Tarinat

Yksi viidestä synnyttäjästä on lihava ja määrä kasvaa. Lihava on, jos painoindeksi BMA on vähintään 30,0 BMI.  LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologiaan erikoistuva lääkäri Sanna Mustaniemi toivoo, että STELLA, Synnyttäneiden tukena elintapamuutokseen – tutkimuksen pohjalta saataisiin kehitettyä toimiva, matalan kynnyksen tuki elintapamuutoksen ja painonhallinnan avuksi sitä toivoville synnyttäneille.

– Näen kliinisessä työssä, että lihavuuden aiheuttamat haasteet raskauteen, synnytykseen ja myöhempään synnyttäjän terveyteen näyttäytyvät koko ajan lisääntyvästi. Moni kaipaa tukea elintapamuutokseen, ja tällä hetkellä tarjolla olevat apukeinot ovat hyvin rajalliset. Tutkimus alkoi tästä lähtökohdasta. Toivon, että voimme tarjota sitä toivoville näyttöön perustuvan ja vaivattoman apuvälineen elintapamuutoksen tueksi.

Tutkijana Sanna Mustaniemen keskeisinä aiheina ovat lihavuus ja raskausdiabetes, jotka molemmat altistavat äidin ja hänen lapsensa terveyshaasteille sekä raskausaikana että sen jälkeen. Raskausdiabeteksen keskeisimpiä riskitekijöitä ovat lihavuus, raskauden aikainen ja raskauksien välinen painonnousu sekä perintötekijät. Painonnousu raskauden jälkeen on yleistä ja altistaa pitkäaikaisille terveysongelmille erityisesti naisen ollessa lihava ennen raskautta.

Kannustava digisovellus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko matalan kynnyksen digisovelluksesta hyötyä synnyttäneille elintapahoidon ja painonhallinnan tukena synnytyksen jälkeen. Käytössä on Oulun yliopiston kehittämä Onnikka-mobiilisovellus, joka on todettu tutkimuksissa hyödylliseksi ylipainoisilla ja lihavilla aikuisilla.

– STELLA-tutkimuksen kautta selvitämme sovelluksen sopivuutta synnyttäneille. Onnikka on kannustava, suostutteleva ja lempeä apukeino. Sitä voi käyttää omalla puhelimellaan silloin kuin se itselle parhaiten sopii. Se herättelee käyttäjäänsä pienin askelin miettimään, miten voisi parantaa hyvinvointiaan ja terveyttään.

Kahden vuoden seuranta

Stellassa seurataan synnyttäneiden elintapoja ja painon muutosta kahden vuoden ajan. Tutkittavat rekrytoidaan synnytyksen jälkeen lapsivuodeosastolla. Seuranta aloitetaan jälkitarkastuksen yhteydessä eli keskimäärin 2–3 kuukautta synnytyksen jälkeen. Mukaan otetaan 200 vapaaehtoista. Vapaaehtoiset tutkittavat, joiden raskautta edeltävä BMI on ollut vähintään BMI ≥ 30.0 kg/m² satunnaistetaan kahteen ryhmään, josta toinen puoli saa Onnikan käyttöoikeuden vuoden ajaksi. Toinen ryhmä toimii seurantaryhmänä, joka saa tavanomaisen elintapaneuvonnan jälkitarkastuksen yhteydessä. Äitien painonkehitystä ja terveyttä seurataan kyselytutkimuksilla kahden vuoden ajan.

– Olemme pyrkineet tekemään tutkimuksen tutkittavien kannalta mahdollisimman vaivattomaksi, jotta siihen osallistuminen onnistuu tiiviin vauva-ajan aikana. Myöhemmin seuraamme heidän terveyttään sairaskertomuksista ja rekistereistä. Pyrimme selvittämään painonmuutoksen lisäksi sitä, miten heidän mahdolliset myöhemmät raskautensa sujuvat. Onko Onnikan käyttäjillä vähemmän esimerkiksi raskausongelmia, kuten raskausdiabetesta tai verenpaineongelmia?

Jos mobiilisovellus todetaan hyödylliseksi myös tässä käyttäjäryhmässä, sen käyttöä on mahdollista voi laajentaa koko hyvinvointialueelle ja laajemminkin terveydenhuoltoon. Siitä voidaan saada uusi, kustannustehokas apuväline elintapaohjaukseen ilman henkilöstöresurssien lisäystä.

– Kauaskantoisemmin ajattelen, että tällaisella matalan kynnyksen tuella otollisessa vaiheessa elämää voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia äidin ja koko hänen perheensä elämään.

Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö Terttu myönsi Mustaniemen tutkimukselle 20 000 euron apurahan. On keskeistä, että raskaana olevat ja neuvolat saavat ennakkotietoa tutkimuksesta jo raskausaikana. Tähän tarkoitukseen sekä neuvolayhteistyöhön ja tutkittavien seurantaan voidaan nyt saada tutkimushoitajan työpanos. Lisäksi apuraha mahdollistaa tutkijoiden keskittymisen tutkimustyöhön kliinisen työn ohessa.

Tutkimusryhmää johtaa synnytys- ja naistentautiopin professori, perinatologi Marja Vääräsmäki, toisena tutkijana toimii LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri sekä perinatologiaan erikoistuva lääkäri Elina Keikkala. Mukana ovat myös sisätautiopin professori Janne Hukkanen ja emeritusprofessori Markku Savolainen.