Tutkimus
Tehohoidon tutkimusryhmä
Tutkimuksen tausta ja tavoitteet:
Tehohoidon tutkimusryhmä tekee monitieteistä lääketieteellistä ja hoitotieteellistä kliinistä ja translationaalista tutkimusta. Tutkimuksen yleistavoitteita ovat sepsiksen tautimekanismien ja patofysiologian selvittäminen, sepsiksen diagnostiikan kehittäminen, diagnostisten ja monitorointimentelmien arviointi, vaikeiden infektioiden epidemiologian selvittäminen, kriittisesti sairaan aikuis- ja lapsipotilaan palvelujärjestelmän toiminnan arviointi sekä pitkänajan ennusteeseen ja toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden selvittäminen.
Tehohoitopotilaan toipumisen edellytyksenä on nopea kriittisen tilan tunnistaminen, viiveetön sepsiksen diagnostiikka, viivetön hoidon aloittaminen, hoitoon liittyvien infektioiden torjunta sekä kuntouttava hoito ja potilaan toimintakyvyn palauttamiseen tähtäävä toipumisen tukeminen. Kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoitoketjussa palvelujärjestelmän toiminta ja hoidon tarpeen tunnistaminen vaikuttavat merkittävästi potilaan hoitoon pääsyyn, viiveisiin, hoidon tuloksiin ja kustannuksiin. Hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa on keskeistä potilaslähtöisten hoidon tulosten kuten elämänlaadun ja saavutetun toimintakyvyn mittaaminen. Nämä vaikuttavat myös tarvittavien hoidon jälkeisten tukitoimien suunnitteluun.
Menetelmät
Tutkimuksessa hyödynnetään monitieteisesti perustutkimuksen osaamista biomarkkeri- ja signaalianalytiikassa sekä immunohistokemiallisessa profiloinnissa tautimekanismien selvittämisessä ja diagnostiikan kehittämisessä. Käytössämme on mm. monipuoliset kokeelliset ja kliiniset menetelmät haavan paranemisen tutkimiselle sekä uusia menetelmiä aivotoiminnan tutkimiseen (CERENION C-TREND®).
Hoitoketjun tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä palveluiden laatua mitataan potilaslähtöisin muuttujin (fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toipuminen ja saavutettu toimintakyky). Tutkimuksessa hyödynnetään erilaisia olemassa olevia datoja ja rekistereitä, kuten tehohoidon potilastietojärjestelmä, OYS potilasrekisterit, kohortti 66 aineisto, tehohoidon kansallinen laatutietokanta (tieto.com) sekä erilaiset muut valtakunnalliset rekisterit. Senioritutkijoiden lisäksi tutkijoiden tukena on kokenut tutkimushoitaja, jolla on GCP koulutus sekä lääketieteellinen biostatistikko.
Tutkimuksen merkitys
Tutkimusryhmän aihealueet ovat kliinisesti merkittäviä ja tuloksia voidaan hyödyntää diagnostiikan, potilashoidon, kuntoutuksen ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Tutkimusryhmän sepsikseen liittyvä perustutkimus on tuottanut uutta tietoa sen patofysiologiasta ja diagnostiikasta sekä sepsiksen vaikutuksista haavan paranemiselle. Aivotoiminnan häiriöiden tutkiminen on tuottanut uutta tietoa sydänpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden toipumisennusteesta sekä tehohoitoon liittyvän sekavuusoireyhtymän mekanismeista. Tieto voidaan käyttää potilaiden ennustearvioon sekä hoitovasteen ariviointiin. Palvelujärjestelmän ja hoidon tulosten vaikuttavuutta selvittävät tutkimukset pyrkivät tuottamaan tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittämisen tarpeisiin yksittäisen potilaan ja koko järjestelmän tasolla. Kriittisesti sairastuneen kohdalla on tärkeää, että potilaan koko hoitoketju toimii viiveettä niin hätäkeskuksen, ensihoidon ja päivystyspoliklinikan hoidon osalta kuin tehohoidon jälkeen vuodeosastohoidosta aina kotiutumiseen asti. Hoitoketjun vaikuttavuutta selvitetään potilaskeskeisin päätetapahtumin mittaamalla potilaan toimintakykyä ja koettua elämänlaatua.
Tutkimus auttaa parantamaan hoitoketjun toimivuutta ja löytämään tiettyjä riskiryhmiä, joiden tehohoidon käyttöön voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevin toimenpitein tai joiden kohdalla on panostettava kuntoutukseen ja muihin tukitoimiin toimintakyvyn mahdollisimman nopean palautumisen takaamiseksi. Tehohoitopotilaiden jälkitilojen oikein mitoitetut, kohdennetut kuntoutuspalvelut ja muut tukipalvelut vähentävät terveydenhuollon kustannuksia, parantavat potilaiden arjessa selviytymistä ja nopeutavat työelämässä olevien töihinpaluuta. Kriittisesti sairaiden lasten toimintakyvyn ja elämänlaadun sekä perheiden sosioekonomisen tilanteen selvittäminen auttaa suunniteltaessa lasten ja perheiden tarvitsemia terveyden ja sosiaalihuollon tukitoimia.