Terttu-säätiö

Tarinat

Miten onnistuu suun terveydenhuolto etänä?

Oululaistutkimus selvittää, voiko suusairauksien riskiä arvioida virtuaalisesti.

Elina Väyrysen tutkimukseen osallistui yläkoulujen oppilaita neljällä paikkakunnalla. Kuva Mikko Törmänen

Väitöskirjatutkija Elina Väyrysen tutkimus on osa Suun terveyden Digiloikka -projektia, joka pilotoi uudenlaista suunterveyden etävastaanottoa. Tavoitteena väitöskirjatyössä on kehittää analyyttinen malli, jolla voidaan ennustaa suusairauksien riskiä täysin virtuaalisesti etänä. Yleisimpiä sairauksia ovat karieksen lisäksi hampaiden eroosio ja ientulehdus.

– Nyt ensimmäisessä vaiheessa pyritään tekemään etänä toimiva riskimalli, jolla voitaisiin löytää ne yksilöt, joilla on korkea riski hampaiden reikiintymiseen, Väyrynen kertoo.

Hänen tutkimuksessaan koehenkilöinä on 244 vapaaehtoista yläkoululaista Kuusamosta, Ylivieskasta, Oulusta ja Limingasta. Osallistujat täyttivät suunsairauksia kartoittavan kyselylomakkeen mobiilipuhelimilla keväällä ja syksyllä 2022. Lisäksi he lähettivät hampaistosta otettuja kuvia verkkoalustalle, jossa tekoäly antoi alustavan palautteen suusairauksien riskitasosta. Oppilaat saavat myös opetusvideot riskien pienentämiseen.

– Kouluilla oppilaat ottivat toisistaan kuvia, ja me myös autoimme osaa oppilaista. Suurin osa oppilaista saapui tutkimukseen pareina. Opettajat suhtautuivat kannustavasti tutkimukseen osallistumiseen.

Väyrysen tutkimuksessa älypuhelimella otettujen hammaskuvien kliinisiä löydöksiä verrataan varsinaisten terveyskeskuksissa tehtyjen hammastarkastusten statustietoihin.

Tutkimuksessa otettuja valokuvia käsitellään kuvien annotointiohjelmalla. Jatkossa tarkoituksena on kehittää tekoälyä hammaskuvien analysointiin Oulun yliopiston biomimetiikka ja älykkäät järjestelmät -tutkimusyksikön (BISG) kanssa.

Etäratkaisut kiinnostavat

Elina Väyrynen kertoo, että terveydenhuollossa on paljon kiinnostusta digitaalisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi suunterveyttä edistämällä vähennetään terveyseroja, säästetään kustannuksia sekä henkilöstöresursseja ja nopeutetaan hoitoon pääsyä.

Kliinikon työtä helpottaa, jos järjestelmä tunnistaa etukäteen riskipotilaat, jolloin heidän hammashoitotapoihinsa pystytään puuttumaan nopeasti ja reikiintyminen pysäyttämään.

– Pyrimme tekemään tästä tuotteesta sellaisen, että se olisi helposti integroitavissa terveydenhuoltoon, esimerkiksi jo olemassa olevaan esitietokaavakkeeseen. Tällä hetkellä potilaat täyttävät ennen vastaanotolle tuloa esitietokaavakkeet joko paperisena tai verkossa. Tällainen riskimalli olisi helppo sujauttaa sinne mukaan.

Väyrynen sanoo, että ekologisuus on yksi taustamotiivi tutkimuksessa. Digitaalisuuden toivotaan vähentävän hammastarkastuksiin liittyvää ympäristökuormitusta.

Elina Väyrynen sai väitöskirjatyöhönsä 5000 euron apurahan Terttu-säätiöltä.

– Apurahan turvin olemme voineet käsitellä valokuvia, muuta rahoitusta projektilla ei tällä hetkellä ole. Toivon, että tästä pääsee rakentamaan riskimallia ja tuottamaan tulevaisuudessa toimivan työkalun suunterveydenhuoltoon potilaiden ja kollegoiden avuksi. Tärkeää on myös saada aiheesta julkaistua laadukas artikkeli, joka tukee jatkorahoituksen saamista.

Poikkitieteellisessä tutkimuksessa on mukana myös Oulun yliopiston optoelektroniikan ja mittaustekniikan tutkimusyksikkö.

– Lisää rahoitusta haetaan ja projektia ja ”tuotetta” on tarkoitus jatkaa eteenpäin, Väyrynen kertoo.