Tarinat

Vauvan ensimmäisen ulosteen mikrobiston koostumus on yhteydessä hänen myöhempään terveyteensä. Synnytystavalla ja äidin lihavuudella puolestaan on yhteyttä siihen, millainen suoliston mikrobisto vauvalle kehittyy.

Alatiesynnytyksessä vauva saa 70 prosenttia mikrobistostaan äidiltä, sektiolla syntyneillä näin ei tapahdu. Tämän ajatellaan olevan yhteydessä siihen, että sektiolla syntyneillä lapsilla on myöhemmin suurempi autoimmuunitautien, astman, syövän ja lihavuuden riski.

Jos äidillä on raskaudenaikaista diabetesta tai lihavuutta, alateitse syntynyt vauva voi saada näille tyypillisen mikrobiston.

Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että sektiolla syntyneelle vastasyntyneelle tehty ulosteensiirto muokkaa vauvan suoliston mikrobistoa. Nyt Oulun yliopistossa selvitetään FEMO-FMT-nimisellä tutkimuksella, voidaanko normaalipainoiselta naiselta saadulla ulosteensiirrolla vähentää lapsen riskiä lapsuusajan lihavuuteen.

Tutkimusta johtava dosentti, lastenendokrinologi Marika Paalanne sanoo, että lihavuuden ehkäisemiseen tarvitaan keinoja. Hänen aiempi tutkimustyönsä on kartoittanut varhaislapsuuden olosuhteiden yhteyttä myöhempään terveyteen.

– Olen lastenendokrinologina hoitanut lapsia, joilla on vaikeaa lihavuutta. Tämä tutkimus on minulle kliinisesti tärkeä aihe, eli miten ehkäistä lasten lihavuutta varhain.

Suomessa noin joka viidennellä odottavalla äidillä on lihavuutta tai raskausdiabetes. Myös lapsuusajan lihavuus on merkittävästi yleistynyt. Jos lihavuutta pystytään ehkäisemään ennalta, pienennetään myös erilaisten pitkäaikaissairauksien riskiä.

Ulostebakteereita ensiateriassa

Oululaistutkimuksessa vastasyntynyt saa ensimmäisen maitoannoksensa mukana pienen määrän ulostebakteereita. Tutkimus tehdään protokollalla, jota on käytetty Helsingin yliopistossa. Menetelmän on osoitettu olevan vauvalle turvallinen.

Tutkimukseen rekrytoidaan keisarileikkauksen suunnittelukäynnin yhteydessä äitejä, joiden painoindeksi on vähintään 30. Tutkimuksessa 50 vauvaa saa sokkoutetusti maidon mukana ulosteensiirteen normaalipainoiselta luovuttajalta ja 50 vauvaa omalta äidiltä.

– Nyt haluamme testata, onko suotuisampaa antaa ulosteensiirre naiselta, joka on normaalipainoinen, Paalanne kertoo.

Seurantaryhmässä on 50 vauvaa, joiden äidit saavat positiivisen tuloksen mahdollisesti haitallisten tartuntatautien seulassa. Nämä vauvat eivät saa ulosteensiirrettä.

Vauvoilta kerätään verinäyte sekä ulostenäytteet ensimmäisestä ulosteesta, kotiutusvaiheessa, 3 kuukauden ja 12 kuukauden iässä. Myös äideiltä kerätään ulostenäytteet sekä yksi verinäyte.

Ulosteensiirron vastetta selvitetään laboratoriotutkimuksilla verestä ja ulosteesta. Ulostenäytteitä analysoidaan muun muassa uuden sukupolven sekvensointimenetelmällä, jonka avulla tutkitaan mikrobiston alkuperää ja koostumusta. Lisäksi tutkitaan äidin suolistobakteerien erittämiä nanopartikkeleita, joilla voi olla merkitystä lapsen immuunipuolustukselle. Normaalin raskauden aikana nanopartikkeleita kulkeutuu lapsiveteen.

Lapsen pituuden ja painon kehityksestä, terveydestä ja mahdollisista infektioista sekä lääkityksestä kerätään tietoja kolmen vuoden ikään saakka.

– Kolmen vuoden ikäpiste on merkittävä ylipainon kannalta, koska sillä tiedetään jo olevan yhteys aikuisiän lihavuuteen.

Tutkimushankkeeseen Terttu-säätiö myönsi 20 000 euron apurahan, jolla on tarkoitus kattaa tutkimuksen materiaalikuluja sekä tiedotusta.

– Apurahan merkitys on todella suuri. Tutkimusprojektit eivät olisi mahdollisia ilman ulkopuolista rahaa. Äidit täytyy seuloa huolella tartuntatutien varalta ja myös muut laboratorioanalyysit ja tarvikkeet ovat hintavia.

Tutkimus toteutetaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa yhteistyönä Oulun yliopiston kanssa. Yhteistyökumppaneina ovat myös Helsingin yliopisto, Turku Microbiome Biobank sekä NordLab.

Tutkimusryhmään kuuluvat myös professori Terhi Ruuska, LL Julia Ikäläinen, professori Marja Vääräsmäki ja dosentti Niko Paalanne.