Tarinat

Parempi lymfooman ja multippelin myelooman hoito on tavoitteena Milla Kuusisto-Jauhiaisen tutkimushankkeissa.

Hematologian erikoislääkäri Milla Kuusisto-Jauhiainen kokoaa omaa tutkimusryhmäänsä kolmeen eri tutkimusprojektiin. Näitä kustannuksia osin kattamaan Terttu-säätiö myönsi hänelle 10 000 euron apurahan.

Tutkimushaaroista kaksi nousee Kuusisto-Jauhiaisen vuonna 2015 tekemän väitöskirjatyön ja aikaisempien hankkeiden pohjalta. Väitöskirja käsitteli diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman hoitoa.

Lymfoomat ovat syöpätyyppien yleisyydessä sijoilla 4–5 potilaiden sukupuolesta riippuen, ja potilaiden ennuste on nykyisellään varsin hyvä. Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on lymfoomista yleisin.

Tutkimuksen ensimmäisessä jatkohankkeessa pohditaan syitä, miksi syöpäsoluilla on joskus kyky vastustaa solunsalpaajien vaikutusta. Osalla potilaista tauti voi myös uusiutua keskushermostossa niin sanottuna CNS-relapsina.

Toisessa jatkohankkeessa aiheena on ihon T-solulymfooma ja syyt, miksi se joskus uusiutuu aggressiivisemmassa muodossa, joka vaatii raskaita hoitoja.

Kuusisto-Jauhiainen kertoo, että lymfooman uusiutuminen voi koskettaa jopa neljääkymmentä prosenttia potilaista. Osa uusiutuvista tapauksista pystytään parantamaan.

– Näissä jatkohankkeissa on nyt käynnissä perustutkimuspohjainen yhteistyö eli kokeellinen soluviljelytason työskentely. Toimin niissä promoottorina, suunnittelen ja autan nuoria tutkijoita eteenpäin, Milla Kuusisto-Jauhiainen kertoo.

Kokonaan uusi tutkimushanke

Kolmannen tutkimusprojektin teema on multippeli myelooma. Kyseessä on ennen tutkimaton hanke.

– Tätä olen lähtenyt luomaan tyhjästä, ja kokonaan uuden rakentaminen vaatii paljon resursseja, Milla Kuusisto-Jauhiainen sanoo.

Multippeli myelooma on veren ja luuytimen plasmasolujen syöpä. Hematologin näkökulmasta se on kaikkein työllistävin sairaus, sillä hematologisilla vastaanotoilla suurin osa potilaista on myeloomapotilaita. Hoidot ovat kalliita ja tauti on vakava, potilaiden odotettavissa oleva elinikä on 5–10 vuotta. Myeloomaan sairastuvien potilaiden keski-ikä on noin 70 vuotta, mutta tautia esiintyy myös työikäisillä.

Multippeliä myeloomaa sairastavien toimintakykyyn vaikuttavat luustomurtumat.

– Tutkimme tässä erilaisten tukihoitojen vaikuttavuutta. Tukihoidot ovat luustotaudin hoitoa, eivät kaikkein kalleinta vaan myelooman hoidon kustannuksissa pisara meressä. Mutta näyttöä ei ole riittävästi siitä, miten luustotautia pitäisi hoitaa.

Tässä tutkimushankkeessa Kuusisto-Jauhiainen ohjaa kahta nuorta tutkijaa, joiden tutkimuksissa seurataan potilaiden luustotaudin hoitoa kansallisesti sekä potilailla ilmeneviä luunmurtumia.

Myeloomaa on hoidettu myös kantasolusiirroilla. Oulussa on kerätty kansasolusiirron saaneista potilaista aineisto, joka valottaa kantasolusiirtojen tehokkuutta myelooman hoidossa.

Potilaita rekrytoidaan mukaan myös luustotaudin hoidon seurantatutkimukseen.

Milla Kuusisto-Jauhiainen korostaa yhteistyön merkitystä. Tutkimusta ei tehdä yksin, vaan tulokset rakentuvat aina monen tutkijan panokselle. Hän itse jatkaa tutkimuksen tekoa professori Outi Kuittisen ja professori Taina Turpeenniemi-Hujasen kanssa samaan aikaan, kun hän on perustamassa omaa hematologista tutkimusryhmää.

– Yksinään ei saada mitään valmiiksi, vaan minulla on paljon ohjattavia ja päivittäin yhteistyötä nuorten tutkijoiden kanssa. Se on tärkeä voimavara tutkimuksen edistämiselle.