Lasten ja nuorten oikeuspsykiatriset tutkimukset

Lapsen asioista vastaavat psykologi, sosiaalityöntekijä ja lastenpsykiatri, tarvittaessa myös toinen psykologi. Tutkimusta varten laaditaan toimintasuunnitelma yhdessä muiden toimijoiden kuten poliisin, syyttäjän, lapsen sosiaalityöntekijän sekä edunvalvojan sijaisen kanssa. Tutkimusta varten kerätään tietoa viranomaisilta sekä lapsen lähiaikuisilta sekä nuorelta itseltään. Tarvittaessa tilataan myös asiakirjoja esimerkiksi terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta sekä oppilashuollosta. Käytettävissä olevien tietojen perusteella laaditut tutkimushypoteesit eli vaihtoehtoiset selitykset sille, mistä syytös tai epäily on voinut syntyä, ohjaavat työskentelyä.

Lapsen haastattelee joko yksikön psykologi tai poliisi, haastattelukäyntejä on yleensä 1 – 3, lisäksi haastattelukäyntejä voi tulla tarvittaessa vielä myöhemmin. Haastattelu voidaan toteuttaa esimerkiksi yksikön tiloissa, poliisilaitoksella, koulussa, päiväkodissa tai hoitoyksikössä. Haastattelu tallennetaan ja sitä voidaan käyttää mahdollisessa oikeudenkäynnissä todistelutarkoituksessa.

Haastattelu aukikirjoitetaan tarvittaessa ja siitä voidaan laatia lausunto poliisille. Tapauksesta riippuen lausunto voi edetä myöhemmin syyttäjälle ja oikeuskäsittelyyn.

Sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä muiden kanssa lapsen suojelun tarvetta tutkimuksen eri vaiheissa. Lisäksi yksikön työntekijät arvioivat lapsen tuen ja jatkoarvioinnin tarvetta. Lapsen lähiaikuisen kanssa voidaan käydä loppukeskustelu lapsen yleisestä tilanteesta sekä voinnista. Poliisi kertoo huoltajille rikostutkintaan liittyvistä asioista.

Kustannukset. Sekä lapsen että vanhemman käynnit ovat avopoliklinikkakäyntejä, joista ei veloiteta poliklinikkamaksuja. Vanhemmat saavat yksiköstä todistuksen matkakorvausten hakemista varten ensisijaisesti Kelalta, toissijaisesti oman kunnan sosiaalitoimistosta. Ansionmenetyksiin ja mahdollisiin majoituskuluihin liittyviä korvauksia voi hakea oman kunnan sosiaalitoimistosta. Kela ja kunnat ovat korvanneet kuluja vaihtelevasti.

Yksikössä voidaan arvioida lapsen kertomusta myös tapauksissa, joissa poliisi on kuulustellut lapsen.  Arvioinnin kohteena voi olla esimerkiksi haastattelun tekninen toteuttaminen, jolloin arvioinnin laatii psykologi. Lapsen kertomusta voidaan arvioida myös laajemmin, tällöin arviointiin osallistuvat psykologin ohella usein myös sosiaalityöntekijä sekä lastenpsykiatri. Laajemmassa arvioinnissa lapsen taustatietoja selvitetään viranomaisilta sekä asiakirjatilauksilla esimerkiksi terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta sekä oppilashuollosta. Arviosta laaditaan lausunto, joka toimitetaan poliisille. Tapauksesta riippuen lausunto voi edetä myöhemmin syyttäjälle ja oikeuskäsittelyyn.

Tarvittaessa yksikössä voidaan tehdä poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä myös muunlaisia lausuntotutkimuksia lapsiin kohdistuvissa väkivaltaepäilyissä.

Kun epäillään lapseen kohdistunutta väkivaltarikosta, yksikössä voidaan arvioida poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä epäillyn teon lapselle aiheuttamaa haittaa. Haittaa voidaan arvioida asiakirjatietojen, epäillyn teon piirteiden sekä tieteellisen tiedon perusteella. Tämän lisäksi haittaa voidaan arvioida myös laajemmin, jolloin tutkimukseen sisältyy lapsen tutkimuskäyntejä lastenpsykiatrilla ja psykologilla (1-4 krt) sekä usein myös vanhemman tapaamisia (1-2 krt). Arviosta laaditaan lausunto, joka toimitetaan poliisille. Tapauksesta riippuen lausunto voi edetä myöhemmin syyttäjälle ja oikeuskäsittelyyn.

Sekä lapsen että vanhemman käynnit ovat avopoliklinikkakäyntejä, joista ei veloiteta poliklinikkamaksuja. Vanhemmat saavat yksiköstä todistuksen matkakorvausten hakemista varten ensisijaisesti Kelalta, toissijaisesti oman kunnan sosiaalitoimistosta. Ansionmenetyksiin ja mahdollisiin majoituskuluihin liittyviä korvauksia voi hakea oman kunnan sosiaalitoimistosta. Kela ja kunnat ovat korvanneet kuluja vaihtelevasti.

Mikäli lapsen lähipiiriin kuuluvalla yksityishenkilöllä herää huoli lapseen kohdistuneesta väkivaltaepäilystä, hän voi tehdä asiasta rikosilmoituksen oman paikkakunnan poliisille tai huoli-ilmoituksen oman kunnan sosiaalitoimeen. Kiireellisissä tilanteissa yhteyttä voi ottaa myös yleiseen hätänumeroon 112.

Mikäli epäily liittyy verkossa havaittuun materiaaliin liittyen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai sen yritykseen, voi ilmoituksen tehdä myös poliisin nettivinkkiin tai Pelastakaa lapset ry:n Nettivihjeeseen.

Kun väkivaltaepäily herää viranomaisella tai muilla ammattilaisilla, on heillä ilmoitusvelvollisuus sekä kunnan sosiaalitoimeen että poliisille (Lastensuojelulaki 25§). Lue lisää ilmoitusvelvollisuudesta.

Yksikön tutkimuksiin ei pääse terveydenhuollon lähetteellä, vaan yksikössä toimitaan poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen virka-apupyynnöstä. Tarvittaessa poliisi pyytää Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksiköltä virka-apua epäilyn selvittämisessä.

Viranomaisilla ja muilla ammattilaisilla on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä (Lastensuojelulaki 25§) ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta tai pahoinpitelyä. Ilmoitusvelvollisuus ei koske lievää pahoinpitelyä. Epäselvissä tilanteissa kannattaa konsultoida poliisia. Tutkintailmoituksen jälkeen vastuu epäillyn rikoksen selvittämisestä siirtyy poliisille.

Lisäksi lasten kanssa työskentelevien tulee tehdä lastensuojeluilmoitus kunnan sosiaalitoimeen, myös lievistä pahoinpitelyistä. Lastensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaisille voi tehdä myös lapsen huoltaja tai muu henkilö.

Barnahus-sivusto

Barnahus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väkivaltasivut:

THL – lapsiin kohdistuva väkivalta

THL – väkivaltakäsitteiden sanasto

Rikosuhripäivystys:

www.riku.fi

Väkivallaton lapsuus:

Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025

• Laki lapseen kohdistuneen seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämisestä (laaja tiedonsaanti oikeus tätä kautta)
• Rikoslaki (luvut 20 ja 21)
• Esitutkintalaki (mm. 3 § Oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen = itsekriminointisuoja)
• lanzaroten sopimus
• Lapsi poliisitoiminnassa ja esitutkinnassa -ohje (seri> esitteet, tiedotteet ja ohjeistukset > Poliisitoimintaan liittyvät ohjeet)
• EU:n Rikosuhridirektiivi (videointi, erityisen suojelun tarve, poliisin velvollisuus ohjata uhreja tuen piiriin)
• Lapsen oikeuksien sopimus
• Lastensuojelulaki (ainakin Luku 25: Ilmoitusvelvollisuus)
• Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (11 § Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin, 14 § Asiakirjan antamisesta päättäminen)
• Laki potilaan oikeuksista
• Mielenterveyslaki
• Erikoissairaanhoitolaki
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista
• Tietosuoja-asetus (GDPR)
• Vahingonkorvauslaki