Terttu-säätiö

Apurahat

Terttu-säätiöltä apurahoja yhteensä 100 000 euroa

Vuonna 2023 Terttu-säätiö myöntää apurahoja yhteensä 100 000 euroa. Määräaikaan mennessä säätiöön saapui 67 hakemusta, joista 31 oli väitöskirjatutkijoilta. Terttu-säätiö painotti apurahojen myöntämisessä uusia, lupaavia tutkimusryhmiä ja väitöskirjatutkijoita.

Kesäkuun 2. päivänä järjestetyssä palkintotilaisuudessa Terttu-säätiö palkitsi lisäksi vuoden tutkijana psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, dosentti Erika Jääskeläisen.


Väitöskirja-apurahoja kahdeksalle tutkijalle

Terttu-säätiö jakoi 5 000 euron apurahat kahdeksalle tohtorikoulutettavalle. Apurahaa jaettiin yhteensä 40 000 euroa. Apurahan saivat seuraavat henkilöt:

Priya Karthikeyan, MSc: sädehoito

This doctoral thesis is a part of the Academy of Finland project “Advanced sensing of water during brain tumor radiotherapy and in neuro-oncologic multimodal MRI” focusing on the need for personalized real-time radiation monitoring during advanced cancer treatments. As a PhD student of the project my part of the research focuses on the development of innovative optics-based monitoring technology for the assessment of radiotherapy treatment response of brain tumors in real time.

Jarno Knuutila, HLL: hammaslääketiede

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella assosiaatioita purentaelimistön kivun ja toimintahäiriöiden (TMD) ja lukuisten riskitekijöiden välillä Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:ssa. Näitä riskitekijöitä ovat esimerkiksi sosiodemografiset tekijät, kipuherkkyys ja hammashoitopelko. Hypoteesina on, että TMD:n ja tiettyjen sosiodemografisten tekijöiden välillä on havaittava yhteys. Subjektiivisten (esim. koettu terveydentila) ja objektiivisten (esim. diagnosoidut sairaudet) riskitekijöiden, yleisen kipuherkkyyden sekä hammashoitopelon oletetaan vaikuttavan TMD:hen, mutta myös TMD:n voidaan joissain määrin odottaa vaikuttavan mainittuihin riskitekijöihin.

Johannes Kähkölä, LL: neurokirurgia

Syväaivostimulaatio (deep brain stimulation, DBS) on yleisesti käytetty hoitomuoto edenneeseen Parkinsonin tautiin. Optimaalisen stimulaatiokohdan saavuttaminen leikkauksessa ja onnistunut  potilasvalinta ovat keskeisiä hoitovasteeseen vaikuttavia tekijöitä. Subtalaaminen tumake (STN) on eniten käytetty kohdetumake Parkinsonin taudin DBS-hoidossa. Tarkempi optimaalisen hoitovasteen mahdollistava sijainti on kuitenkin vielä epäselvä. Tutkimuksessa selvitetään stimulaatiokohdan sijaintia suhteessa läheisyydessä oleviin hermoratoihin käyttäen traktografiaa, ja verrataan stimulaationkohtaa saatuun hoitovasteeseen.

Maria Loven, LL: yleislääketiede

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko perusterveydenhuollon erikoisosaamisen tuominen perustasolle kustannusvaikuttavaa. Tuloksia tarkastellaan kustannusten, kliinisen vaikuttavuuden, potilaan kokeman hyödyn ja tyytyväisyyden sekä ammattilaistyytyväisyyden näkökulmista (quadruple aims). Tutkimuksen hypoteesina on, että toimintoja integroimalla (interventiossamme tuomalla erikoislääkäri terveyskeskukseen) voidaan parantaa sekä kustannusvaikuttavuutta että potilas- ja ammattilaistyytyväisyyttä.

Laura Lähteenoja, LK: genetiikka/silmätaudit

Tutkimus käsittelee perinnöllisiä verkkokalvon sairauksia. Ensimmäinen osatyö on EYEGEN-rekisteritutkimus Pohjois-Suomen perinnöllisistä verkkokalvorappeumista. Tutkimuksessa

etsitään myös uusia, aiemmin tuntemattomia patogeenisiä geenivariantteja eksomisekvensoinnin menetelmin EYEGEN-tutkimuspotilailta. Toinen osatyö käsittelee aiemmin tuntematonta CEP78-geenin mutaatiota ja sen ilmiasua kahdella eri potilaalla. Kolmas osatyö on familiaalinen eksudatiivinen vitreoretinopatia (FEVR) kohortti.

Janne Putaala, LL: yleislääketiede/geriatria

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia ja selvittää tekijöitä, jotka johtavat Pohteen alueella sairaalaan palaamiseen OYS Geriatrian ja Yleislääketieteen keskuksen osastoille alle 30 vuorokauden sisällä edellisestä sairaalajaksosta. Kun alueemme sairaalaan palaamiseen vaikuttavat riskitekijät ja kotiutumiseen liittyvät ongelmakohdat on tunnistettu, myöhemmissä tutkimuksissa on mahdollisuus tuottaa tutkimustietoa tehokkaista hoito- ja kotiutuskäytänteitä toistuvan osastohoidon ehkäisemiseksi.

Ville Virta, LL: urologia

Tutkimuksessa selvitetään, mikä kliininen merkitys on ennen eturauhasen koepalojen ottoa tehdyllä magneettikuvauksella ja voidaanko edeltävällä urologin tutkimuksella välttää turhia eturauhasen magneettikuvauksia. Tutkimusaihe on kliinisesti merkittävä. Saaduilla tuloksilla on vaikutusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla hoitosuosituksiin ja hoitokäytäntöihin. Tutkimuksen avulla voidaan kohdentaa henkilökunta-, kuvantamis- ja taloudellisia resursseja nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Tutkimustuloksista riippuen on mahdollista vähentää magneettitutkimuksen käyttöä tai urologin tutkimuksia.

Elina Väyrynen, HLL: hammaslääketiede

Väitöskirjatyön tavoitteena on kehittää analyyttinen malli suusairauksien riskien ennustamiseen ja plakin määrittämiseen hammaskuvista ja jatkossa kehittää tekoälyä hammaskuvien analysointiin. Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä pyritään vähentämään yksilön riskiä sairastua suusairauksiin ja pysäyttämään taudin eteneminen hampaiston rakenteen ja toiminnan säilyttämiseksi. Suun terveyden riskitekijöitä vähentämällä pyritään edistämään suun terveyttä, vähentämään yksilöiden välisiä terveyseroja, minimoimaan kustannuksia ja henkilöstötaakkaa sekä lyhentämään potilaiden odotusaikoja suuterveydenhuollossa


Apurahoja kuudelle tutkimusryhmälle

Terttu-säätiö jakoi 10 000 euron apurahat alla mainituille tutkijoille. Apurahoja jaettiin yhteensä 60 000 euroa.

Heikki Huhta, LT, dosentti: kirurgia

Koko haiman kattavassa kroonisessa haimatulehduksessa tehokkain hoitometodi on koko haiman poisto, mutta se aiheuttaa vaikeahoitoisen diabeteksen kehittymisen. Tämän vuoksi potilaiden poistetusta haimasta eristetään insuliinia erittävät saarekesolut, jotka autotransplantoidaan takaisin potilaaseen (TPIAT). Tutkimuksen kliinisenä tavoitteena on pilotoida haiman saarekesolujen eristysprotokolla ja saarekesolujen jatkokäsittely.

Janne Kananen, LT: kliininen neurofysiologia

Tutkimuksessa pyritään selvittämään uniapnean vaikutusta aivojen fysiologisiin pulsaatioihin käytettävissä olevilla NIRS- ja fMRI-kuvantamistekniikoiden avulla. Pulsaatioita tutkitaan uniapneaa sairastavilla potilailla sekä terveillä verrokeilla niin päivä- kuin yöaikaan sekä myöhemmässä vaiheessa potilaiden hoitovasteen vaikutusta tilanteeseen. Tutkimus suoritetaan kliinisen diagnostiikan ja hoidon yhteydessä. Tutkimukseen rekrytoidaan vähintään 20–30 uutta, mielellään yli 50 uniapnea potilasta sekä heitä vastaavat terveet kontrollit.

Liisa Laatio, LT: gynekologia

Tutkimuskokonaisuuden tavoitteena on selvittää ilman anemiaa esiintyvän raudanpuutteen ja sen eri hoitovaihtoehtojen merkitystä naisten, odottavien äitien ja heidän syntyvien lastensa terveydelle ja hyvinvoinnille eri näkökulmista niin väestö-, yksilö- kuin kudostasolla.

Johanna Mäkelä-Kaikkonen, LT: kirurgia

Tutkimus käsittelee lantionpohjan toiminnallisia häiriöitä, erityisesti ulosteinkontinenssia. Tutkimusryhmä tutkii ulosteinkontinenssin vaikutusta toiminta- ja työkykyyn sekä elämänlaatuun NFBC1966-kohottiaineistossa (Pohjois-Suomen syntymäkohortti). Tutkimustyön alla on suomenkielinen validoitu oirekyselykaavake ulosteinkontinenssin diagnostiikan tueksi. Tutkimusryhmä tutkii lantion alueen kirurgian eli gynekologisten-, urologisten- ja suolileikkausten jälkeistä lantionpohjan toimintahäiriöiden esiintyvyyttä (OYS-aineistossa) sekä uuden ulosteinkontinenssin kirurgisen hoitomenetelmän toimivuutta ja tehokuutta prospektiivisessa, vertailevassa tutkimuksessa.

Katri Selander, LT, dosentti: syöpäsairaudet

Immunologiset syöpähoidot (immuno-onkologiset, IO-lääkkeet) sallivat elimistön omien solujen, tuumorisoluja hajottamaan kykenevien CD8+ T-lymfosyyttien aktivaation. IO-hoitojen käyttöindikaatiot syövässä lisääntyvät, ja niitä aloitetaan enenevästi myös varhaisissa tautimuodoissa. IO-lääkkeiden käyttöön liittyy potentiaalisesti vaarallisia sivuvaikutuksia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vakavien IO-haittojen patofysiologiaa terveissä kudoksissa. Pyrimme myös löytämään kliiniseen käyttöön soveltuvan biomarkkerin, jonka perusteella potilaan haittariskiä voisi tarkemmin arvioida.

Jussi-Pekka Tolonen, LT: lastenneurologia

Tutkimuksen tavoitteena on kuvata lasten pikkuaivosairauksien esiintyvyys Pohjois-Suomessa ja tunnistaa uusia pikkuaivojen häiriöitä sekä kehittää nykyaikaisia sairausmalleja kantasoluista. Tutkimus keskittyy potilaiden epävarmojen geneettisten diagnoosien varmentamiseen sekä kantasolumallien eli pikkuaivo-organoidien kehittämiseen yhteistyössä Oxfordin yliopiston tutkimusryhmien kanssa. Kantasolumallien avulla selvitämme, kuinka aivojen hermosolut, erityisesti pikkuaivojen Purkinjen solut toimivat eri tavalla pikkuaivosairauksissa.


Vuoden tutkijana palkittiin Erika Jääskeläinen

Vuoden tutkija valittiin Terttu-säätiöön tulleiden ehdotusten perusteella. ”Ehdotuksia tuli runsaasti ja ansioituneita tutkijoita on monia”, toteaa Terttu-säätiön asiamies, ylilääkäri Juha Korpelainen Pohteelta.

Vuoden tutkija -tunnustuspalkinnolla Terttu-säätiö haluaa antaa tunnustusta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelevälle tohtori-dosenttitasoiselle kliinikkotutkijalle, joka oman potilastyönsä ohessa tekee aktiivisesti tutkimustyötä, toimii innostavana esimerkkinä, opettaa, kannustaa ja tukee muita sekä tutkimus- että potilastyössä. Tunnustuspalkinnon suuruus on 3 000 euroa. Palkinnon saajaksi valittiin psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori, dosentti Erika Jääskeläinen.

Tällä hetkellä Jääskeläinen toimii akatemiatutkijana ja tekee potilastyötä Oulun yliopistollisen sairaalan neuromodulaatioyksikössä. Jääskeläisen tutkimusaiheet liittyvät erityisesti psykoosien ennusteeseen ja psykoosilääkkeiden hyötyihin ja haittoihin. Hänellä on yli 100 tieteellistä julkaisua. Jääskeläisen julkaisemaan meta-analyysiin skitsofrenian toipumisesta on viitattu lähes tuhannessa eri tieteellisessä julkaisussa ja se on vaikuttanut merkittävästi käsitykseen skitsofrenian ennusteesta. Jääskeläinen on kollegiaalinen ja vankka tieteen puolustaja ja nuorten tukija. Hän tukee vahvasti kliinikoita tutkimustyöhön, luennoi eri alojen kliinikoille ja erikoistuville lääkäreille muun muassa tutkimustiedon arvioinnista.