Tietoa synnyttämään tulevalle

Synnyttäjien vastaanotolla hoidamme raskaana olevia ajanvarauspotilaita raskausviikolta 22+0 eteenpäin, äkillistä tarkistusta tai seurantaa tarvitsevia sekä synnyttämään tulevia. Synnyttäjien vastaanotto on aina auki.

Soita aina synnyttäjien vastaanottoon seuraavissa tilanteissa:

• tiheät ja kipeät supistukset ennen raskausviikkoa 37 
• lapsiveden meno: mene heti kylkimakuulle ja soita hätäkeskukseen, jos vauva on muussa kuin päätarjonnassa, raskautesi on monikkoraskaus tai raskausviikkoja on alle 37
• runsas verinen vuoto: soita 112, jos vuoto on erittäin runsasta tai siihen liittyy voimakasta kipua. Niukka vereslimainen vuoto on normaalia loppuraskaudessa etenkin supistusten yhteydessä
• jatkuva kova kipu
• sikiön liikkeiden väheneminen
• muut äkilliset oireet: esimerkiksi kohonnut verenpaine, voimakas päänsärky, näköhäiriöt, ylävatsakipu, toispuoleinen alaraajakipu, johon liittyy turvotusta

Jos tulet synnyttämään, sinun ei tarvitse soittaa etukäteen. Synnyttäjien vastaanotolle voit tulla milloin tahansa. Ota äitiyskortti mukaasi synnytysvastaanotolle.

Katso video: Saapuminen synnytyssairaalaan

Katos video: Toiminta synnyttäjien vastaanotolla

Sikiöseulonnat

Raskausajan sikiöseulontojen tarkoitus on parantaa mahdollisuuksia hoitaa sikiötä ja lasta sekä vähentää sairastavuutta ja lapsikuolleisuutta.

Sikiöseulontoihin osallistuminen on maksutonta ja vapaaehtoista. Seulonnasta kieltäytyminen ei vaikuta millään tavalla raskauden seurantaan, hoitoon, synnytykseen tai syntyneen lapsen hoitoon.

Sikiöseulonnat

Sikiötutkimukset

Jos alkuraskauden tai keskiraskauden ultraääni-​​ tai seulontatutkimuksen tulos on tavanomaisesta poikkeava ja herää epäily esimerkiksi synnynnäisestä rakenteellisesta poikkeavuudesta tai sairaudesta, voit saada lähetteen jatkotutkimuksiin sikiötutkimusyksikköön. Tutkimukset ovat vapaaehtoisia.

Sikiötutkimukset

Ennen synnytystä voit osallistua synnytysvalmennukseen, jossa saat tietoa sairaalan käytännöistä sekä raskauteen, synnytykseen ja synnytykseen jälkeiseen aikaan liittyvistä asioista. Järjestämme synnytysvalmennuksia sekä etäyhteyksin että paikan päällä OYSissa.

Synnytysvalmennus

Sairaalan tiloihin pääset tutustumaan myös virtuaalisesti. Pääset kulkemaan ulkoa synnyttäjien vastaanotolle, synnytysosastolle sekä naisten ja synnyttäneiden osastolle itsenäisesti virtuaalimaailmassa.

Virtuaalinen tutustuminen

Lähes jokainen raskaana oleva jännittää synnytystä jossakin vaiheessa. Synnytyspelosta voidaan puhua, jos pelko vaikuttaa arkeen ja varjostaa valmistautumista synnytykseen ja vauvan tuloon.

Jos pelko on voimakasta, eikä neuvolan tuki riitä, voidaan tehdä lähete synnytyspelkokeskusteluun. Keskustelut ovat noin tunnin mittaisia videovastaanottoja synnytyspelkotilanteisiin erikoistuneiden kätilöiden kanssa. Keskustelussa arvioidaan myös jatkohoidon tarve, esimerkiksi tapaaminen lääkärin kanssa.

Kohti synnytystä -​videosarjassa kätilö kertoo synnytykseen liittyvistä vaiheista, valmistautumisesta ja tukihenkilön roolista. Videoilla käsittelemme myös synnytyskipua, mahdollisia erityistilanteita ja yleisimpiä kysymyksiä, joita synnyttäjillä usein on mielessä.

Tervetuloa synnyttämään OYSiin!

Synnytykseen valmistautuminen

Synnytyskipu

Tukihenkilön rooli

Erityistilanteet synnytyksessä

Usein mietityttäviä kysymyksiä

Supistukset

Voit tuntea supistuksia jo useita viikkoja ennen synnytyksen käynnistymistä. Supistukset kypsyttävät kohdunsuuta, jolloin voi esiintyä vereslimaista vuotoa. Kaikilla ennakoivia supistuksia ei tule lainkaan.

Synnytyksen alkuvaiheessa supistukset voivat olla jo kipeitä, mutta niiden tiheys ja kesto voi vielä vaihdella kovastikin. Tällöin kyseessä on synnytyksen latenssivaihe. Latenssivaihe voi jatkua pitkäänkin, mikä voi tuntua väsyttävältä. Latenssivaiheen aikana on turvallista ja suositeltavaa olla kotona ja odottaa supistusten voimistumista. Kotona ollessasi voit hyödyntää lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä kuten lämpöpakkausta ja lämmintä suihkua. On tärkeää muistaa syödä ja levätä mahdollisuuksien mukaan.

Kun supistukset ovat säännöllisiä ja voimakkaita, eivätkä kotona käytettävät kivunlievitysmenetelmät riitä, on aika siirtyä sairaalaan.

Lapsiveden meno

Lapsivettä voi tulla kerralla runsaasti tai sitä voi tulla tihkuttamalla. Lapsivesi on tavallisesti kirkasta tai vaalean punertavaa. Jos epäilet lapsivedenmenoa, soita synnyttäjien vastaanottoon. Kerromme sinulle, milloin sinun täytyy tulla sairaalan. Jos raskausaikana otettu GBS-näyte on positiivinen, pyydämme sinua saapumaan sairaalaan heti, jotta voimme aloittaa antibioottihoidon. Jos GBS-näyte on negatiivinen, eikä kipeitä supistuksia vielä ole, voimme neuvoa sinua saapumaan sairaalaan myöhemmin.

Avautumisvaihe

Synnytys on todennäköisesti käynnissä, kun supistukset ovat säännöllisiä ja kivuliaita, kestävät noin minuutin ja tulevat 5 minuutin välein tai tiheämmin. Avautumisvaiheen kesto vaihtelee paljon: ensisynnyttäjän synnytys kestää keskimäärin 10-20 tuntia siitä, kun säännölliset supistukset ovat alkaneet. Uudelleensynnyttäjän synnytyksen kesto on yleensä lyhyempi.

Kohdunsuun avautuessa vauvan tarjoutuva osa laskeutuu synnytyskanavassa. Mahdollista kivunlievityksen tarvetta ja keinoja arvioidaan sinun toiveesi, vauvan voinnin ja synnytyksen edistymisen mukaan.

Ponnistusvaihe

Kohdunsuun avauduttua 10 senttimetriin ja vauvan tarjoutuvan osan laskeuduttua riittävän alas synnytyskanavassa, siirrytään avautumisvaiheesta ponnistusvaiheeseen. Synnytystä hoitava kätilö ohjaa ja tukee synnyttäjää ponnistusvaiheen aikana. Kätilö ohjaa sinua erilaisiin ponnistusasentoihin toiveittesi mukaan.

Ponnistusvaihe päättyy lapsen syntymään. Ponnistusvaiheen loppuvaiheessa paikalla on synnytystä hoitava kätilö, avustava kätilö ja tarvittaessa synnytys-​ sekä lastenlääkäri.

Jälkeisvaihe

Lapsen synnyttyä seuraa jälkeisvaihe, jolloin istukka ja kalvot syntyvät kohdusta. Istukan ja kalvojen synnyttyä kätilö tarkistaa mahdolliset repeämät ja arvioi ompelun tarpeen. Kohdun supistumista ja jälkivuotoa tarkkaillaan painamalla kohtua useamman kerran synnytysosastoseurannan aikana.

Äidin ja vauvan vointia tarkkaillaan synnytyshuoneessa noin kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen synnyttäjä voi käydä vointinsa mukaan suihkussa. Perheelle tarjotaan syntymäpäiväkahvit.

Synnytyshuoneesta kätilö saattaa perheen Naisten ja synnyttäneiden osastolle. Osastolla äiti ja vauva ovat yhdessä ympäri vuorokauden.

Seuraamme äidin toipumista osastolla erityisesti kohdun supistumisen, jälkivuodon määrän, repeämien, rintojen kunnon ja mielialan suhteen. Ohjaamme perhettä vauvan hoitamisessa. Tarkkailemme vastasyntyneen vointia erilaisin mittauksin.

Katso video: Naisten ja synnyttäneiden osaston yleisesittely

Perhehuone on tarkoitettu synnyttäneille, joiden puolisolla tai tukihenkilöllä on mahdollisuus yöpyä osastolla. Puolison tai tukihenkilön ruokailusta osastolla peritään vuorokausimaksu.

Synnytyskokemus tarkoittaa synnyttäjän henkilökohtaista kokemusta synnytyksestä ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Suurimmalle osalle synnyttäjistä kokemus on myönteinen. Ennen kotiutumista kysymme sinulta arviota synnytyskokemuksestasi.

Synnytyksen jälkeen on tärkeää käydä synnytystä läpi, jos synnytyksen kulussa on ollut jotain poikkeavaa tai kokemus on ollut huono. Synnytyksen tapahtumat voidaan käydä läpi sairaalassa kätilön tai lääkärin kanssa ja niihin voidaan palata vielä kotiutumisen jälkeen. Synnytys voi herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia, vaikka se olisikin sujunut normaalisti. Jos sinulla on mielessä asioita synnytykseesi liittyen, joista haluaisit keskustella, ota ne rohkeasti puheeksi kätilösi kanssa.

Kotiutuminen tapahtuu äidin ja vauvan voinnin mukaan.

Matalan riskin synnyttäjillä on mahdollisuus kotiutua suoraan synnytyssalista 6 tunnin seurannan jälkeen, tätä kutsumme polikliiniseksi synnytykseksi. Jos kotiudut alle vuorokausi synnytyksen jälkeen tai ennen kuin lastenlääkäri on tarkistanut vauvan, vauvalle varataan lastenlääkärin tarkastusaika lasten päiväsairaalaan.

Sairaalayön hinta on lyhytaikaisen laitoshoidon maksu. Näet hinnan Asiakasmaksut-​sivulta kohdasta laitoshoito.

Poliklinikkakäynnin ja perhehoidon maksut näet kohdasta Asiakasmaksut / erikoissairaanhoidon asiakasmaksut.

OYSin Äitiyspoliklinikalla tutkimme ja seuraamme raskauttasi, jos neuvolassa tehtävissä mittauksissa on havaittu poikkeama tai jos raskautesi vaatii erikoissairaanhoidon seurantaa esimerkiksi sairauden vuoksi. Seurannalla voimme parantaa äitien ja vastasyntyneiden ennustetta. Seurannan määrään vaikuttavat seurantakäynnillä tehdyt tutkimustulokset. Käynti äitiyspoliklinikalla voi olla kertaluonteinen tai potilas voidaan ottaa äitiyspoliklinikan seurantaan loppuraskauden ajaksi.

Äitiyspoliklinikalla toimivat erikoispoliklinikat diabeetikoille, synnytyspelkopotilaille ja päihdeäideille.

Naisten ja synnyttäneiden osastolla hoidetaan raskaana olevia raskauden eri vaiheissa, jos tarvitaan sairaalahoitoa. Hoitoa voidaan tarvita esimerkiksi äidin perussairauden, sikiöseurannan tai synnytyksen käynnistämisen vuoksi.

Raskaana olevien seuranta sairaalassa

Synnytyslääkäri päättää suunnitellusta sektiosta yhdessä synnyttäjän kanssa etukäteen. Yleisimpiä syitä suunnitellulle sektiolle ovat sikiön perätila, aiemmat peräkkäiset sektiot ja synnytyspelko. Saat ohjeistuksen sektioon liittyen ennen toimenpidepäivää. Toimenpidepäivänä saavut sovittuna aikana synnyttäjien vastaanottoon.

Katso video: Suunniteltu sektio

Äidistä tai lapsesta johtuvista syistä synnytys joudutaan joskus käynnistämään ennen luonnollista spontaania synnytyksen alkamista.  Synnytyksen käynnistys on yleisin synnytyksiin liittyvä toimenpide. Noin 30 prosenttia synnytyksistä käynnistetään. Synnytyksen käynnistämisellä pyritään alatiesynnytykseen kypsyttämällä kohdunkaulaa ja stimuloimalla supistustoimintaa. Synnytyksen käynnistystapoja on useita.

Jos vauva tarvitsee tehostettua hoitoa, hänet siirretään lasten ja vastasyntyneiden teho- ja valvontaosastolle. Vanhemmat voivat lähteä mahdollisuuksien mukaan siirtämään vauvaa osastolle. Useimmiten äiti voi siirtyä potilaaksi vauvan vierelle vastasyntyneen tehohoitohuoneeseen yhdessä puolisonsa tai tukihenkilönsä kanssa. Naisten ja synnyttäneiden osastolta kätilöt käyvät hoitamassa äitiä.

Lasten ja vastasyntyneiden teho- ja valvontahoito sairaalassa

Katso video: Lasten ja vastasyntyneiden teho ja valvonta

Katso video: Synnyttäneiden hoito lasten ja vastasyntyneiden teholla

Katso video: Vastasyntyneiden seurantakäynnit lasten päiväsairaalassa

Syntymän jälkeen vauvan vointi tarkistetaan ja hänet annetaan äidille ihokontaktiin. Vauva voi olla myös tukihenkilöllä ihokontaktissa. Ihokontakti on vastasyntyneelle paras paikka syntymän jälkeisinä päivinä, koska siinä hän sopeutuu parhaiten kohdunulkoiseen elämään. Ihokontaktissa vauva pysyy lämpimänä. Ihokontakti rauhoittaa myös vanhempaa ja herkistää hänet vauvan viesteille. Pyrimme mahdollistamaan vauvan ja vanhempien yhdessäolon koko hoitojakson ajan.

Ensi-imetys tapahtuu yleensä synnytysosastolla vauvan ensimmäisten tuntien aikana. Ihokosketus ja läheisyys herättävät vauvassa kiinnostuksen imemiseen ja saavat maidon herumaan herkästi. Aina ensi-imetys ei ole mahdollista heti, jolloin käsinlypsy on hyvä tapa käynnistää maidontuotantoa.

Imetyksen harjoittelu jatkuu naisten ja synnyttäneiden osastolla, jossa perhettä autetaan pääsemään imetyksessä hyvään alkuun. Ohjausta annetaan aina perheen toiveet huomioiden. Toiveena voi olla esimerkiksi täysimetyksen mahdollistaminen, osittaisimetys tai imettämättä jättäminen.

Imetysohjausta saa koko sairaalassaolon ajan. Tarpeen mukaan kotiutuessa voidaan perheelle varata imetysohjausaika OYSin Lasten päiväsairaalaan tai Oulaskankaan sairaalan vieripoliklinikalle. Ohjausaikaa ei pystytä varaamaan enää myöhemmin kotiutumisen jälkeen, vaan silloin on käännyttävä oman neuvolan, yksityisen sektorin tai Imetyksen tuki ry:n puoleen.

Tutustu Pohteen imetyksen ja vauvamyönteisyyden edistämisen toimintasuunnitelmaan (PDF)

Vertaistukea, tietoa ja vinkkejä imetykseen

Imetys.fi

Synnytys-​ ja lastenosastoilla tarvitaan jatkuvasti äidinmaitoa. Erityisesti keskosvauvat tarvitsevat äidinmaitoa kasvaakseen ja kehittyäkseen hyvin. Äidinmaitoa voi luovuttaa 3–6 kuukauden ajan synnytyksen jälkeen sairaalan tarpeen mukaisesti. Luovutus olisi hyvä aloittaa kahden kuukauden kuluessa synnytyksestä.

Äidinmaidon luovutus

Tietoa äidinmaidon luovuttajalle (PDF)