Verkostoyhteistyö raskausaikana
Raskausaikana tarvitaan asiakkaan ja eri ammattilaisten välistä verkostoyhteistyötä. Eri ammattilaisten lisäksi työskentelyssä otetaan huomioon perheen läheisverkosto ja kutsutaan heidät mukaan verkostoneuvotteluihin, jos asiakas niin toivoo.
Tiivis verkostoyhteistyö mahdollistaa tiedonkulun, eikä asiakas joudu tilanteessa tiedonvälittäjän rooliin. Raskausajan verkostoneuvotteluja järjestetään tarpeeksi usein, jotta tukitoimien tarvetta voidaan arvioida ja palveluita voidaan järjestää oikea-aikaisesti. Suunnitelma päivitetään tarpeen mukaan useitakin kertoja raskausaikana, ja myös asiakas voi pyytää verkostoneuvottelun järjestämistä. Tuen jatkuvuus on varmistettava erityisesti siirtymävaiheessa palvelusta toiseen.
Asiakkaan siirtyessä palvelusta toiseen ammattilaisen tulee siirtää tieto asiakkaan asioista mielellään saattaen vaihtaen tai yhteisessä palaverissa. Asiakkaat voivat käyttää eri hyvinvointialueiden palveluita ja muuttaa paikkakunnalta toiselle. Ammattilaisen tulee varmistaa yhteistyössä asiakkaan kanssa riittävä tiedon siirtyminen esimerkiksi puhelimitse tai etäyhteyden avulla oleellisiin palveluihin uudella paikkakunnalla. Jos asiakas ei anna lupaa tiedon siirtämiseen uudelle paikkakunnalle, on ammattilaisen tarvittaessa tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus.
Verkostoneuvotteluja järjestetään raskausaikana ainakin kaksi
Jos raskaana olevan henkilön tai hänen puolisonsa päihdeongelma havaitaan alkuraskauden aikana, verkostoneuvotteluja on hyvä järjestää ainakin kaksi.
Ensimmäinen verkostoneuvottelu kootaan ennen raskausviikkoa 20. Verkoston kokoaa se toimija, jolla on herännyt huoli odottavan vanhemman päihteidenkäytöstä. Mukana verkostossa ovat ainakin äitiysneuvola, päihde- ja riippuvuuspalvelut sekä sosiaalipalvelut. Tapaamisella sovitaan kuka koordinoi asiakkaan palveluita.
Toinen verkostoneuvottelu pidetään riittävän aikaisin (esimerkiksi raskausviikoilla 28–33) ennen vauvan syntymää, jotta voidaan tehdä suunnitelma ja järjestää tarvittavat tukitoimet valmiiksi vauvan syntymän jälkeiselle ajalle. Verkostossa ovat mukana äitiysneuvola, erikoissairaanhoito, päihde- ja riippuvuuspalvelut, sosiaalipalvelut sekä tarpeen mukaan muita palveluita.
Muita mahdollisia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi laitoskuntoutus, mielenterveyspalvelut, Rikosseuraamuslaitos ja turvakotipalvelut. Ennen raskautta olemassa olleet palvelut ovat mukana perheen palvelukokonaisuudessa myös raskaus- ja vauvaperheaikana.
Muistilista raskausajan verkostoneuvotteluun
Tulostettava koonti raskausajan palvelukokonaisuudesta ja muistilista verkostoneuvotteluun.
Myös THL on julkaissut muistilistan: Päihteitä käyttävän raskaana olevan henkilön kohtaaminen
Raskausaikana tarvitaan asiakkaan ja eri ammattilaisten välistä verkostoyhteistyötä. Eri ammattilaisten lisäksi työskentelyssä otetaan huomioon perheen läheisverkosto ja kutsutaan heidät mukaan verkostoneuvotteluihin, jos asiakas niin toivoo.
Tiivis verkostoyhteistyö mahdollistaa tiedonkulun, eikä asiakas joudu tilanteessa tiedonvälittäjän rooliin. Raskausajan verkostoneuvotteluja järjestetään tarpeeksi usein, jotta tukitoimien tarvetta voidaan arvioida ja palveluita voidaan järjestää oikea-aikaisesti. Suunnitelma päivitetään tarpeen mukaan useitakin kertoja raskausaikana, ja myös asiakas voi pyytää verkostoneuvottelun järjestämistä. Tuen jatkuvuus on varmistettava erityisesti siirtymävaiheessa palvelusta toiseen.
Asiakkaan siirtyessä palvelusta toiseen ammattilaisen tulee siirtää tieto asiakkaan asioista mielellään saattaen vaihtaen tai yhteisessä palaverissa. Asiakkaat voivat käyttää eri hyvinvointialueiden palveluita ja muuttaa paikkakunnalta toiselle. Ammattilaisen tulee varmistaa yhteistyössä asiakkaan kanssa riittävä tiedon siirtyminen esimerkiksi puhelimitse tai etäyhteyden avulla oleellisiin palveluihin uudella paikkakunnalla. Jos asiakas ei anna lupaa tiedon siirtämiseen uudelle paikkakunnalle, on ammattilaisen tarvittaessa tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus.
Verkostoneuvotteluja järjestetään raskausaikana ainakin kaksi
Jos raskaana olevan henkilön tai hänen puolisonsa päihdeongelma havaitaan alkuraskauden aikana, verkostoneuvotteluja on hyvä järjestää ainakin kaksi.
Ensimmäinen verkostoneuvottelu kootaan ennen raskausviikkoa 20. Verkoston kokoaa se toimija, jolla on herännyt huoli odottavan vanhemman päihteidenkäytöstä. Mukana verkostossa ovat ainakin äitiysneuvola, päihde- ja riippuvuuspalvelut sekä sosiaalipalvelut. Tapaamisella sovitaan kuka koordinoi asiakkaan palveluita.
Toinen verkostoneuvottelu pidetään riittävän aikaisin (esimerkiksi raskausviikoilla 28–33) ennen vauvan syntymää, jotta voidaan tehdä suunnitelma ja järjestää tarvittavat tukitoimet valmiiksi vauvan syntymän jälkeiselle ajalle. Verkostossa ovat mukana äitiysneuvola, erikoissairaanhoito, päihde- ja riippuvuuspalvelut, sosiaalipalvelut sekä tarpeen mukaan muita palveluita.
Muita mahdollisia yhteistyötahoja ovat esimerkiksi laitoskuntoutus, mielenterveyspalvelut, Rikosseuraamuslaitos ja turvakotipalvelut. Ennen raskautta olemassa olleet palvelut ovat mukana perheen palvelukokonaisuudessa myös raskaus- ja vauvaperheaikana.
Tulostettava koonti raskausajan palvelukokonaisuudesta ja muistilista verkostoneuvotteluun.
Myös THL on julkaissut muistilistan: Päihteitä käyttävän raskaana olevan henkilön kohtaaminen