Tarinat

Hammaslääketieteen lisensiaatti, tohtorikoulutettava Jarno Knuutila tutkii väitöstutkimuksessaan TMD:n eli purentaelimistön kiputiloihin, leukanivelvaivoihin, päänsärkyyn ja niskalihasten vaivoihin liittyviä riskitekijöitä. Knuutila oli yksi tohtorikoulutettavista, joille Terttu-säätiön myönsi 5 000 euron tutkimusapurahan vuonna 2023.

TMD-löydökset ovat yleisiä ja näitä voidaan havaita jopa joka kolmannelta potilaalta. Näitä löydöksiä voivat olla esimerkiksi puremalihaskivut tai leukaniveläänet, kuten nivelten liikkeeseen liittyvä naksuminen tai rahina. Knuutilan tutkimus keskittyy etsimään oireiden taustalla olevia asioita. Kaikki eivät liity lainkaan hammaslääketieteeseen, mutta vaikuttavat potilaan hoitoisuuteen.

Kipu yleistä nuorilla naisilla

Kiputilat ovat yleisemmin nuorten naisten ongelma niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

– TMD-oireita esiintyy kaikissa ikäryhmissä ja molemmilla sukupuolilla, mutta yleisesti tämä on nuorten naisten ongelma, Jarno Knuutila toteaa.

Mikä tähän on syynä? Ovatko syyt hormonaalisia vai onko kivun sietokyky nuorilla naisilla matalampi?

– Todennäköisesti riskitekijöitä löytyy näistä taustoista ja ehkäpä myös kulttuuritaustasta: Suomalaismiehet eivät näy samalla tavalla, koska miehet eivät hakeudu kovin helposti hoitoon.  Myös geneettiset tekijät voivat vaikuttaa, mutta mahdollisten riskigeenien vaikutus TMD-oireisiin vaatisi jatkotutkimusta.

Jarno Knuutilan tutkimuksessa pääaineistona on Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966.

– Kohorttiaineisto on laaja ja monipuolinen ja tarjoaa erinomaisen työkalun TMD:n ja tähän liittyvien tekijöiden tarkasteluun. Genetiikan osalta aineisto on kuitenkin suppea, mutta mahdollisia riskitekijöitä voidaan havaita.

Kipuherkkyys ja pelko vaikuttavat

Kipuherkkyys ja TMD ovat yhteydessä toisiinsa. Vastaavaa voidaan havaita myös TMD:n ja hammashoitopelon osalta, lisäksi näiden taustalla vaikuttavat tekijät ovat hyvin samankaltaisia. Hammashoitopelko ja TMD kulkevatkin jonkin verran käsi kädessä, sillä molemmat ovat yleisempiä naisilla ja kipukynnys on usein molemmissa madaltunut. Knuutilan tutkimusryhmässä tutkittiin sekä kipukynnystä että kivun sietorajaa.

–  Myös masennus ja ahdistus voivat liittyä TMD:hen, kipuherkkyyteen ja hammashoitopelkoon. Vaikea hammashoitopelko ja kivuliaat TMD-oireet voidaankin nähdä eräänlaisena ääriryhmänä. Kyseinen ryhmä saattaa sitoutua hoitoon huonosti, mutta myös itse oireet saattavat olla hoidoltaan haastavahoitoisia.

Jarno Knuutila aloitti hammaslääketieteen opinnot 2015, ja tutkimus alkoi vuonna 2016. Tohtorikoulutettavana Knuutila on ollut vuodesta 2018. Väitöstutkimus valmistuu ensi vuoden aikana. Työn ohjaajana toimivat professori Kirsi Sipilä ja dosentti Ritva Näpänkangas.

Jarno Knuutilan tutkimusryhmä on julkaissut tuloksistaan artikkeleita muun muassa: Acta Odontologica Scandinavica- ja European Journal of pain- julkaisuissa.