Tukea syöpähoitoihin

Elintavoilla on suuri vaikutus ihmisen kokonaisterveysteen, ja täten myös syövän esiintymiseen. Elintapamuutoksilla ei voida korvata lääketieteellistä hoitoa, mutta niistä voi olla merkittävää lisähyötyä syövän hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Elintapamuutosten tuoma hyöty on nimenomaan osoitettu niillä potilailla, jotka ovat ensin saaneet perinteiset lääketieteelliset syöpähoidot.

Lue lisää terveiden elämäntapojen merkityksestä Terveyskylän Syöpätalosta.

Sinun on mahdollisuus saada keskustelutukea OYSin yleissairaalapsykiatrian poliklinikalta missä tahansa vaiheessa hoitoa. Voit pyytää lähetettä hoitavalta lääkäriltä, mikäli haluat keskustelutukea. Tämän lisäksi sinulla on mahdollisuus saada tukea oman kunnan mielenterveystoimistosta tai vertaistukiryhmistä (Syöpäyhdistys ja erilaiset potilasjärjestöt kuten Tervasiskot).

Joskus koko perhe tarvitsee kriisi- ja keskustelutukea, jota voi saada paikallisesta kriisikeskuksesta. Aika kriisikeskukseen järjestyy usein lyhyellä aikavälillä. Myös perheneuvolasta on mahdollista saada tukea koko perheelle. Ajanvaraus perheneuvolaan tapahtuu terveyskeskuksen kautta. Myös seurakunnat tukevat erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Sairaaloiden sairaalapastoreillekin on mahdollista varata henkilökohtaista keskusteluaikaa.

Lue lisää psyykkisestä jaksamisesta Terveyskylän Syöpätalosta.
Tutustu erilaisiin tukijärjestöihin Terveyskylän Syöpätalosta.
Tutustu Pohjois-Suomen syöpäyhdistyksen tukitoimintaan.

Mielenterveyspalvelut – Pohde

Digitaalinen sote-keskus – Etusivu (pohde.fi)

Sairastuminen syöpään, erityisesti rintasyöpään, ja syövän eri hoitomuodot voivat tuoda mukanaan muutoksia seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen. Seksuaalinen haluttomuus on yleinen ilmiö syöpään sairastuessa sekä hoitojen aikana ja jälkeen. Syövän hoidoista leikkaus- ja hormoniestohoidot voivat aiheuttaa muutoksia kehonkuvaan ja toimintoihin.

Seksuaalineuvonnassa keskustellaan näistä muutoksista ja saadaan neuvoja sekä vastauksia seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Yleisiä keskustelun aiheita seksuaalineuvonnassa ovat muutokset seksuaalisuudessa, seksuaalisessa halussa ja parisuhteeseen liittyvät asiat. Seksuaalineuvonnassa saa tietoa syövän hoitojen aiheuttamista muutoksista hormonitoimintaan ja tarvittavasta itsehoidosta.

Seksuaaliterapeutille tarvitaan lääkärin lähete. Seksuaalineuvontaan pääsevät kaikki syöpään sairastuneet, jotka kokevat tarvitsevansa seksuaalineuvontaa. Lue lisää OYSissa järjestettävästä seksuaalineuvonnasta.

Lue lisää parisuhteesta ja seksuaalisuudesta (kaikkisyovasta.fi).
Tutustu seksuaalisuus ja syöpä -opaskirjaan (pdf).

Mikäli perheessäsi on alaikäisiä lapsia, tarjotaan sinulle ja puolisollesi mahdollisuutta osallistua ”Lapset puheeksi” -keskusteluhetkeen. Tässä keskusteluhetkessä kartoitetaan lasten tilanne ja perheen mahdollinen tuen tarve silloin, kun vanhemmalla on todettu syöpä. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta toisen vanhemman sairastuessa vakavasti ja pohtia tapoja keskustella eri-ikäisten lasten kanssa vanhemman syövästä. Mikäli vanhemmalla on huoli lapsen selviämisestä koulussa, kotona tai harrastuksissa, voidaan tukitoimia järjestää itse lapselle ja nuorelle.

Lapset puheeksi -keskustuhetkessä kartoitetaan myös perheesi tukiverkostoja. Onko olemassa isovanhempia, sukulaisia ja ystäviä, joilla on voimavaroja auttaa haastavassa elämäntilanteessa? Järjestyykö perheeseen käytännön apua vanhemman saadessa syöpähoitoja? Uudessa elämäntilanteessa tulisi kysyä rohkeasti apua kummeilta ja ystäviltä ja pyytää tarvittaessa lasten kavereiden vanhemmilta apua harrastekuskauksiin.

Aina tukiverkostot eivät ole lähellä ja silloin perhettäsi pyritään auttamaan luomalla niitä. Tukiverkostoja, vanhemmuutta ja lasten hyvinvointia sekä perheen voimavaroja voidaan kartoittaa yhdessä kuntoutusohjaajan kanssa. Tarpeen mukaan voidaan olla yhteydessä kouluun, päiväkotiin tai oman kunnan sosiaalitoimeen, josta käsin perheellesi tai lapsellesi järjestetään apua ja tukea.

Sosiaali- ja perhepalveluista voit saada lapsiperheiden kotipalvelua, joka suunnitellaan yhdessä perheesi kanssa. Se voi olla esimerkiksi lasten leikittämistä, ruoan laittamista, pyykin pesemistä tai tiskaamista. Perhetyö puolestaan antaa apua vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoitoon ja kasvatukseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa sekä perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen.

Syöpäpotilaan perheille järjestetään myös sopeutumisvalmennuskursseja, joille tullaan koko perheellä. Lue lisää OYSissa järjestettävistä sopeutumisvalmennuskursseista.

Tutustu erilaisiin tukijärjestöihin Terveyskylän Syöpätalosta.
Tutustu Pohjois-Suomen syöpäyhdistyksen tukitoimintaan.

Kotihoito tarkoittaa kotipalvelua, kotisairaanhoitoa sekä tukipalveluja, joita ovat ateriapalvelut, siivouspalvelut, kuljetuspalvelut ja turvapalvelut. Kotihoidon palveluita ja muita tukipalveluita haetaan omasta kunnasta, joka joko tuottaa tukipalvelut itse tai ostaa ne yksityisiltä palveluntuottajilta.

Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu, jolle asetetaan vuosittain valtakunnalliset enimmäisrajat. Jatkuvasta kotipalvelusta peritään kuukausimaksu, johon vaikuttavat palvelun laatu, määrä, maksukyky ja perheen koko. Kunnalla on mahdollisuus antaa asiakkaalle palveluseteli, jonka arvo määräytyy kotitalouden tulojen perusteella ja setelin ylimenevän osuuden palvelun hinnasta maksaa asiakas itse.

Lue lisää kotihoidon palveluista STM:n sivuilta.

Kuntoutusohjaajan palvelut ovat käytettävissäsi, kun tarvitset kokonaisvaltaista ohjausta ja neuvontaa elämäntilanteeseesi, henkistä tukea tai rohkaisua. Kuntoutusohjaajan kanssa voit keskustella esimerkiksi arjessa selviytymisestä, töihin palaamisesta, tavanomaisista sosiaalietuuksista, sopeutumisvalmennuskursseista ja eri sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä yhdistysten tarjoamista palveluista ja tukimuodoista. Jos tarvitset kuntoutusohjaajan palveluita, kerro siitä avoimesti hoitajalle tai vaihtoehtoisesti voit ottaa itse yhteyttä OYS Syöpäkeskuksen kuntoutusohjaajaan puhelimitse.

OYS Syöpäkeskuksen kuntoutusohjaajan puhelinnumero on: 0400 338 590.

Ensitietopäivät on tarkoitettu kaikille syöpään vasta sairastuneille, syöpähoitojen alkuvaiheessa oleville aikuisille ja heidän läheisilleen tai tukihenkilölle. Tilaisuudessa on mahdollisuus saada tietoa sairaudesta, hoidoista ja eri tukimuodoista sekä tavata muita syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. Ensitietopäivät täydentävät omasta sairaudesta saatua tietoa ja antavat valmiuksia sairauden sopeutumishaasteiden käsittelyyn.

Ensitietopäivien tarkemmat tiedot, kuten ohjelma ja ilmoittautumisen tiedot, saat ensimmäisen syöpätaudeilta lähetetyn ajanvarauskirjeen yhteydessä. Mikäli et pääse osallistumaan ensitietopäivään, voit katsoa Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensitietovideot. Ensitietopäivät ovat ilmaisia.

Lue lisää OYSin ensitietopäivistä palvelun yleiskuvauksesta.

Syöpähoitojen jälkeen sinulla on mahdollisuus hakeutua sopeutumisvalmennuskurssille. OYS järjestää syöpään sairastuneille sopeutumisvalmennuskursseja lääkinnällisenä kuntoutuksena ja kurssit ovat osa ryhmämuotoista potilasohjausta. Kurssin tavoitteena on saada tukea sairauteen sopeutumisessa ja arkielämässä selviytymisessä, saada tietoa syövästä, hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista sekä muista tukitoimista.

Sopeutumisvalmennuskurssi on osallistujille maksuton. Työssäkäyvien on mahdollisuus saada kurssiajalta kuntoutusrahaa korvaamaan ansiomenetystä. Matkakustannukset korvataan Kelan korvausperusteiden mukaisesti.

Lisätietoa OYSin kursseista ja hakulomakkeen saat kuntoutusohjaajalta. Voit myös tutustua OYSin sopeutumisvalmennuskurssien yleisesittelyyn tästä.

OYSin lisäksi sopeutumisvalmennuskursseja järjestää Kela. Myös syöpäjärjestöt järjestävät tavoitteellista ryhmätoimintaa. Näistä lisätietoja saat kuntoutusohjaajalta.

Sairauspäivärahaan on oikeus 16–67-vuotiailla, sairauden vuoksi työhönsä kykenemättömillä henkilöillä sairastumispäivän ja 9 arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Maatalousyrittäjän (MYEL) omavastuu on sairastumispäivä ja 3 arkipäivää, ja muun yrittäjän omavastuu on sairastumispäivä. Yrittäjällä YEL-vakuutuksen pitää olla voimassa sairastumispäivänä. Sairauspäiväraha määräytyy vuositulon perusteella.

Lue lisää vuositulon ja sairauspäivärahan määrän laskemisesta Kelan sivuilta.

Osasairauspäivärahan tarkoituksena on helpottaa työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen. Osasairauspäiväraha on tarkoitettu työkyvyttömälle, 16–67-vuotiaalle työntekijälle ja yrittäjälle. Se voidaan myöntää sv-laissa säädetyn omavastuuajan jälkeen (sairastumispäivä ja seuraavat 9 arkipäivää). Osa-aikaiseen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä ja toipumista.

Lue lisää osasairauspäivärahan hakemisesta ja ehdoista Kelan sivuilta.

Vammaistuen tarkoitus on tukea työikäisten vammaisten henkilöiden selviytymistä työssä, opiskelussa ja jokapäiväisessä elämässä. Vammaistuen saamiseksi vaaditaan, että hakijan sairaus tai vamma aiheuttaa toimintakyvyn alentumista ainakin vuoden ajan.

Tuen myöntäminen riippuu yleisen haitan, avun ja palvelujen tarpeen sekä erityiskustannusten määrästä. Tuet ovat verottomia, ja niitä on kolmen suuruisia: perusvammaistuki, korotettu vammaistuki ja ylin vammaistuki. Hakemus tehdään Kelaan ja liitteeksi tarvitaan lääkäriltä C-lausunto. Takautuva hakuaika on 6 kk.

Lue lisää Kelan vammaietuuksista Kelan sivuilta.

Hoitotuella tuetaan sairaan ja vammaisen henkilön kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvataan sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Tuen saaminen edellyttää aina, että henkilön toimintakyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi, ja hakijalla on henkilökohtaisten toimintojen avun, valvonnan tai ohjauksen tarvetta.

Hoitotuki myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen, kuntoutustuen, yksilöllisen varhaiseläkkeen tai vanhuuseläkkeen saajalle. Hoitotuen suuruus riippuu avuntarpeen, valvonnan ja ohjauksen sekä erityiskulujen määrästä. Hoitotuen tasot ovat: perushoitotuki, korotettu hoitotuki ja ylin hoitotuki. Tuet ovat verottomia. Hakemus tehdään Kelaan ja liitteeksi tulee C-lausunto lääkäriltä. Takautuva hakuaika on 6 kk.

Lue lisää hoitotuesta Kelan sivuilta.

Toimeentulotukeen saattaa olla oikeus henkilöllä, jonka omat tulot tai varat eivät riitä välttämättömiin menoihin, esimerkiksi suuriin sairauskuluihin. Perustoimeentulotuen myöntämisestä ja maksamisesta vastaa Kela. Hakeminen on mahdollista verkossa, puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä Kelan palvelupisteessä. Mukaan tarvitaan tositteet hakijan tai perheen tuloista ja menoista.

Täydentävän, ehkäisevän ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän toimeentulotuen myöntämisestä vastaa kunnan sosiaalitoimi. Hakijan on ensin selvitettävä oikeus Kelan perustoimeentulotukeen. Kela siirtää toimeentulotukihakemuksen kunnan käsittelyyn asiakkaan pyynnöstä tai oman arvionsa perusteella. Myös asiakas voi itse tehdä kuntaan hakemuksen.

Lue lisää toimeentulotuesta Kelan sivuilta. 

Omaishoidon tuki on palkkio, joka maksetaan pitkäaikaissairasta tai vammaista kotona hoitavalle omaiselle. Tuki on verollista tuloa hoitajalle ja sen suuruus määräytyy hoidettavan tarvitsevan avun määrästä. Omaishoidontuki on määrärahasidonnainen ja perustuu kunnan harkintaan.  Hakemus tehdään kotikunnan sosiaalitoimeen ja sen liitteeksi riittää yleensä kopio C-lausunnosta.

Lue lisää omaishoidon tuesta ja sen hakemisesta Omaishoitajaliiton sivuilta.

Palvelujen käyttäjä voi kerätä kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuista niin sanottua maksukattoa.  Maksukattoon huomioidaan: käynti- ja vuosimaksut terveyskeskuksessa, lyhytaikainen laitoshoito, poliklinikkakäynti, päiväkirurgia, sarjahoito, yksilökohtainen fysioterapia, kuntoutuslaitoshoito sekä yö- ja päivähoito.

Summan täyttymisen jälkeen asiakas voi hakea vapaakorttia, jonka voimassaoloaikana asiakas saa maksukattoon sisältyvät palvelut maksutta ja lyhytaikaisen laitoshoidon alennetulla hinnalla.  Alle 18-vuotiaan lapsen menot otetaan huomioon jommankumman huoltajan maksukatossa.

Laskut ja maksukuitit tarvitaan vapaakorttihakemukseen, joten ne on hyvä säilyttää. Vapaakortti haetaan siitä hoitopaikasta, jossa maksukatto täyttyy. OYSin vapaakorttiasioista voi tiedustella numerosta: 08 315 4163.

Lue lisää potilasmaksuista, vapaakortista, maksujärjestelyistä ja muista laskutusasioista OYSin potilaan oppaasta.

Sairaus- ja kuntoutusmatkoissa on erillinen omavastuu ja maksukatto, jota kerrytetään aina yhden kalenterivuoden ajan. Omavastuun ylittävä osuus korvataan kokonaan. Lue lisää matkakorvauksien omavastuusta Kelan sivuilta.

Kun potilas tee matkan terveydenhuollon yksikköön tai kuntoutukseen, voi potilaalla olla sairauden vuoksi oikeus Kelan korvaukseen taksimatkasta. Tarvittaessa potilaalle voidaan myöntää myös vakiotaksioikeus. Lue lisää Kelan korvaamista taksimatkoista Kelan sivuilta.

Kelan sivuille on yleisesti koottu kattava paketti sairaus- ja kuntoutusmatkojen korvaamisesta, josta löytyy tietoa muun muassa korvauksien myöntämisestä, hakemisesta ja muodoista. Lue lisää matkakorvauksista Kelan sivuilta.

Jos henkilö joutuu yöpymään hoidon tai liikenneolosuhteiden takia matkalla, voidaan Kelasta maksaa yöpymisrahaa majoituskuluista. Lue lisää yöpymisrahasta Kelan sivuilta. 

OYSissa toimii myös potilaskoti, joka majoittaa hoidossa käyviä ja heidän läheisiään. Tutustu potilaskotiin tarkemmin OYSin Potilaan oppaasta.