Neuvola ja erikoissairaanhoito
Lastenneuvolassa päihteet otetaan kaikkien vanhempien kanssa puheeksi ainakin vauvan 4 kk:n ja 18 kk:n sekä 4-vuotiaan lapsen laajoissa terveystarkastuksissa. Jos on tiedossa vanhempien aiempi päihdehäiriö, päihteistä tulisi keskustella useammin. Neuvolassa seurataan, että kaikkien lasten neuvolakäynnit toteutuvat ja toteutumattomiin neuvola-aikoihin reagoidaan. Jos neuvolassa on tiedossa vanhemman aiempi päihdehäiriö, reagoidaan toteutumattomiin neuvola-aikoihin erityisen ripeästi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Päihteitä väärinkäyttävän vanhemman lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus. Ammattilaisella on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus silloin, jos epäillään, että lapsen lastensuojelun tarve tulee selvittää. Perheen tilannetta seurataan ja perhettä tuetaan yhteistyössä lastensuojelun tai lapsiperheiden sosiaalityön kanssa.
Olennaista neuvolan ja erikoissairaanhoidon seurannassa on seurata lapsen yleistä kasvua, kehitystä ja erityisesti motorista kehitystä sekä varhaista vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman tai muun lapsesta huolta pitävän henkilön välillä. Tieto raskausajan päihdealtistuksesta kirjataan vauvan tietoihin.
Päihteille raskausaikana altistuneen lapsen seuranta erikoissairaanhoidossa vaihtelee Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Yleensä lapsen terveydentilaa seurataan lasten erikoissairaanhoidossa neuvolakäyntien ohella vähintään lapsen ensimmäisten kuukausien aikana. Tarvittaessa konsultoidaan pikkulapsipsykiatriaa varhaisen vuorovaikutuksen tuesta. Myöhemmin lapsen kehityksen edetessä säännöllistä seurantaa toteutetaan joko lasten erikoissairaanhoidossa tai lastenneuvolassa, jossa on mahdollisuus lastenlääkärin, lapsiperheiden sosiaalipalveluiden tai lastensuojelun ja vanhempien päihdehuollon konsultaatioon. Lapsen seurannan tulee olla riittävän pitkäkestoista, usein esikouluikään saakka, ja seurannan tarvetta arvioidaan yksilöllisesti.
Riittävän pitkäkestoinen perheen seuranta on tärkeää, koska lapsiperheen arki voi olla kuormittavaa ja vanhemman voimavarat voivat olla vähissä. Kuormittavassa tilanteessa vanhemman aiemmat haitalliset toimintatavat, kuten päihteidenkäyttö, voivat aktivoitua.
C-hepatiittipositiivisen äidin lapselle tulee tehdä 12–14 kuukauden iässä C-hepatiittitutkimukset, joiden tarkoituksena on tarkistaa, ettei virus ole tarttunut lapseen.
Lastenneuvolassa päihteet otetaan kaikkien vanhempien kanssa puheeksi ainakin vauvan 4 kk:n ja 18 kk:n sekä 4-vuotiaan lapsen laajoissa terveystarkastuksissa. Jos on tiedossa vanhempien aiempi päihdehäiriö, päihteistä tulisi keskustella useammin. Neuvolassa seurataan, että kaikkien lasten neuvolakäynnit toteutuvat ja toteutumattomiin neuvola-aikoihin reagoidaan. Jos neuvolassa on tiedossa vanhemman aiempi päihdehäiriö, reagoidaan toteutumattomiin neuvola-aikoihin erityisen ripeästi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Päihteitä väärinkäyttävän vanhemman lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus. Ammattilaisella on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus silloin, jos epäillään, että lapsen lastensuojelun tarve tulee selvittää. Perheen tilannetta seurataan ja perhettä tuetaan yhteistyössä lastensuojelun tai lapsiperheiden sosiaalityön kanssa.
Olennaista neuvolan ja erikoissairaanhoidon seurannassa on seurata lapsen yleistä kasvua, kehitystä ja erityisesti motorista kehitystä sekä varhaista vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman tai muun lapsesta huolta pitävän henkilön välillä. Tieto raskausajan päihdealtistuksesta kirjataan vauvan tietoihin.
Päihteille raskausaikana altistuneen lapsen seuranta erikoissairaanhoidossa vaihtelee Pohjois-Suomen yhteistyöalueella. Yleensä lapsen terveydentilaa seurataan lasten erikoissairaanhoidossa neuvolakäyntien ohella vähintään lapsen ensimmäisten kuukausien aikana. Tarvittaessa konsultoidaan pikkulapsipsykiatriaa varhaisen vuorovaikutuksen tuesta. Myöhemmin lapsen kehityksen edetessä säännöllistä seurantaa toteutetaan joko lasten erikoissairaanhoidossa tai lastenneuvolassa, jossa on mahdollisuus lastenlääkärin, lapsiperheiden sosiaalipalveluiden tai lastensuojelun ja vanhempien päihdehuollon konsultaatioon. Lapsen seurannan tulee olla riittävän pitkäkestoista, usein esikouluikään saakka, ja seurannan tarvetta arvioidaan yksilöllisesti.
Riittävän pitkäkestoinen perheen seuranta on tärkeää, koska lapsiperheen arki voi olla kuormittavaa ja vanhemman voimavarat voivat olla vähissä. Kuormittavassa tilanteessa vanhemman aiemmat haitalliset toimintatavat, kuten päihteidenkäyttö, voivat aktivoitua.
C-hepatiittipositiivisen äidin lapselle tulee tehdä 12–14 kuukauden iässä C-hepatiittitutkimukset, joiden tarkoituksena on tarkistaa, ettei virus ole tarttunut lapseen.