Päihteet raskaus- ja vauvaperheaikana – perheen palvelukokonaisuus

Vauvaperheen palvelukokonaisuus

Kaikille vauvaperheille tarkoitetut peruspalvelut tulee nivoa yhteen päihteitä käyttäneiden vanhempien ja perheiden palveluihin. Verkostoyhteistyöllä varmistetaan asiakaslähtöiset, yhteistyössä perheen ja ammattilaisten kesken suunnitellut vauvaperhettä ja vauvaa tukevat palvelut. Asiakaslähtöisyys tukee perheen sitoutumista palvelukokonaisuuteen. Palveluissa tulee varmistaa, että perhe siirtyy palvelusta toiseen mahdollisuuksien mukaan saattaen vaihtaen. 

Usein perheet tarvitsevat tiivistä ja pitkäkestoista tukea. Perheen tilannetta on tarpeen seurata säännöllisesti ja vanhempien jaksamisesta on hyvä keskustella kaikissa palveluissa. 

Raskausaikana päihteille altistuminen voi vaikuttaa esimerkiksi lapsen kognitiivisiin taitoihin, käyttäytymisen ja tunteiden säätelyyn sekä keskittymiskykyyn. Nämä vaikutukset voivat tulla näkyviin lapsen kasvaessa. Lisätietoa alkoholialtistuksen aiheuttamasta FASD:sta saat esimerkiksi Kehitysvammaliiton sivuilta.

Kaikki ammattilaiset tukevat turvallista vanhemmuutta perheessä. Työskentelyssä on hyvä muistaa, että päihderiippuvuuteen voi kuulua retkahduksia. Parhaimmillaan palveluverkostossa voidaan arvioida retkahtamisen riskiä avoimesti sekä tehdä suunnitelmaa asiakkaan kanssa sen varalle. 

Perheelle tarjotaan tuki varhaiseen vuorovaikutukseen ja turvalliseen vanhemmuuteen. Katso myös Mielenterveystalon lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen omahoito-ohjelma. 

Vanhemman päihteiden väärinkäyttö, lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu sekä esimerkiksi perheessä tapahtuva lähisuhdeväkivalta lisäävät lapsen kaltoinkohtelun riskiä. Kaltoinkohtelulta suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi hoivaavat vanhemmuustaidot, väkivallattoman kasvatuksen taidot, läheinen ja hoivaava vanhempi-lapsisuhde sekä mahdollisuus saada sosiaalista tukea ja palveluita, myös mielenterveys- ja päihdepalveluita.