Tarinat

Miten uniapnea vaikuttaa ihmisen aivoterveyteen ja aivojen fysiologiaan, ja millä tavalla uniapnean hoidon vaikuttavuutta voidaan aivotasolla arvioida ja mitata? Näihin kysymyksiin paneutuu LT Janne Kanasen vetämä tutkimushanke.

Hankkeen lähtökohtana on tieto aivojen nestekierrosta eli glymfaattisesta järjestelmästä. Se toimii erityisesti unen aikana, jolloin aivojen pulsaatiot siirtävät aivo-selkäydinnestettä soluvälitilan läpi ja poistavat samalla keskushermostosta kuona-aineita. Glymfaattista järjestelmää onkin kuvattu aivojen puhdistusmekanismiksi.

Glymfaattista järjestelmää tutkii Oulun yliopistossa OFNI-ryhmä eli toiminnallisen neurokuvantamisen tutkimusryhmä.

Koska uniapnea katkoo normaalia unta, Janne Kanasen tutkimushanke pyrkii selvittämään, muuttuuko tällöin myös glymfaattisen järjestelmän toiminta. Hän kertoo, että eräissä aikaisemmissa oululaistutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että uniapneapotilailla unen aikaiset aivopulsaatiot poikkeavat terveiden henkilöiden pulsaatioista.

Kananen pitää hanketta kansanterveydellisesti merkittävänä, sillä unenaikaiset hengityskatkokset ja niihin liittyvä happivaje ovat hoitamattomina vakava terveysriski. Iso osa potilaista ei tiedä sairastavansa uniapneaa.

Tutkimuksessa on mukana 30 uniapneapotilasta ja 30 kontrollihenkilöä. Heille tehdään kuvantamistutkimuksia vuoden 2023 aikana ja seurantatutkimuksia keväällä 2024.

Lähi-infrapunaspektroskopialla (NIRS) henkilöiltä analysoidaan yöllä aivojen pulsaatiomekanismeja. Yöpolygrafialaitteistolla tutkitaan hengitysliikkeitä, happisaturaatiota, pulssia ja hengitysvirtausta. Fysiologisten signaalien mittaukseen tutkimusyön aikana käytetään lisäksi Emfit-patja-anturia ja Polar Electron laitteistoa. Lisäksi pitempiaikaisessa seurannassa käytetään Polar Electron rannekelloa.

Toiminnallisella magneettikuvauksella (fMRI) kuvataan aivojen toimintaa ennen ja jälkeen uniapnean hoitamisen.

Apua hoidon seurantaan

Kananen kertoo, että tavoitteena on tuottaa objektiivinen biomarkkeri, jota voidaan jatkossa käyttää apuna uniapneapotilaiden diagnosoinnissa ja hoidon seurannassa.

Tulokset saattavat myös lisätä tietoa uniapnean eri muodoista ja niiden vakavuudesta. Uniapneaa kuvataan AHI-indeksillä, mutta se ei ota huomioon happisaturaation laskun suuruutta ja hengityskatkosten pituuksien vaihtelua eri potilailla.

Tutkimus voi auttaa ymmärtämään, mitä uniapneassa tarkemmin tapahtuu ja miten eri muuttujat vaikuttavat aivoterveyteen.

– Sitä kautta päästään kohdentamaan hoito oikeille potilaille.

Kliiniseen neurofysiologiaan erikoistuva Janne Kananen on paitsi lääketieteen tohtori myös diplomi-insinööri, joka on suuntautunut lääketieteen tietotekniikkaan. Nämä tutkinnot tukevat toisiaan.

– Tietotekniikan ja lääketieteen välillä pystyn tulkkaamaan, mitä on mahdollista teknisesti tehdä ja miten se signaali tulkitaan lääketieteen suuntaan.

Hän tekee kiinteää yhteistyötä sekä dosentti Mika Kallion johtaman kliinisen neurofysiologian yksikön että professori Vesa Kiviniemen johtaman OFNI-tutkimusryhmän kanssa.

Kananen kertoo arvostavansa Terttu-säätiöltä saamaansa 10 000 euron apurahaa, joka mahdollistaa tutkimuksen eteenpäin viemisen. Kyseessä on hänen ensimmäinen oma hankkeensa tutkimusryhmän vetäjänä.