Tarinat

Naisista jopa kolmanneksella on lantionpohjan toimintahäiriöitä keski-ikäisinä. Ulosteenkarkailua on naisista 12 prosentilla ja miehistä 9 prosentilla. Kahdella kolmesta synnyttäneistä on lantionpohjan laskeumaa.

Toimintahäiriöitä ovat ulosteenkarkailun lisäksi esimerkiksi peräsuolen tuppeumasta johtuvat ulostusvaikeudet ja lantion alueen kiputilat. Ongelmia esiintyy lantion alueen leikkausten jälkeen, mutta esiintyvyydestä ei ole kattavaa tietoa.

– Nyt halutaan kokonaisvaltaisesti kartoittaa näiden oireiden esiintyvyys ja vaikutus ihmisen elämänlaatuun ja toimintakykyyn, kertoo LT Johanna Mäkelä-Kaikkonen.

Hän sanoo, että lantionpohjan toimintahäiriöihin liittyy häveliäisyyttä, joten ammattilaisten tulisi aktiivisesti kysyä niistä. Hyvää hoitoa on tarjolla, mutta vaivojen esille ottaminen voi olla vaikeaa.

– Meitä kiinnostaa, miten nämä vaivat otetaan huomioon terveydenhuollon käynneillä ja tunnistetaanko leikkauksen jälkeisten vaivojen olemassaolo muualla kuin erikoisalalla.

Hänen johtamansa tutkimuskokonaisuus jakautuu neljään osahankkeeseen. Niistä yksi tuottaa diagnostiikkaa varten validoidun suomenkielisen oirekyselykaavakkeen, jollaista ei aikaisemmin ole ollut saatavilla.

– Elämänlaatuoirekysely on hyvä lääkärin työkalu, jolla voidaan kartoittaa arkielämää kuormittavia tekijöitä ja psyykkistä kuormaa. Se helpottaa asioiden esille ottamista ja tutkimista.

Toinen osahanke tarkastelee ulosteenkarkailun esiintyvyyttä sekä vaikutusta toimintakykyyn ja elämänlaatuun käymällä läpi Pohjois-Suomen syntymäkohortin 1966 aineistoa. Kohortin 46-vuotiskyselyyn vastanneiden oireraporteista tarkastellaan muun muassa työkykyindeksiä, yleistä elämänlaatua, vapaa-ajan fyysistä aktiviteettia ja psyykkistä rasittuneisuutta, joita verrataan oireettomien verrokkien raportteihin.

Aikaisemmin ulosteenkarkailun vaikutuksista työkykyyn on olemassa vain muutama tutkimus. Työikäisillä voi olla ulosteenkarkailusta johtuvaa tunnistamatonta terveyshaittaa.

Leikkauksen jälkeisiä ongelmia

Ulosteenkarkailun vuoksi hoitoon hakeutuvista 51 prosentilla tiedetään olevan taustalla jokin lantion alueen leikkaus. On kuitenkin arvioitu, että merkittävä osa potilaiden hankalista leikkauksen jälkeisistä ongelmista jää hoitamatta.

Kolmas tutkimuksen osahanke tarkentaakin, kuinka yleisiä lantionpohjan toimintahäiriöt ovat leikkauksen jälkeen, ja mitä mahdollisia esteitä potilaalla on hakeutua hoitoon.

Aineistona on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilasrekisteri, josta tarkastellaan paksusuolen poiston, IPAA-leikkauksen, ohut- ja paksusuolen typistyksen, peräsuolen korjausleikkauksen, kohdunpoiston, lantiontyhjennyksen tai proktologisen toimenpiteen läpikäyneitä potilaita. Aineisto yhdistetään kyselytutkimukseen, joka lähetetään vuosina 2015–2020 leikkauksessa olleille.

Neljäs osahanke tarkastelee hoitoa. Ulosteinkontinenssia hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisin keinoin eli ravitsemusohjauksella, lääkkeillä sekä lantionpohjan fysioterapialla. Uusi hoito on anaalikanavaa tiivistävä toimenpide, jossa sulkijalihasten väliin asetetaan itsestään laajenevat implantit. Menetelmän toimivuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta ja halutaan nyt tarkempaa tietoa.

Tutkimushankkeen aineistona ovat Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Seinäjoen keskussairaalassa arviossa käyneet inkontinenssioireiset potilaat, jotka käyvät ensin läpi konservatiivisen hoidon. SphinKeeper™-toimenpiteeseen kutsutaan 30 potilasta, jotka eivät ole hyötyneet konservatiivisesta hoidosta, vertailuryhmänä toimivat pelkästään konservatiivisen hoidon saaneet potilaat. Potilaiden rekrytointi on alkamassa loppuvuodesta 2023.

Tutkimushankkeista valmistuu yksi väitöskirja ja kuusi tieteellistä julkaisua. Hankkeiden toteuttamiseen Terttu-säätiö myönsi 10 000 euron apurahan keväällä 2023.

– Kiitämme lämpimästi apurahasta, jolla hanketta saadaan edistettyä. Se mahdollistaa tutkijoiden työtä ja omaa tutkimusvapaatani sekä tutkimushoitajan työpanoksen.

Tutkimusryhmä tekee monialaista yhteistyötä, jossa mukana ovat Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö, työterveyshuollon oppiala, PEDEGO tutkimusyksikkö ja ODL Liikuntaklinikka.

Tutkimusryhmään kuuluvat LK Helena Komokallio, LT Kirsi Laitakari, dos. Tero Rautio, emer. prof Jyrki Mäkelä, biostatistikko Pasi Ohtonen, LL Karoliina Paarnio ja tutkimushoitaja Henna Pihlajaniemi