Tarinat

Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö palkitsee vuosittain Poh­jois-Poh­jan­maan hyvinvointialueella työs­ken­te­le­vän toh­to­ri-do­sent­ti­ta­soi­sen klii­nik­ko­tut­ki­jan, jo­ka oman po­ti­las­työn­sä ohel­la te­kee ak­tii­vi­ses­ti tut­ki­mus­työ­tä, toi­mii in­nos­ta­va­na esi­merk­ki­nä, opet­taa, kan­nus­taa ja tu­kee mui­ta tut­ki­mus­- ja po­ti­las­työs­sä.

Vuoden 2024 tunnustus myönnettiin LT, dosentti, neurologian erikoislääkäri Johanna Krügerille. Hänellä on myös lääkärikouluttajan ja muistisairauksien erityispätevyydet.

Hän on vahvasti kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoitunut tutkija, joka työskentelee tutkijan työn ohessa myös OYS Neurokeskuksen muistiklinikalla potilastyössä. Päätyö hänellä on Oulun yliopiston kliinisen lääketieteen tutkimusyksikössä, jossa hän opettaa neurologiaa kandivaiheen opiskelijoille. Krüger toimii työikäisten muistisairauksien tutkimusryhmän johtajana Oulun yliopistossa.  

– Tutkijan työ on monipuolista. Parasta on se, että saan kliinisessä työssä ja tutkimustyössäni hoitaa ja tutkia samoja potilaita ja potilasryhmiä. Kliinisestä työstä nousee usein esiin uusia tutkimuskysymyksiä. Toisaalta voin myös tutkijana jakaa arvokasta, uutta tietoa ja perehtyneisyyttäni potilaille.

Tutkimustyö myös kasvattaa kriittistä ajattelua, jota tarvitaan myös kliinisessä työssä.

– Potilastyössä pysyy myös jalat maan pinnalla eikä asiat hämärry tutkijankammiossa, Krüger naurahtaa.

Krüger on tehnyt merkittäviä löydöksiä otsa- ja ohimolohkorappeumissa. Niiden myötä työikäisten muistisairauksien tutkimukseen on avautunut uusia tutkimuslinjoja.

– Tutkimusalani alkoi omasta väitöskirjatutkimuksesta, jossa tutkin työikäisten Alzheimerin tautiin ja otsaohimorappeumaan sairastuneiden geneettisiä taustoja. Sittemmin tutkimus on laajentunut valtavasti ja käsittää nyt  muun muassa keskushermostoa rappeuttavien aivosairauksien epidemiologiaa, diagnostiikkaa ja biomarkkereita

Krügerin tavoitteena on löytää diagnostiikkaan uusia, helppokäyttöisiä digitaalisia työkaluja ja ei-invasiivisia veri- ja hikinäytteistä tutkittavia biomarkkereita eli elimistön merkkiaineita, joista olisi apua muistisairauksien erotusdiagnostiikkaan ja ensivaiheen tutkimuksiin perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Näin potilaat ohjautuisivat jo sairauden varhaisessa vaiheessa oikea-aikaisesti asianmukaisiin jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

Lisäksi Krügerin tutkimusryhmällä ja Itä-Suomen yliopiston ryhmällä on jo kerättynä 12 vuoden ajalta Pohjois-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta laaja aineisto, jonka kautta tutkitaan muistisairauksien ja muiden keskushermostoa rappeuttavien sairauksien epidemiologiaa ja taustoja.

– Olemme lähteneet kartoittamaan aineistoamme laajemmin yhdistämällä Findatan kautta aineiston dataa kansallisiin rekistereihin, tavoitteena selvittää myös näiden sairauksien riskitekijöitä.

Krügerilla on työn alla myös älysormus-tutkimus, jossa pyritään selvittämään, voisiko älysormuksen avulla havaita muutoksia autonomisen hermoston toiminnassa tai unen laadussa varhaisessa muistisairaudessa verrattuna terveisiin henkilöihin. Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan oirekyselyissä nähtäviä muutoksia sormusdatassa havaittuihin muutoksiin ja selvitetään, korreloivatko nämä muutokset verinäytteistä määritettyihin biomarkkereihin.

Verkostoissa on voimaa

Tutkijan työn hienointa antia on se, että saa tehdä yhteistyötä kansallisesti, kansainvälisesti  ja moniammatillisesti.

– Omassa ryhmässäni on sekä lääkäri- että psykologitaustaisia henkilöitä, ja teemme tiiviisti yhteistyötä myös biokemisti- ja terveysteknologiataustaisten tutkijoiden kanssa. Se on suuri rikkaus, koska moniammatillisen ryhmän kautta tulee aivan uusia näkemyksiä ja ideoita esiin.

Johanna Krügerin tutkimusverkosto on iso. Itä-Suomen yliopiston ja kansallisen FinFTD-tutkimuskonsortion tutkijaverkoston lisäksi Krüger kuuluu kansainväliseen GENFI-konsortioon, jossa tutkitaan Euroopan huippukeskusten ja Kanadan kanssa geneettistä otsalohkodementiaa.

– Seuraamme vuosittain niitä potilaita, joilla on geenivirheen aiheuttama otsahimolohkorappeuma. Potilaiden lisäksi laajaan kliiniseen tutkimukseen voi osallistua myös potilaan vanhemmat ja täysi-ikäiset lapset.

Lisäksi Krüger on mukana eurooppalaisten otsalohkodementian huippuyksiköiden FRONTIERS- verkostossa, jossa tutkitaan erityisesti otsa-ohimolohkorappeumien  epidemiologiaa ja diagnostiikkaa. Isossa ryhmässä mukana olo takaa sen, että tutkimuksessa voidaan perehtyä myös harvinaisempien sairauksien taustoihin ja taudinkulkuun perusteellisemmin.

Yhteistyötä hän tekee myös eurooppalaisten huippuyksiköiden verkostossa SynaDegissa, jonka tukijat perehtyvät keskushermostoa rappeuttavien sairauksien varhaisiin muutoksiin, kehittävät diagnostikkaa ja etsivät biomarkkereita. NIC-FTD-konsortiossa keskiössä taas ovat neuropsykiatriset asiat. ERN-RND on eurooppalainen harvinaisten neurologisten sairauksien konsortio, jossa OYS on mukana, ja Krüger toimii verkoston FTD-jaoksessa vastuuhenkilönä.

– Jos vain yksin tutkisi, moni tutkimuskysymys jäisi ehkä esittämättä, tutkija naurahtaa.

Luottamustehtäviä laajasti

Luottamustehtäviäkin on kertynyt. Hän on ollut Suomen Alzheimer-tutkimusseuran hallituksessa vuodesta 2016 ja on toiminut hallituksen puheenjohtajan vuodesta 2022. Hän kuuluu Suomen Aivosäätiön tieteelliseen asiantuntijaryhmässä, Oulu Brain and Mind -johtoryhmään ja Muistiliiton työikäiskoordinaation asiantuntijaryhmään sekä Suomen MS-rekisterin asiantuntijaryhmään.

Innostava ja kannustava opettaja

Terttu-säätiön tunnustuksen perusteluissa kollegat perustelevat Krügerin valinta näin: ”Työyhteisössä Johanna on lämmin ja välittävä kollega, joka luo positiivista ilmapiiriä valovoimaisella olemuksellaan. Hän kannustaa opiskelijoita, väitöskirjan tekijöitä ja kollegoita tutkimustyössä ja on asiantunteva sekä sympaattinen lääkäri potilastyössä. Opettajana hän on innostava ja kannustava sekä herättää opiskelijoissa kiinnostusta neurologiaan.”

Krüger alkoi perehtyä muistisairauksien tutkimukseen alun perin väitöskirjaohjaajansa Anne Portaankorvan (ent. Remes) innoittamana.

– Sain myös mahdollisuuden työskennellä jo erikoistumisvaiheessa potilaiden kanssa muistiklinikalla. Portaankorva on loistava ohjaaja, ja pidän häntä yhä esikuvanani omassa ohjaajan työssäni. Into jatkaa tutkimustyötä väitöskirjan jälkeen on sittemmin vain kasvanut. Tutkimustyössä on valtava työn imu ja uusien löydösten äärellä saa kokea löytämisen riemua.

Lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen lääketieteen tutkimusyksikön neurologian opettajana hän on työskennellyt vuodesta 2018.  Opettajan työkuvassa hän pystyy yhdistämään opettamisen ja tutkimuksen. Opiskelijat ovat antaneet erinomaista palautetta ja kokevat saavansa erityisen paljon eväitä tulevaan työhönsä käytännön harjoittelusta opetuspoliklinikalla, jossa opiskelijat kohtaavat ja tutkivat oikeita potilaita.

–  Opetustyö on insipiroivaa. Nuorten innostus ja into tarttuu, se on mahtavaa.

Opiskelijoilta hän saa paljon kiitettävää palautetta. Hän on siitä kiitollinen ja toivoo myös kriittistä palautetta, koska se on ainoa tapa kehittää neurologian opetusta. Kehittämistyöstä Johanna Krüger mainitsee muun muassa sen, että opiskelijoille tarjotaan monenlaisia keinoja oppia, koska opiskelijoilla on myös erilaisia tapoja omaksua tietoa.