Tarinat
Toiveena vähemmän antibiootteja
Urologian poliklinikan tutkimus selvittää, onko oireetonta bakteerivirtsaisuutta syytä hoitaa antibiooteilla ennen urologista toimenpidettä.
Oulun yliopistollisen sairaalan urologian leikkausosastolla tehdään vuosittain yli viisisataa virtsateiden tähystysleikkausta. Ennen toimenpidettä potilaalta otetaan virtsanäyte. Urologi, väitöskirjatutkija Petri Ollikainen kertoo, että näiden virtsanäytteiden tulkinta työllistää urologeja paljon. Lisäksi suomalaisessa hoitokäytännössä on tapana hoitaa näytteestä löytynyt oireetonkin bakteerivirtsaisuus antibioottikuurilla.
– Kukaan ei ole aikaisemmin tutkinut laadukkailla prospektiivisilla tutkimuksilla, onko järkeä hoitaa näitä oireettomia tapauksia antibiooteilla, Ollikainen sanoo.
Urologian poliklinikalla osastonylilääkäri Markku Vaaralan käynnistämä tutkimusprojekti selvittää oireettoman bakteeriurian merkitystä urologisissa tähystystoimenpiteissä. Lähtökohtana on hypoteesi, että oireettomien virtsan bakteerikasvujen hoito johtaa turhiin antibioottikuureihin ja että kuurin poisjättäminen ei lisää vakavia tulehduksia toimenpiteen jälkeen. Jos tutkimuksen tulos osoittaa antibioottihoidot tarpeettomiksi oireettomissa tapauksissa, voidaan turhia antibioottihoitoja jatkossa välttää.
– Tämä säästäisi kustannuksia ja antibioottien käytöstä johtuvat haitat vähenisivät. Todennäköisesti myös ennen tutkimusta otetut virtsanäytteet jäisivät pois, Ollikainen sanoo.
Antibioottien turha käyttö lisää antibioottiresistenssiä. Potilaille antibiootit aiheuttavat myös suoliston ongelmia.
– Tiettyihin antibiootteihin liittyy suoria haittoja. Virtsatieinfektioiden hoidossa käytettäviin fluorokinoloneihin liittyy esimerkiksi akillesjännerepeämän ja aortta-aneurysman kehittymisen riski, Petri Ollikainen kertoo.
Tavoitteena yli viisisataa tutkittavaa
Tutkimukseen tulos pyritään aikanaan julkaisemaan kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisuissa. Käytännön toteutukseen projekti sai Terttu-säätiöltä 15 000 euron apurahan. Tutkimukseen rekrytoidaan potilaita, jotka tulevat OYSiin virtsaputken kautta tehtävään leikkaussalin toimenpiteeseen. Tavoite on saada tutkittavaan joukkoon 510 potilasta. Välianalyysi tehdään, kun tutkittuna on 100 potilasta ja toinen välianalyysi 400 potilaan jälkeen.
Vuoden 2020 lopulla käynnistetyssä hankkeessa tutkimukseen osallistuvat potilaat jaetaan satunnaistetusti kahteen ryhmään. Tähystystoimenpiteeseen tulevilta potilaita otetaan tavalliseen tapaan virtsanäyte ennen toimenpidettä. Potilaalta kysytään, onko tällä tulehdusoireita. Ellei oireita ole, niin sokkoutetulla potilasryhmällä näytteen tulosta ei avata. Toinen potilasryhmä hoidetaan nykyisen käytännön mukaan eli virtsanäyte tulkitaan ja oireetonkin bakteerikasvu hoidetaan pidemmällä antibioottikuurilla. Kaikki toimenpidepotilaat saavat tähystystoimenpiteen yhteydessä annettavan ennaltaehkäisevän antibioottihoidon suonensisäisenä kerta-annoksena.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko näillä kahdella potilasryhmällä eroa eli onko potilaalla tulehdusoireita tutkimuksen jälkeen. Noin kuukauden kuluttua tähystystoimenpiteestä hoitaja soittaa potilaalle ja kysyy tämän tulehdusoireista.Turhien antibioottihoitojen välttäminen säästää kustannuksia ja vähentää haittoja, sanoo urologi Petri Ollikainen.