OYS Tehohoitokeskus

Tutkimus

Tutkimustoiminnan taustaa

Tehohoito on kertakustanteisena kallista hoitoa, mutta se on kustannusvaikuttavaa oikein kohdennettuna. Potilasvalintaa tehtäessä hoidon hyödyt ja haitat arvioidaan yksilöllisesti. Kriittiseen sairauteen liittyy vuodeosastohoitoa korkeampi kuolemanriski sairaalahoidon aikana ja kuoleman riski on koholla vielä vuosia tehohoidon jälkeen. Kajoavaan hoitoon ja kriittisen sairauden aiheuttamaan immuunipuolustuksen häiriöön liittyy merkittäviä ennusteeseen vaikuttavia komplikaatioita, kuten hoitoon liittyvät septiset infektiot. Sepsis on tavallinen tehohoitoon johtava syy ja merkittävä osa muusta syystä hoitoon joutuneista sairastaa septisen infektion jossakin hoidon vaiheessa.  Siihen liityy suuri kuolleisuus, kustannukset ja hoidon jälkeinen morbiditeetti.

Tehohoidon tarve on lähivuosikymmeninä väestörakenteen muuttuessa merkittävästi lisääntymässä. Siksi tarvitaan potilaiden hoidon ja toiminnan kehittämistä. Lisäksi palvelujärjestelmä tarvitsee lisää tutkimustyön tuottamia asiantuntijoita. Tehohoito on kallista ja runsaasti henkilöstöresurssia vaativaa. Oleellista kyetäksemme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin on palvelujärjestelmän tuottavuuden lisääminen.  On tärkeää selvittää hoidosta eniten hyötyvät, panostaa kuntouttavien palveluiden tarpeen kartoittamiseen, vaikuttavuuden selvittämiseen sekä tehohoidon aloittamisen viiveiden minimoimiseen koko hoitopolun osalta.

Toipuminen tehohoitoon johtaneesta sairaudesta voi kestää pitkään ja merkittävällä osalla potilaista fyysinen toimintakyky on alentunut, mikä vaikeuttaa selviämistä arkisista toiminnoista. Lisäksi merkittävällä osalla toipuneista on vaikean sairauden aiheuttaman aivotoiminnan häiriintymisen seurauksena ongelmia muistitoiminnoissa ja muissa kognitiivisissa älyllisissä toiminnoissa. Tehohoitoon johtaneiden sairauksien jälkitilat aiheuttavat lisääntynyttä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja uusien sairaalahoitojaksojen tarvetta sairaalasta pääsyn jälkeen.

Tutkimustoiminnan tavoitteet

Tutkimusryhmän yleistavoitteita ovat sepsiksen tautimekanismien ja patofysiologian selvittäminen, sepsiksen diagnostiikan kehittäminen, vaikeiden infektioiden epidemiologian selvittäminen sekä kriittisesti sairaan aikuis- ja lapsipotilaan palvelujärjestelmän toiminnan arviointi sekä pitkänajan ennusteeseen ja toimintakykyyn vaikuttavien tekijöiden selvittäminen.

Tehohoitopotilaan toipumisen edellytyksenä on nopea kriittisen tilan tunnistaminen, viiveetön sepsiksen diagnostiikka, viivetön elintoimintojen tukihoitojen aloittaminen, hoitoon liittyvien infektioiden torjunta sekä kuntouttava hoito ja potilaan toimintakyvyn palauttamiseen tähtäävä toipumisen tukeminen. Kriittisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan hoitopolussa palvelujärjestelmän toiminta ja tarpeettoman hoidon tunnistaminen vaikuttavat merkittävästi potilaan hoitoon pääsyyn, viiveisiin, hoidon tuloksiin ja kustannuksiin. Hoidon vaikuttavuuden arvioinnissa on keskeistä potilaslähtöisten hoidon tulosten kuten elämänlaadun ja saavutetun toimintakyvyn mittaaminen. Nämä vaikuttavat myös tarvittavien hoidon jälkeisten tukitoimien suunnitteluun.

Tutkimusresurssit

Tehohoidon tutkimusryhmässä tehtävä tutkimus on monialaista ja moniammatillista lääketieteen ja hoitotieteen alojen kliinistä ja translationaalista tutkimusta. Tutkimusryhmään kuuluu asiantuntijoita usealta lääketieteen erikoisalalta sekä hoitotieteen alalta. Tutkimuksessa hyödynnetään monitieteisesti perustutkimuksen osaamista biomarkkeri ja signaalianalytiikassa  tautimekanismien selvittämisessä  ja diagnostiikan kehittämisessä. Hoitoketjun tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä palveluiden laatua mitataan potilaslähtöisin muuttujin (fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen toipuminen ja saavutettu toimintakyky). Tutkimuksessa hyödynnetään erilaisia olemassa olevia datoja ja rekistereitä, kuten kohortti 66 aineistoa, tehohoidon tietojärjestelmän tietueita, OYS potilastietojärjestelmän tietoja, tehohoidon kansallista laatutietokantaa sekä erilaisia muita valtakunnallisia rekistereitä. Käytettävissä on tutkimushoitajan, kliinisen hoitotyön asiantuntijan ja lääketieteellisen biostatistikon osaaminen.

Tutkimushankkeita vuosilta 2020-2022 ja valikoituja julkaisuja.

Tehohoitokeskuksen ammattilaisten väitöskirjajulkaisuja vuosilta 2017-2022.