OYS Sisätautikeskus

Munuaissairaudet

OYS sisätautikeskuksen munuaisyksikön poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan munuaissairauksia. Yksikössä toimii myös dialyysiosasto.

OYSin munuaisyksikön poliklinikalla hoidettavia sairauksia ovat esimerkiksi munuaiskerästulehdukset ja eri syistä aiheutuva munuaisten vajaatoiminta. Munuaisensiirron saaneet potilaat käyvät poliklinikalla määrävälein.

Munuaislääkärin eli nefrologin vastaanotolla potilaalle suunnitellaan yksilöllinen lääkitys sekä tarvittavat elintapa- ja ruokavaliomuutokset. Vastaanottokäyntien yhteydessä potilaat tapaavat myös sairaanhoitajan, joka antaa lisäohjausta munuaissairauden hoitoon. Ravitsemusterapeutin ohjausta tarvitaan usein.

Munuaispotilaat, joiden munuaistoiminta on heikentynyt vaikea-asteisesti, siirtyvät predialyysipoliklinikalle. Siellä potilaalle suunnitellaan sopivin hoitomuoto munuaistoiminnan edelleen heikentyessä. Samalla aloitetaan valmistelut munuaisensiirtoa varten niille potilaille, joille siirto on mahdollinen.

Munuaisyksikössä toimii dialyysi- eli keinomunuaisosasto, jonne potilaat tulevat hemodialyysihoitoon ennalta sovitusti kotoa . Dialyysiosastolla hoidetaan myös äkillisesti sairastuneita sairaalassa olevia potilaita. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella hemodialyysihoitoa tarjotaan myös Oulaskankaan ja Raahen sairaaloissa sekä Haapajärven ja Pudasjärven terveyskeskuksissa.

Potilaat voivat tehdä dialyysihoitoa myös kotona (peritoneaalidialyysi ja kotihemodialyysi). Koulutus kotidialyyseihin tapahtuu munuaisyksikössä, jossa potilaat myöhemmin käyvät säännöllisillä kontrollikäynneillä.

Vastaanottokäynnit

Munuaislääkärin vastaanotolla tutkitaan ja hoidetaan munuaissairauksia sairastavia ja myös munuaisensiirron saaneita potilaita. Ensikäynnille potilas tulee lähetteellä sairaalan ulkopuolelta tai jonkin muun erikoisalan poliklinikalta. Kontrollikäyntien yhteydessä seurataan aiemmin todetun munuaissairauden etenemistä ja hoidolla pyritään pysäyttämään ja hidastamaan sairauden aiheuttamaa munuaistoiminnan huonontumista. Myös munuaisensiirteen saaneet käyvät tällä vastaanotolla. Silloin seurataan erityisesti siirteen toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä tarvittaessa säädetään siirteen vaatimaa lääkitystä.

Munuaislääkärin soittoaika on sovittu päivä, jolloin lääkäri soittaa tehtyjen tutkimusten tuloksista. Joskus soittoaika voi korvata poliklinikkakäynnin. Tällöin käydään läpi potilaan omatoimisesti tekemät mittaukset, erityisesti verenpaine ja painon muutokset. Soittoaikaa käytetään usein silloin, kun potilaalla on käytössä lääkitys, jonka annosta tulee muuttaa tai sen tehoa pitää seurata tiheästi.

Laboratorionäyttöajalla munuaislääkäri katsoo otettujen laboratorio- tai muiden tutkimusten tulokset ja kirjoittaa niistä tekstin sairaskertomukseen. Teksti menee omakantaan ja lähetetään myös kirjeenä. Tekstissä on selitetty otettujen tutkimusten tulokset ja mahdollisesti tehtävät lääkemuutokset. Usein munuaissairauden hoidon ja seurannan aikana joka toinen kontakti hoidetaan laboratorionäyttönä ja joka toiselle käynnille potilas tulee poliklinikalle vastaanottokäynnille.

Predialyysivastaanotolla hoidetaan potilaita, joiden munuaissairaus on edennyt vaikea-asteiseksi ja joiden kohdalla suunnitellaan dialyysihoidon aloitusta. Vastaanotolla kerrotaan erilaisista dialyysihoitomuodoista ja valitaan kullekin potilaalle sopiva hoitomuoto. Hoitomuodon valintaan vaikuttaa potilaan oman näkemyksen lisäksi lääketieteellinen terveydentila ja toimintakyky. Vastaanotolla aletaan myös selvitellä, onko tarkoituksenmukaista pyrkiä munuaisensiirtoon ja aletaan tehdä soveltuvin osin siihen tähtääviä tutkimuksia.

Sairaanhoitajan ohjauskäynnin tarkoitus on perehtyä kiireettömästi alkavaan dialyysihoitoon ja erityisesti keskustella eri hoitomuodoista. On toivottavaa, että potilaan lisäksi perheenjäsen tai muun läheinen osallistuu käynnille. Potilaan ja omaisen kanssa keskustelee sairaanhoitaja, joka osaa opastaa potilasta hoitomuodon valinnassa.

Dialyysihoidot ja munuaisensiirto

Peritoneaalidialyysi eli vatsakalvodialyysi on kotona tehtävää dialyysiä. Potilas koulutetaan vatsakalvodialyysin osaajaksi munuaisyksikössä. Koulutus kestää muutaman päivän. Myöhemmin vakaassa tilanteessa potilaat tapaavat lääkärin peritoneaalidialyysivastaanotolla noin 6–12 viikon välein. Potilas käy vastaanottoa edeltävästi verikokeissa. Vastaanoton alussa potilas keskustelee hoitoon erikoistuneen sairaanhoitajan kanssa hoidosta ja siihen mahdollisesti liittyvistä ongelmista.

Lääkärin kanssa käydään läpi verikokeiden tulokset ja mahdolliset muutokset lääkehoitoon. Vastaanoton yhteydessä tehdään tarvittaessa muutoksia hoitoon. Osa potilaista hoitaa itseään automaattisella peritoneaalidialyysillä, jossa kone vaihtaa vatsaonteloon nestettä yöaikaan. Näiden potilaiden kohdalla hoidon sujumista ja koneen toimintaa voidaan joskus tarkastella tietokoneohjelman avulla, jolloin käynti poliklinikalla ei ole tarpeen niin usein.

Pitkäaikaista hemodialyysihoitoa tarvitseva potilas käy hoidossa tavallisesti kolme kertaa viikossa ja hoito kestää tavallisimmin 4 tuntia. Hoitojen kestoa ja tiheyttä muutetaan tarvittaessa potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Arkipäivisin hoitoja tehdään sekä aamu- että iltavuoroissa, viikonloppuisin ainoastaan aamuvuoroissa.

Hoidon yhteydessä otetaan kuukausittain verikokeita, joilla seurataan dialyysihoidon ja munuaissairauden kannalta merkittäviä tuloksia. Potilas saa hoitopaikasta omat hoitovuoronsa aina noin kolmeksi viikoksi etukäteen. Potilaille opetetaan hoidon toteutusta, jotta hän voi osallistua siihen kykyjensä mukaan.

Hemodialyysihoidossa oleva potilas tapaa munuaislääkärin erikseen sovittuina aikoina dialyysihoitoon liittyen (ns. hemodialyysipoliklinikkakäynti).

Hemodialyysihoitoa voi toteuttaa myös kotona. Potilas koulutetaan kotihemodialyysin osaajaksi munuaisyksikössä. Koulutus tapahtuu hemodialyysien yhteydessä ja koulutukseen kuluva aika määräytyy yksilöllisesti.

Hemodialyysipotilas käy kotihemodialyysivastaan-otolla munuaispoliklinikalla noin kuuden viikon välein. Potilaan toiveen mukaisesti kontrollikäynnin yhteydessä voidaan tehdä dialyysihoito. Vastaanottokäyntiä edeltävästi otetaan verikokeet. Kotihemodialyysihoitoon erikoistunut hoitaja keskustelee potilaan kanssa hoidosta ja mahdollisesti eteen tulleista ongelmista. Käynnin yhteydessä käydään läpi laboratoriokokeiden tulokset ja tehdään tarvittaessa muutoksia dialyysihoitoon tai lääkityksiin.

Munuaisensiirtoa tarjotaan kaikille siihen soveltuville potilaille. Munuaisensiirtoselvittelyt alkavat poliklinikalla siinä vaiheessa, kun munuaisten vajaatoiminta on edennyt vaikea-asteiseksi (predialyysivaihe). Keskimääräinen munuaisensiirron odotusaika on 1,5–2 vuotta. Munuaisensiirre saadaan useimmiten tuntemattomalta kuolleelta luovuttajalta, mutta myös täysi-ikäinen ihminen voi luovuttajaa toisen munuaisensa. Munuaisensiirron jälkeen potilaalla on elinikäinen hyljinnänestolääkitys ja seuranta munuaispoliklinikalla.

Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa. Munuaisenluovuttajaksi tarjoutuva henkilö tutkitaan perusteellisesti tutkittavan oman alueen sairaalassa, jotta voidaan varmistaa, että luovutus on turvallista. Henkilö, joka haluaa luovuttaa munuaisen, voi olla puhelimitse yhteydessä oman alueensa sairaalan munuaissairauksia hoitavaan yksikköön. Jos munuaisen saaja on läheinen (tai tunnettu), voi lisäohjeita kysyä siitä munuaisyksiköstä tai dialyysiosastolta, missä läheistä hoidetaan.

Terveyskylä – Munuaistalo