Juhani Junttila, professoriylilääkäri
Mitä teet työksesi?
Olen päätoimisesti Oulun yliopistolla professorina, sivutoimena ylilääkärinä OYSissa. Olen Medical Research Center Oulun johtaja ja sydämen osaamiskeskuksessa yksi johtoryhmän jäsenistä.
Mitä työpäiväsi pitävät sisällään?
Työpäivät vaihtelevat paljon. Työtehtäviini kuuluu perusopetuksen ja luentojen pitäminen lääketieteen kandidaateille. Pidän huolta siitä, että meidän tiedekuntamme opiskelijat oppivat kardiologian perusteet lääkärin työtä varten.
Olen aktiivinen tutkija ja tutkimusryhmässämme on mukana kymmenkunta väitöskirjatyöntekijää, joita ohjaan. Tutkimusaiheet liittyvät sydänperäisiin äkkikuolemiin, niiden riskeihin ja syntymekanismeihin.
Olen myös mukana hallinnollisissa tehtävissä. Sairaanhoitopiirin tutkimushallinnossa pidän huolta tutkijoiden kouluttautumisesta kliinisiksi tutkijoiksi. Olen myös mukana päättämässä tutkimukseen liittyvistä muutoksista, joita organisaatiouudistus tuo mukanaan.
Lisäksi teen kliinistä työtä aina kerran viikossa.
Miten päädyit nykyiseen työtehtävään?
Aloitin opiskelemaan lääkäriksi vuonna 2001. Vuoden 2002 keväällä aloitin opintojen ohessa tekemään kardiologian alan tutkimusta professori Heikki Huikurin tutkimusryhmässä. Olen siitä asti tehnyt tutkimusta aktiivisesti. Vuonna 2007 valmistuin lääketieteen lisensiaatiksi ja 2008 tohtoriksi, jonka jälkeen lähdin ulkomaille. Toimin tutkijana USA:ssa ja Kanadassa useaan otteeseen. Tutkijaksi hakeutuminen ja siirtyminen oli ollut nuoresta asti tavoitteena.
Edeltäjäni Heikki Huikuri jäi eläkkeelle ja pääsin sen myötä itse tutkimusryhmän johtajaksi ja professoriksi. Aktiivisellekaan tutkijalle ei aina löydy sopivia mahdollisuuksia, joten siinä kävi itselle sopivasti, kun pääsin siirtymään ja tulin valituksi tähän tehtävään.
Mikä työssäsi on kiinnostavinta?
Tutkimuksen tekeminen, uuden löytäminen ja siitä innostuminen ovat niitä asioita, jotka vievät motivaatiota eteenpäin. Uutena on nyt myös organisaation toiminta ja sen hiominen siinä suhteessa, että yliopistosairaala pystyy tuottamaan tärkeää tehtäväänsä, eli kliinistä tutkimusta työn ohella. Sen mahdollistaminen ja ylläpitäminen hallintokaavion toiminnassa on ollut yllättävän palkitsevaa ja lisännyt motivaatiota työhön viime aikoina.
Miten palaudut töistä?
Kun on tehnyt tutkimustyötä jo opiskeluajoista asti viimeisen 20 vuoden ajan, niin on tottunut siihen, että tehtävää on paljon. Sitä jokapäiväistä toimintaa ei oikeastaan osaa eritellä, että milloin on töissä ja milloin ei, mutta monet niistä työtehtävistä ovat osakseen palauttavia, koska ne ovat mielekkäitä ja koen ne ikään kuin harrastuksina. Niitä tehdessä koen palautuvani. Sellaisia ovat esimerkiksi tutkimukselliset löydökset varsinkin nykyään maailmalla olevien senioritutkijoiden kanssa. Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa yhteyden pitäminen ja yhteiset palaverit tuntuvat loppujen lopuksi aika virkistäviltä ja inspiroivilta, ja ne tuovat palauttavaa energiaa hommiin.
Ja pitäähän elämässä olla muutakin. Lapseni harrastavat kaikki jalkapalloa, heidän toiminnassaan olen aktiivisesti mukana. Se on myös palauttavaa.