Terttu-säätiöltä 120 000 euroa tutkimukseen

Pohjois-Suomen Terveydenhuollon tukisäätiö jakoi 120 000 euroa kuudelle lupaavalle tutkimusryhmälle. Säätiö tukee erityisesti Pohjois-Suomen alueella tehtävää kliinistä tutkimusta.

Tutkimusapurahan vastaanottivat Elisa Rahikkala (vas.), Tuija Keinänen, Suvi-Päivikki Sinikumpu, Marika Paalanne ja Johanna Salosen tutkimusryhmän puolesta Jari Huovinen.

Terveydenhuollon tukisäätiö, Terttu, jakaa vuosittain hankeapurahoja tutkimustoimintaa varten. Tänä vuonna 20 000 euron apurahan sai kuusi tutkimusryhmää. Säätiö palkitsi keskiviikkona myös Vuoden tutkijan. Lisäksi säätiö jakaa lahjoitusrahastoistaan avustuksia tutkijoille noin puoli miljoonaa euroa vuosittain.

Hankeapurahan saivat LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Sanna Mustaniemi, FT, sairaalafyysikko, Tuija Keinänen, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologi Marika Paalanne, LT, dosentti, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Elisa Rahikkala, LT, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Johanna Salonen, LT, ihotautien ja allergologian dosentti, kliininen opettaja Suvi-Päivikki Sinikumpu.

Säätiön asiamiehen, ylilääkäri Juha Korpelaisen mukaan kaikki tänä vuonna palkitut ovat sopivassa tutkijanuran vaiheessa muodostamassa omaa tutkimusryhmää. ”He ovat myös hyvin verkostoituneet niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin”, Korpelainen totesi.

Lupaavia, uusia tutkimuksia

Mustaniemen tutkimus Stella – synnyttäneiden tukena elintapamuutokseen, tutkii digitaalisen Onnikka-elintapasovelluksen soveltuvuutta raskaudenaikaisen painonhallinnan tukena.

Tuija Keinäsen tutkimuskohteena on aivokasvainten biomarkkereiden määritys hiki-, iho- ja sylkinäytteistä. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusi, elimistöön kajoamaton diagnostinen työkalu aivokasvaimen nopeaan diagnosointiin, hoitoon ja uusiutumisen seurantaan.

Marika Paalanteen tutkimuksessa selvitetään, voiko vastasyntyneelle tehtävällä ulosteensiirrolla parantaa keisarinleikkauksella syntyneen lapsen suoliston mikrobiston kehittymistä ja näin ehkäistä lapsen lihavuutta ja sairastavuutta.

Elisa Rahikkala tekee kliinisesti merkityksellistä tutkimusta kehitysvammaisuuden ja aistivammaisuuden geneettisistä taustatekijöistä Pohjois-Suomessa. Tutkimuksessa yhdistetään useiden potilaskohorttien dataa ja moderneja geeniteknologioita.

Johanna Salosen kohteena on sarkoidoosin esiintyvyys, genetiikka, elinmanifestaatiot, taudinkulku ja ennuste erityisesti pohjoisuomalaisessa väestössä.

Suvi-Päivikki Sinikumpu tekee isoa rekisteritutkimusta, jossa on mahdollisuus saada paljon tietoa nykyään lisääntyvistä ihosyövistä. Sinikummun tutkimuksen nimi on Ihosyövät ja käsi-ihottuma 60-vuotiailla.

Säätiön päätöksentekoa varten hankeapuhakemukset vertaisarvioivat edellisvuonna apurahan saaneet tutkijat.

Innostava tutkija ja opettaja

Vuoden tutkijaksi Terttu-säätiö valitsi LT, dosentti, neurologian erikoislääkärin ja kliinisen opettajan Johanna Krügerin.  Palkitsemalla Vuoden tutkijan Terttu-säätiö haluaa antaa tunnustusta Poh­jois-Poh­jan­maan hyvinvointialueella työs­ken­te­le­väl­le toh­to­ri-do­sent­ti­ta­soi­sel­le klii­nik­ko­tut­ki­jal­le, jo­ka oman po­ti­las­työn­sä ohel­la te­kee ak­tii­vi­ses­ti tut­ki­mus­työ­tä, toi­mii in­nos­ta­va­na esi­merk­ki­nä, opet­taa, kan­nus­taa ja tu­kee mui­ta tut­ki­mus­- ja po­ti­las­työs­sä.

Tunnustuspalkinnon perusteissa todetaan, että Johanna Krüger tekee huomionarvoista ja merkittävää työtä työikäisten muistisairauksien tutkijana. Hän on tehnyt merkittäviä löydöksiä mm. otsa- ja ohimolohkorappeumatutkimuksessa. Hän innostaa ja rohkaisee muita ympärillään tutkimustyöhön ja toimii loistavana esimerkkinä nuoremmille tutkijoille sekä herättää opiskelijoissa kannustavalla tavalla kiinnostuksen neurologiaan.

Hankeapurahat julkistettiin perinteisessä Tohtorikahvit-tilaisuudessa Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Tapahtumassa huomioidaan vuosittain tohtorin ja dosentin arvot saavuttaneita Pohteen työntekijöitä. Kesäkuun 2023 jälkeen uusia tohtoreita on valmistunut 37 ja dosentteja 20.