Tarinat

FT, sairaalafyysikko Tuija Keinänen OYS Neurokeskuksesta etsii sylki- hiki- ja ihonäytteistä biomarkkereita, merkkiaineita, jotka paljastaisivat aivokasvaimen. Tällä hetkellä ei ole mahdollista tehdä luotettavaa diagnoosia muutoin kuin ottamalla näyte kasvaimesta. Tutkimuksen tavoitteena on täysin uusi diagnostinen työkalu, jolla vältettäisiin elimistöön kajoavaa näytteenotto.

Viime vuosina biomarkkereita on maailmalla etsitty erityisesti verestä, mutta läpimurtoa ei vielä aivokasvainten osalta ole saavutettu. Keinäsen uraauurtava tutkimus hyödyntää uusia menetelmiä, jolla voidaan etsiä biomarkkereita hiki-, sylki- ja ihonäytteistä.

– Biomarkkeri voi olla mikä tahansa molekyyli tai muutos, joka on kasvaimesta lähtöisin. Yritämme löytää aineen, joka kertoo aivokasvaimen olemassaolosta. Etsimme nyt aivokasvainten biomarkkereita eksomeista iho- ja hikinäytteistä sekä syljen viromiasta ja mikrobiomista.

Ekstrasellulaarisilla vesikkeleillä (EV) voi olla tärkeä rooli aivokasvaimissa, sillä niiden sisällä kulkeutuu erilaisia molekyylejä veriaivoesteen läpi.  Vesikkeleillä on merkittävä rooli syöpäsolujen ja niiden monimutkaisen ympäristön välisessä kommunikaatiossa ja siten ne myös vaikuttavat tuumorin kasvuun.

EV:stä erityisesti eksosomien on havaittu olevan aktiivisesti mukana tässä viestinnässä. Syöpäsolut erittävät ympäristöönsä eksosomeja tervettä kudosta enemmän. Glioomien eli aivojen tukisolujen kasvainten osalta on jo alustavien tuloksien mukaan löydetty joitain mahdollisia kasvaimen biomarkkereita plasma- ja seeruminäytteistä otettujen eksosomien avulla. Oulussa kehitetyn menetelmän avulla ekstrasellulaarisia vesikkeleitä voidaan tutkia veren ohella nyt myös hiestä.

Ihmisen kudosviromi on vasta äskettäin kuvattu yksityiskohtaisemmin: Se paljasti useita ihmisen aivoissa yleisiä viruskantoja, kuten monet lapsuuden taudit. Vielä ei tiedetä, vaikuttavatko nämä viruskannat – tai osa niistä – aivokasvainten kehittymiseen.

– Syljen mikrobiomin avulla voi olla mahdollista tunnistaa aivokasvainpotilailla assosioituvia viruskantoja.

Näytteenotto aloitettu

Oulussa tehdään monipuolista aivokasvaintutkimusta. Esimerkiksi Niina Salokorven laaja aivokasvainten kuvantamistutkimus on tässäkin tutkimuksessa tukena ja vertailukohteena.

Aivokasvaimia ilmenee Suomessa vuosittain 1 000 kappaletta, ja niiden esiintyvyys on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana.  Puolet todetuista aivokasvaimista on hyvänlaatuisia. Pahanlaatuiselle glioomalle ei toistaiseksi ole parannuskeinoa.

– Mitä enemmän ymmärrämme aivokasvaimen ympäristöstä ja esimerkiksi siitä, mitä eksosomit kuljettavat, sitä paremmin voimme ymmärtää myös itse tautia ja kenties löytää parannuskeinot.

Ensimmäiset tulokset 2025

Keinäsen tutkimukseen liittyvät kuvantamistutkimukset aloitettiin vuoden 2022 loppuvuodesta. Hiki- sylki- ja ihonäytteitä on kerätty OYSin aivokasvainpotilailta viime vuoden lopusta alkaen. Ensisijaisesti Tuija Keinäsen ryhmä kerää näytteet potilailta, joilla epäillään pahanlaatuista glioomaa.

Näytteet saadaan kerättyä vuoden loppuun mennessä ja analysointi aloitetaan heti. Ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa ensi vuoden aikana.

– Varsinaisessa analysoinnissa luotamme täysin edistyneisiin Ville Pimenoffin ja Ali Nsreinin tutkimusryhmien menetelmiin.

Terttu-säätiö myönsi hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen 20 000 euroa.

– Jos löydämme kasvaimesta peräisin olevia biomarkkereita, alamme tutkia myös matalampiasteisempaa glioomia, jolloin tavoitteena on löytää vastauksia siihen, kuinka pahanlaatuinen kasvain on. Tutkimuksen edetessä aloitamme myös seurannan sädehoidon jälkeen.

Selkeiden biomarkkereiden löytyminen sylki- tai hikinäytteistä tarkoittaisi sitä, että kasvaimen uusimisen seuranta voitaisiin tehdä magneettikuvauksen sijaan helppojen näytteiden kautta kustannustehokkaasti.

Tuija Keinäsen tutkimusryhmään kuuluvat dosentti, osaamiskeskusjohtaja Niina Salokorpi, LL, neurokirurgian erikoislääkärit Miro Jänkälä ja Susanna Piironen, LT, neurokirurgiaan erikoistuva lääkäri, Antti Knuutinen,  dosentti, patologian osastonylilääkäri Hannu Tuominen,  LT, patologian erikoislääkäri Juha Näpänkangas,  röntgenhoitaja, tutkimuspalvelut Annastiina Kivipää, PhD, Disease Networks, Ali Nsrein Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnasta sekä FT, dosentti Ville Pimenoff Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Population Health -yksiköstä.