Tarinat

OYS Psykiatrian neuromodulaatioyksikössä on hoidettu masennusta jo 10 vuotta. Potilasaineistosta etsitään nyt keinoja optimoida hoitoja ja ennustaa tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa hoitovasteeseen.

Neuromodulaatiohoidot, aivojen sähköhoito (ECT), transkraniaalinen sarjamagneettistimulaatiohoito (rTMS) sekä tasavirtastimulaatiohoito (tDCS) ovat tehokas ja kasvava hoitomuoto erityisesti masennuksen hoidossa. Masennus on kansantauti, jota sairastaa noin 5–7 prosenttia suomalaisista, ja sairaus on yksi eniten toimintakykyä heikentävistä sairauksista Suomessa.

Noin 20 prosenttia masennuspotilaista ei saa apua lääkehoidosta. Heille neuromodulaatiohoidot ovat usein tehokkaita. OYS Psykiatrialla sähköhoidossa annetaan vuosittain noin 3 000 hoitoa ja magneettistimulaatiossa noin 2 500 hoitoa. Kasvavan potilasmäärän takia hoitoon pääsy on pitkittynyt, eikä aikoja ole riittävästi ylläpitohoidossa oleville potilaille.

Isoon potilasaineistoon perustuva tutkimus tuo välitöntä, kliiniseen työhön ja päätöksentekoon sovellettavissa olevaa tietoa hoitojen käyttömäärästä ja tarpeesta, eri hoitoprotokollien tehosta sekä mahdollisuuksista vähentää ECTja rTMS -ylläpitohoitojen tarvetta, kertoo erikoislääkäri, väitöskirjatutkija Saana Karttunen.

– Päätavoitteenamme on tutkia neuromodulaatiohoitojen vaikuttavuutta ja siihen liittyviä tekijöitä kliinisessä aineistossa OYS Psykiatrialla. Tulosten avulla voimme optimoida hoitojen toteutusta ja tehoa, Karttunen toteaa.

Erilaiset hoitotavat vertailuun

Sähköhoidon osalta aiemmin on jo tutkittu hoitovastetta ennustavia syitä, mutta magneettistimulaatiosta tiedetään vähemmän. Magneettistimulaatio- ja sähköhoidossa on käytössä erilaisia antotapoja, jotka keskittyvät siihen, mihin aivojen osaan hoitoa annetaan ja millaisella hoito-ohjelmilla. Menetelmillä on erilaisia vaikutuksia vasteeseen ja hoidon haittoihin.

–  Magneettistimulaatioista on tutkimuksista osoitettu, että aiempi hoitomuoto ja nykyisin OYS Psykiatrialla käytössä ollut keino ovat yhtä tehokkaita. Nyt me haluamme selvittää potilasaineistosta, mikä hoitomuoto olisi täsmällisin ja järkevin potilaan kannalta.

Hyvän hoitovasteen sähköhoidosta saaneilla potilailla noin puolella oireet uusiutuvat vuoden kuluessa ja tarvitaan ylläpitohoitoa. Tutkimuksella pyritään selvittämään, voisiko tasavirtahoitoa yhdistää sähkö- tai magneettistimulaatioon ylläpitohoitona.

–  Ylläpitohoito on usein tiivistä ja yritämme löytää keinoja varmistaa, että potilaat pääsisivät ylläpitoon tarpeensa mukaan ja oikea-aikaisesti, Karttunen lisää.

Terttu-säätiön apurahan kesällä 2022 saaneessa tutkimuksessa Saana Karttunen keskittyy magneettistimulaatioon ja erikoistuva lääkäri, väitöskirjatutkija Matias Leppäaho tutkii sähköhoitoa. Tutkimusryhmän vastuututkijana toimii myös dosentti, akatemiatutkija, psykiatrian erikoislääkäri Erika Jääskeläinen Oulun yliopistosta. Hankkeessa on mukana useampia syventäviä opintoja tekeviä opiskelijoita.