Tarinat

Oulun yliopistossa tehdään ahkerasti maha-suolikanavan syöpien tutkimusta, ja Olli Helminen kuuluu tutkijoista aktiivisimpiin.

Terttu-säätiön vuoden tutkijaksi 2022 valitsema Olli Helminen, 33, on ahkera kirjoittaja, jolla on julkaistuna jo 80 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia.

Yhden työpäivän viikossa hän on Oulun yliopiston kliinisen opettajan pestissä, jossa aikaa jää myös tutkimustyöhön, mutta siihen kuluu lisäksi paljon iltoja ja viikonloppuja.

Terttu-säätiön tunnustus tuntui hänestä lämmittävältä, sillä tutkija ei saa kiitosta kovin usein.

–  Kun on tehnyt tutkimusta kaikki illat, tuntui hyvältä kun sähköpostiin saapui ilmoitus palkinnosta.

Vuoden tutkijan palkinnolla säätiö haluaa antaa tunnustusta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä työskentelevälle kliinikolle, joka oman potilastyönsä ohessa tekee aktiivisesti tutkimusta ja toimii samalla innostavana esimerkkinä muille.

Potilastyö on Helmiselle tärkeää. Sitä hän ei halua vähentää, jotta tuntuma vaativiin leikkauksiin ja potilastapauksiin säilyy.

Neljänä työpäivänä viidestä hän hoitaa Oulun yliopistollisessa sairaalassa potilaita vatsaelinkirurgian erikoislääkärinä eli leikkaa ruokatorven ja mahan syöpiä, hankalia palleatyriä ja tekee muita isoja ruoansulatuskanavan leikkauksia. Merkittävä osa potilaista on syöpäpotilaita.

– Jos on paikalla vain kolme työpäivää viikossa, niin raskas kirurgia kärsii.

Helminen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistosta vuonna 2015, väitteli tohtoriksi vuonna 2016 ja nimitettiin syöpäbiologian dosentiksi vuonna 2018. Keväällä 2022 hänet valittiin Oulun yliopistollisen sairaalan gastroenterologisen kirurgian erikoislääkärin virkaan.

Pohjana laajat potilasaineistot

Tutkimustyössään Olli Helminen on keskittynyt ruokatorvisyöpään ja keuhkosyöpään sekä muihin maha-suolikanavan syöpiin. Tavoitteena on muun muassa tunnistaa, mitkä tekijät parantavat maha-suolikanavan syöpien ja keuhkosyövän ennustetta ja miten nämä syövät solutasolla käyttäytyvät.

Tutkimusta hän tekee kolmella erilaisella linjalla. Yhdessä hän etsii kliinisestä potilasmateriaalista tekijöitä, jotka vaikuttavat potilaiden leikkaushoidon onnistumiseen ja eloonjääntiin. Toiseksi hän tutkii syövän ennustetekijöitä kasvainnäytteistä, joita on kerätty potilailta Pohjois- ja Keski-Suomessa. Kolmantena tutkimuslinjana ovat kliiniset monikeskustutkimukset.

– Kolme erilaista linjaa vaikuttaa laajalta, mutta osa-alueet linkittyvät toisiinsa niin, että kokonaisuus on luonteva.

Tutkimuksen taustalla on laaja, kauan kerätty potilasaineisto sekä ryhmätyö, jota on rakennettu yli kymmenen vuotta. Yhteisestä aineistosta kukin tutkija keskittyy erityisesti omaan tutkimusalueeseensa.

Helminen on mukana tutkijakollegansa Joonas Kauppilan vetämässä FINEGO-tutkimuksessa, jossa on kerätty Suomessa leikatut ruokatorvi- ja mahasyöpäpotilaat yhdeksi kohortiksi potilasasiakirjoista. Helminen puolestaan on toisena päätutkijana FINLUNG-hankkeessa, jossa aletaan kerätä vastaavanlaista retrospektiivistä kansallista aineistoa keuhkosyöpäpotilaista.

– Tutkijaryhmän perustivat yli kymmenen vuotta sitten Juha Saarnio, Petri Lehenkari ja Tuomo Karttunen, siihen tulimme junnuiksi ensin Joonas Kauppila, sitten minä ja Heikki Huhta.

Nyt kasvamassa on jo seuraava tutkijoiden sukupolvi: Helmisellä itsellään on ohjattavanaan kymmenen väitöskirjatutkijaa. Hän sanookin, että gastroenterologisten syöpien tutkimuksen ja potilaiden hoidon tulevaisuus näyttää Oulussa vahvalta.