Tarinat

Atooppista ihottumaa sairastaa noin joka kymmenes aikuinen ja joka viides lapsi, joten riskitekijöiden ja oheissairauksien tunnistaminen voi auttaa laajaa joukkoa.

Dosentti Laura Huilajan johtama Oulun yliopiston tutkimushanke selvittää, mitkä elämäntapariskitekijät vaikuttavat atooppisen ekseeman puhkeamiseen ja mitä oheissairastavuutta siihen liittyy. Lisäksi selvitetään uusien geneettisten alttiustekijöiden yhteyttä taudin vaikeusasteeseen. Tutkimuksessa hyödynnetään Pohjois-Suomen syntymäkohortteja, valtakunnallisia rekisteriaineistoja ja FinnGen-projektin aineistoa.

Atooppisessa ekseemassa ihon läpäisyeste toimii puutteellisesti. Yhdessä immunologisten reaktioiden kanssa tulehdussolut aktivoituvat, mistä seuraa ihon kutinaa, kuivuutta ja tulehdusta. Oireet ovat yleensä vaikeimmat talvella ja helpottavat kesäaikaan. Tavallisesti tautia hoidetaan paikallishoidoilla.

Perinnöllisen alttiuden kuten perheenjäsenillä esiintyvän atooppisen ekseeman, astman, ruoka-allergioiden ja atooppisen nuhan tiedetään lisäävän sairastumisriskiä, mutta sairauden puhkeamiseen vaikuttavia mekanismeja ei tunneta tarkasti. Pienellä osalla atooppista ihottumaa ja astmaa sairastavista on filaggriini-proteiinin mutaatio, mutta myös muita geneettisiä alttiustekijöitä on tunnistettu.

Ihon toistuva kutiaminen, kuivuminen ja tulehtuminen huonontaa potilaan elämänlaatua, lisää töistä poissaoloja sekä lääke- ja hoitokuluja. Lisäksi atooppista ihottumaa sairastavilla on todettu verrokkiväestöä enemmän muita sairauksia.

– Atoopikoiden oheissairastavuutta olemme itsekin tutkineet. Esimerkiksi psyykkinen sairastavuus on aikuispotilailla runsaampaa kuin verrokkiväestöllä, Huilaja kertoo.

Nuorten ja lasten tutkimuksista on julkaistu tuloksia, että heillä syömishäiriöitten riski on suurempi kuin verrokkiväestöllä.

– Nämä riskit eivät välttämättä realisoidu yksilötasolla vaan ovat väestötason tuloksia.

Kalliit lääkkeet eivät auta kaikkia

Laura Huilaja kertoo, että atooppinen ekseema on viime vuosina ollut suuren kiinnostuksen kohteena. Lääkekehitys on tuonut saataville uusia lääkkeitä, joita ei aikaisemmin ole ollut tarjolla atooppista ihottumaa sairastaville.

– Nämä lääkkeet maksavat 10 000–20 000 euroa potilasta kohti vuodessa, mutta kaikki eivät tuo hoitovastetta kaikille potilaille. Olisi hienoa, jos erilaisilla geneettisillä markkereilla pystyttäisiin tyypittämään potilaan sairaus ja tiedettäisiin suoraan, minkälainen lääke potilaalle sopii.

Mitä paremmin ymmärretään taudin syntyyn ja vaikeusasteeseen liittyviä tekijöitä, sitä paremmin voidaan kohdistaa hoitoja ja kehittää sairauden ennaltaehkäisyä.

– Atooppinen ihottuma on niin yleinen, että sen tutkiminen on erityisen merkityksellistä. Kyseessä on suurimpia ihotautien potilasryhmiä erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa.

Tässä tutkimushankkeessa atooppisen ekseeman riskitekijöitä sekä sairauden vaikeusasteeseen vaikuttavia tekijöitä tutkitaan retrospektiivisesti Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiaineistosta. Tarkastelussa on muun muassa lapsuuden elinympäristön, ruokavalion ja työolojen yhteys sairauteen.

Valtakunnallisia THL:n rekisteriaineistoja hyödynnetään oheissairastavuuden tutkimuksissa ja Kelan lääkekorvaustietoja hyödynnetään sairauden vaikeusasteen arvioinnissa. FinnGen-projektin aineistoa käyttäen tutkitaan geneettisiä altistustekijöitä.

– Suomessa väestö on varsin homogeenista, joten meillä on hyvät mahdollisuudet havaita uutta tietoa geneettisesti samanlaisesta joukosta, Huilaja kertoo.

Tutkimushanke sai Terttu-säätiön apurahan 2022. Rahoituksella on tarkoitus kattaa väitöskirjatutkijoiden palkkakuluja vuonna 2023. Hanke käynnistyy vuoden 2022 loppupuolella ja päättyy 2024 lopulla.

Muita tutkimushankkeen keskeisiä tutkijoita ovat tohtoritutkija Suvi-Päivikki Sinikumpu, biostatistikko Jari Jokelainen sekä väitöskirjatyöntekijät Saana Kauppi, Anna Haarala ja Marjut Koskelo.