ryhmässä 12 kuukauden kohdalla -2,1 %, (95 %:n CI [-3.3 – 0.9], p=0.001). [9] 

Kirjallisuuskatsaukset 

National Institute for Health and Care Excellence (NICE) on antanut suositukset digitaalisten painonhallintateknologioiden käytölle Britannian terveydenhuollossa. Suositukset arvioivat painonhallintateknologioiden kliinistä tehokkuutta. [10] 

Digitaaliset painonhallintateknologiat muodostavat olennaisen osan suosituksia tarjoten vaihtoehdon perinteisille kasvokkain tapahtuville painonhallintapalveluille. Alustavat näytöt viittaavat siihen, että teknologioiden avulla saavutettu painonpudotus on vertailukelpoinen perinteisiin palveluihin kahden vuoden ajanjaksolla. [10] 

Suositukset huomioivat myös, että monipuoliset painonhallintaohjelmat, jotka kattavat ruokailutottumuksia, fyysistä aktiivisuutta ja käyttäytymismuutostekniikoita, voivat auttaa aikuisia laihtumaan ja ylläpitämään painonhallintaa vähintään 12–18 kuukauden ajan. Tämä lisää ymmärrystä siitä, miten monipuoliset teknologiat voivat täydentää terveydenhuollon painonhallintastrategiaa tehokkaasti. [11] 

Suositukset ja aikaisemmat arvioinnit 

Ruokavirasto viittaa Onnikaan esimerkkinä matalan kynnyksen elintapaohjauksesta palveluketjujen ja toimintamallien yhteydessä. Internetpohjainen painonhallintaohjelma on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi perusterveydenhuollossa, ja sen vaikutukset kohdistuvat sekä painoon että kardiovaskulaariterveyteen. Erityisesti Onnikan käytön on havaittu vähentävän metabolisen oireyhtymän esiintymistä jopa 71 %:a ohjelmaa eniten käyttäneellä kolmanneksella. [12] 

Palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) vahvisti vuonna 2020 Onnikan tehokkaaksi elintapaohjauksen menetelmäksi. Painonhallintaohjelman käytännöt, kuten tiedonvaihto, tavoitteiden asettaminen, suunnitelman teko, seuranta ja palaute, ovat osoittautuneet vaikuttaviksi. [13] Lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa viitataan Onnikkaan potentiaalisena internetpohjaisena lihavuuden hoito-ohjelmana, joka tukee laihdutusta ja painonhallintaa kustannustehokkaasti [14].

Onnikka®-sovellusta on tutkittu paljon. Sovelluksella on ollut tähän mennessä yli 1000 loppukäyttäjää.  Yksi haittatapahtuma on raportoitu, ja se liittyi asiakkaan syömishäiriön puhkeamiseen. Tämä on nyt huomioitu palvelun käytön poissulkukriteereissä. [1]  

Yritys on tehnyt palvelulle riskianalyysin ja riskienhallintasuunnitelman. Mahdolliset haittailmoitukset arvioidaan ja käsitellään yrityksen viikoittaisessa palaverissa. Uudet riskit kirjataan riskianalyysiin ja tutkitaan, mitä riskin vähentämiseksi voidaan tehdä. Yritys on nimennyt henkilön, jonka vastuulla on käsitellä vaaratilanneilmoituksia. [1] 

Palvelu tarvitsee internetyhteyden toimiakseen oikein. [1]   

Onnikka Health laskuttaa perustamis- ja koulutuskustannuksista riippuen asiakaskohtaisesta palvelun laajuudesta ja konfiguraatiosta. Palvelun pääasiallinen kustannus muodostuu käyttäjäkohtaisista lisenssimaksuista, jotka laskutetaan terveydenhuollon palveluntarjoajalta. Kuukausittainen lisenssimaksu määräytyy uusien käyttäjien määrän perusteella, ja se laskutetaan käyttäjäkohtaisesti koko 12 kuukauden käyttökaudelta. [1] 

Palvelun käytön kustannukset vaikuttavat kohtuullisilta verrattuna vastaavan palvelun tuottamiseen muilla tavoin.  

Arvioinnissa on käytetty sosiaali- ja terveydenhuollon hankintojen tietoturva- ja tietosuojavaatimuskantaa ja Onnikka Health Oy:n toimittamaa vastausmateriaalia [1,15] 

Riskienhallinta ja tietoturvatestaus 

Mahdollisia riskejä kartoitetaan ja arvioidaan kattavasti, ja havaintojen pohjalta tehdään parannussuunnitelmia. Onnikalle suoritetaan tietoturvatestausta esimerkiksi skannaamalla. Tuotannossa suoritetaan regressiotestausta. Tietoturvaohjeet ja käytännöt ovat määritetty. Ohjelma vaatii toimiakseen salatun TLS-yhteyden. Käyttäjätiedot säilytetään sovelluksessa salatussa muodossa. 

Lokien hallinta 

Onnikka Health hallitsee sovelluksesta kertyviä lokitietoja. Niitä kerätään sekä käyttäjien että Onnikan Healthin teknisen henkilökunnan toiminnasta. 

Käyttäjien hallinta 

Palvelu ei tue kaksivaiheista tunnistautumista eikä käyttäjätietojen federointia ulkoiseen palveluun. Ammattilaiset ja asiakkaat käyttävät samaa sovellusta. Ammattilaiset voivat kutsua asiakkaita käyttämään sovellusta. Arviointia kirjoitettaessa (29.01.2024) sovelluksessa ei ole rooleja, jotka pääsisivät tarkastelemaan muiden tietoja. 

Laitteisto 

Tuote on SaaS -palvelu, joka on toteutettu DigitalOceanin pilvipalveluilla. Järjestelmänvalvojien on käytettävä kaksivaiheista tunnistautumista kolmannen osapuolen pilvipalveluihin. Web-analytiikkaan hyödynnetään Matomo-pilvipalvelua. Loppukäyttäjien sovellus on selainpohjainen. 

Tietosuoja 

Henkilötiedot käsitellään EU/ETA-alueella tai maissa, joille on EU:n komission toimesta määritetty GDPR:n näkökulmasta riittävä tietosuojan taso. Näihin maihin lukeutuu Uusi-Seelanti, jossa Onnikan analytiikkaa käsittelevän alihankkijan InnoCraftin  toimistot sijaitsevat. InnoCraftin Matomo palvelimet kuitenkin sijaitsevat Euroopassa. Henkilötiedot poistetaan kuusi (6) kuukautta käyttäjätilin poiston jälkeen. Tuotteelle on toteutettu tietosuojan vaikutustenarviointi (DPIA). 

Yleinen ohje hankintoihin  

Hankintavaiheessa olisi syytä aina olla yhteydessä organisaation tietohallintoon, tietoturva-asiantuntijaan ja tietosuoja-asiantuntijaan. Keskustelkaa heidän kanssaan täyttääkö kyseinen tuote teidän vaatimuksenne. Lisäksi suosittelemme, että hyvinvointialueet käyttävät tukena hankinnoissa Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) tietoturvaopasta hankinnoille [16]. 

Onnikka® on SaaS -palvelu, jota voi käyttää Progressive Web App (PWA) sovelluksella tai verkkoselaimella. Palvelu toimii parhaiten Chrome-, Edge, Samsung- ja Safari-selaimilla. Palvelussa on käyttöliittymät ammattilaisille ja loppukäyttäjille. [1] 

Ammattilaiset käyttävät samaa Onnikka®-sovellusta kuin loppukäyttäjätkin, mutta ammattilaisten käyttöliittymään on integroitu ominaisuus lähettää rekisteröintilinkkejä loppukäyttäjille [1].  

Valmistajan mukaan tuotteen suunnittelussa on pyritty helppokäyttöisyyteen eikä loppukäyttäjä tarvitse erillisiä käyttöohjeita. Onnikka®-sovellus pohjautuu 10 vuotta sitten kehitettyyn selainpohjaiseen versioon, jota on käytetty kliinisissä tutkimuksissa pitkäaikaisessa käytössä. Vuonna 2020 aloitettiin mobiililaitteille suunnitellun version tekeminen. Tuolloin tehdyissä loppukäyttäjien käytettävyystestauksissa sovellus on todettu pääosin helposti käytettäväksi. Ammattilaiskäyttäjiltä kerätään palautetta erilaisilla kyselyillä ja palautetapaamisissa. Suurimmat puutteet on korjattu ennen lopullista tuoteversiota. Sovelluksessa on palautekysely, joka täytetään kaksi kertaa ohjauksen aikana. Sen lisäksi sovelluksessa on käyttäjiä varten palautelaatikko. [1] 

Palvelu ei vielä täytä WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason vaatimuksia. Puutteet on kuvattu saavutettavuusselosteessa, joka on sama sekä ammattilaisille että loppukäyttäjille. Saavutettavuusseloste löytyy Onnikan internetsivuilta. Asiakas voi laittaa saavutettavuusongelmista yritykselle viestiä sähköisen palautekanavan kautta ja yritys lupaa vastata 14 päivän kuluessa. [17] Yritys pyrkii korjaamaan saavutettavuusongelmat vuoteen 2025 mennessä. Asiakkailta saatua palautetta analysoidaan jatkuvasti ja se otetaan huomioon sekä käytettävyyden että saavutettavuuden kehittämisessä. [1] 

Sovelluksen tekstityksessä on pyritty selkeyteen, helppoon luettavuuteen ja omaksuttavuuteen. Sovellus ei huomioi näkörajoitteisia tai heikkonäköisiä henkilöitä eikä ruudunlukuohjelmia käyttäviä henkilöitä. Sovellus on kuitenkin suunniteltu sellaiseksi, että punavihersokeus ei vaikuta käytettävyyteen. Sovelluksen käyttö ei edellytä kuuloaistia tai viittomakielen osaamista, joten kuulovammaiset ja viittomakieliset henkilöt voivat käyttää sovellusta. Sovelluksessa ei ole välkkyviä elementtejä ja epilepsiaa sairastavat henkilöt voivat käyttää palvelua. [1]  

Yleinen ohje hankintoihin  

Hankkivan organisaation tulee huomioida kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön asettamat saavutettavuusvaatimukset. [18,19,20] 

Yhteentoimivuus 

Yritys on käynnistänyt kartoitustyön integroitumisen mahdollisuuksista potilastietojärjestelmiin [1]. 

Tekninen toimivuus 

Onnikka® ei ole lääkinnällinen laite, mutta yritys noudattaa IEC 62304 -standardia soveltuvin osin [1].  

Ammattilaiskäyttäjien ja loppukäyttäjien käyttöliittymäsovellukset päivittyvät automaattisesti uudempaan versioon, kun sellainen on saatavilla. Palvelun päivitykset eivät vaadi toimenpiteitä asiakkaalta. Merkittävistä päivityksistä, jotka vaikuttavat käyttäjäkokemukseen, ilmoitetaan jokaiselle käyttäjälle ja käyttäjäorganisaation nimeämille pääkäyttäjille joko sähköpostitse tai palvelussa, kun päivitys on tehty. Jos päivitys aiheuttaa käyttökatkon, ilmoitetaan päivityksestä myös etukäteen. [1] 

Tarvittaessa on mahdollista palata sovelluksen aikaisempaan versioon [1]. 

Viimeisen kuuden kuukauden aikana palvelu ei ole ollut kertaakaan poissa käytöstä [1].

Koulutus ja tuotetuki 

Onnikka Health kouluttaa asiakasorganisaatioiden ammattilaiset eli pääkäyttäjät palvelun käyttöön. Loppukäyttäjille ei järjestetä varsinaista koulutusta. Asiakasorganisaation pääkäyttäjät lähettävät loppukäyttäjille rekisteröintilinkin ja varmistavat, että sovelluksen rekisteröinti ja asennus onnistuu. [1] 

Loppukäyttäjille on sovelluksessa tarjolla palautelaatikko, jota kautta he voivat raportoida mahdollisista teknisistä ongelmista. Kommunikointi loppukäyttäjien kanssa tapahtuu palautteen jälkeen sähköpostitse. Käyttäjiltä on tullut vain muutamia tukipyyntöjä liittyen teknisiin asioihin tai sovelluksen toimintoihin. [1] 

Tuotetukea tarjotaan organisaatioille toimistoaikoina puhelimitse ja sähköpostilla [1].

Tuotteen levinneisyys 

Suomessa Onnikka® sovellus on hoitokäytössä yhdellä hyvinvointialueella. 

Onnikka® sovellusta on pilotoitu yhdellä hyvinvointialueella 5/2022─ 9/2023. Pilotteja on arviointihetkellä helmikuussa 2024 menossa tai alkamassa  neljällä eri hyvinvointialueella. [1] 

1. Yrityksen täyttämä Digi-HTA-kyselylomake, ei julkinen tieto. 
2. Karppinen, Pasi & Oinas-Kukkonen, Harri. (2013). Three Approaches to Ethical Considerations in the Design of Behavior Change Support Systems. 87-98. 10.1007/978-3–642-37157-8_12 
3. Karppinen P, Oinas-Kukkonen H, Alahäivälä T, Jokelainen T, Teeriniemi AM, Salonurmi T, Savolainen MJ. Opportunities and challenges of behavior change support systems for enhancing habit formation: A qualitative study. J Biomed Inform. 2018 Aug;84:82-92. doi: 10.1016/j.jbi.2018.06.012. Epub 2018 Jun 21. PMID: 29936091. 
4. Oinas-Kukkonen, Harri & Harjumaa, Marja. (2009). Persuasive Systems Design: Key Issues, Process Model, and System Features. Communications of the Association for Information Systems. 24. 10.17705/1CAIS.02428. 
5. Alahäivälä, Tuomas & Oinas-Kukkonen, Harri & Jokelainen, Terhi. (2013). Software Architecture Design for Health BCSS: Case Onnikka. 7822. 3-14. 10.1007/978-3–642-37157-8_3. 
6. Teeriniemi AM, Salonurmi T, Jokelainen T, Vähänikkilä H, Alahäivälä T, Karppinen P, Enwald H, Huotari ML, Laitinen J, Oinas-Kukkonen H, Savolainen MJ. A randomized clinical trial of the effectiveness of a Web-based health behaviour change support system and group lifestyle counselling on body weight loss in overweight and obese subjects: 2-year outcomes. J Intern Med. 2018 Nov;284(5):534-545. doi: 10.1111/joim.12802. Epub 2018 Jul 4. PMID: 29974563. 
7. Seo YG, Salonurmi T, Jokelainen T, Karppinen P, Teeriniemi AM, Han J, Park KH, Oinas-Kukkonen H, Savolainen MJ. Lifestyle counselling by persuasive information and communications technology reduces prevalence of metabolic syndrome in a dose-response manner: a randomized clinical trial (PrevMetSyn). Ann Med. 2020 Sep;52(6):321-330. doi:  10.1080/07853890.2020.1783455. PMID: 32727302; PMCID: PMC7877935. 
8. Duodecim käypähoito. 5 % laihtumistavoitteen terveyshyödyt. https://www.kaypahoito.fi/nak09343. Luettu 30.1.2024 
9. Markkanen, J.O., Oikarinen, N., Savolainen, M.J. et al. Mobile health behaviour change support system as independent treatment tool for obesity: a randomized controlled trial. Int J Obes (2023). https://doi.org/10.1038/s41366-023-01426-x 
10. National Institute for Health and Care Excellence. 2023. Digital technologies for delivering specialist weight-management services to manage weight-management medicine: early value assessment. https://www.nice.org.uk/guidance/hte14/resources/digital-technologies-for-delivering-specialist-weightmanagement-services-to-manage-weightmanagement-medicine-early-value-assessment-pdf-50261971277509 Luettu 25.1.2024. 
11. National Institute for Health and Care Excellence. 2014. Weight management: lifestyle services for overweight or obese adults. https://www.nice.org.uk/guidance/ph53/resources/weight-management-lifestyle-services-for-overweight-or-obese-adults-pdf-1996416726469 Luettu 25.1.2024. 
12. Esimerkkejä palveluketjuista ja toimintamalleista: http://www.ruokavirasto.fi. Luettu 25.1.2024. 
13. Palveluvalikoimaneuvosto: https://palveluvalikoima.fi/-/elintapamuutosta-tukevat-tekijat-elintapaohjauksen-ja-omahoidon-tuen-menetelmissa-epaterveellisen-ravitsemuksen-ja-vahaisen-liikunnan-aiheuttaman-sairastumisriskin-pienentamiseksi-koskeva-suositus-on-hyvaksytty Luettu 25.1.2024. 
14. Käypähoitosuositukset: Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). https://kaypahoito.fi/hoi50124#s13. Luettu 16.2.2024. 
15. Kyberturvallisuuskeskus. Sosiaali- ja terveydenhuollon hankintojen tietoturva- ja tietosuojavaatimukset Saatavilla:  https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/ohjeet-ja-oppaat/sosiaali-ja-terveydenhuollon-hankintojen-tietoturva-ja. Luettu 25.1.2024. 
16. The European Union Agency for Cybersecurity Procurement Guidelines for Cybersecurity in Hospitals. Saatavilla: https://www.enisa.europa.eu/publications/good-practices-for-the-security-of-healthcare-services. Luettu 25.1.2024. 
17. Onnikka Health saavutettavuusseloste. https://www.onnikkahealth.fi/wp-content/uploads/2023/11/Saavutettavuusseloste_Onnikka-sovellus-2023-11-30-1.pdf Luettu 25.1.2024. 
18. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306. Luettu 25.1.2024. 
19. Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Saavutettavuuden valvonnan yksikkö. Digipalvelulain vaatimukset. Saatavilla: https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/. Luettu 25.1.2024. 
20. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397. Luettu 25.1.2024 

Petra Falkenbach, arviointipäällikkö, FinCCHTA 

Jari Haverinen, erikoissuunnittelija, FinCCHTA 

Raija Järvinen, erikoissuunnittelija, FinCCHTA 

Teemu Mustola, erikoissuunnittelija, FinCCHTA 

Tommi Hanhela, tietoturva-asiantuntija, Oulun yliopisto 

Jere Kinnunen, tietoturva-asiantuntija, Oulun yliopisto 

Antti Koskela, tietoturva-asiantuntija, Oulun yliopisto