Sisätaudit ja keuhkosairaudet

Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, jonka vaikeusaste vaihtelee lievästä vaikeaan. Oikean lääkehoidon lisäksi astman omahoito on tärkeää hyvän hoitotasapainon ja elämänlaadun saavuttamiseksi.  Omahoitoon sisältyvät asianmukainen lääkehoidon toteutus, painonhallinta, riittävä liikunta ja tupakoimattomuus.

Keuhkoyksiköissä diagnosoidaan ja hoidetaan vaikeaa astmaa sairastavia potilaita. Vaikeaan astmaan on käytössä uusia biologisia lääkehoitoja, joilla hoitotasapainoa saadaan paremmaksi. Vaikeaa astmaa sairastaa noin 5 prosenttia kaikista astmapotilaista.

Keuhkoahtaumataudin taustalla on usein pitkäaikainen tupakointi. Pölyinen työ moninkertaistaa keuhkoahtaumataudin riskin erityisesti tupakoijilla. Hoidon ensisijainen tavoite on estää taudin eteneminen, johon tupakoinnin lopettaminen ja liikuntaharrastus vaikuttavat positiivisesti. Hengitettävillä lääkkeillä pyritään lievittämään oireita ja vähentämään taudin pahenemisvaiheita.

Vaikean keuhkoahtaumataudin hoitoarvio tehdään erikoissairaanhoidossa. Keuhkopoliklinikalla otetaan kantaa esimerkiksi hengitysapuvälineisiin ja työkykyyn.

Terveyskylä – Astma

Terveyskylä – Keuhkoahtaumatauti

Terveyskylä – Keuhkotalo

Uniapneassa hengitysilmavirtaus estyy unenaikaisen ylähengitysteiden ahtautumisen seurauksena, uni häiriintyy ja potilas on päivällä väsynyt. Uniapneaa hoidetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiiviinä yhteistyönä. Diagnoosi tehdään aina perusterveydenhuollossa unirekisteröinnin perusteella, yleensä kotona tehtävällä yöpolygrafialla.

Erikoissairaanhoito vastaa lähinnä keskivaikean ja vaikean uniapnean laitehoidosta (CPAP), hoidon arvioinnista ja alkuseurannasta. Uniapnean hoidossa on käytössä digihoitopolku, joka täydentää ja osittain korvaa perinteistä erikoissairaanhoidon vastaanottokäyntiä. Uniapnean hoidon seuranta tapahtuu alkuvaiheen jälkeen pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyskeskusten unihoitajilla.

Terveyskylä – Uniapnea

Keuhkosyöpä on yleinen syöpä. Syöpäepäily herää yleensä potilaan oireiden, kuten veriyskän tai toistuvien keuhkokuumeiden, perusteella. Toisaalta joka neljäs keuhkosyöpä todetaan oireettomilla potilailla.

Keuhkosyöpäepäilyn herätessä perusterveydenhuollossa potilaasta otetaan keuhkojen röntgenkuva ja hänet lähetetään keuhkosairauksien poliklinikalle jatkoselvittelyjä varten. Erikoissairaanhoidossa selvitetään potilaan toimintakykyä, tutkitaan keuhkomuutoksia tarkemmin keuhkoputken tähystyksellä, otetaan koepaloja sekä tehdään kuvantamistutkimuksia syövän levinneisyyden selvittämiseksi.

Terveyskirjasto – Keuhkosyöpä

Terveyskylä – Keuhkosyöpä

Tuberkuloosi on yksi maailman yleisimmistä infektiotaudeista, ja siihen sairastuu noin 10 miljoonaa ihmistä vuosittain. Suomessa todetaan uusia tapauksia noin 250 vuodessa. Tuberkuloosi kehittyy hitaasti. Yleisimpiä oireita tuberkuloosista on pitkittynyt yskä, veriyskä, kuumeilu, hikoilu ja tahaton laihtuminen.

Tuberkuloosiin on olemassa lääkehoito, mutta potilaan parantumisen ja lääkityksen tehon turvaamiseksi hoito annetaan aina valvotusti. Tuberkuloosin hoito kestää kuukausia ja erikoissairaanhoito vastaa hoidosta kokonaisuudessaan. Yleisvaarallisena tartuntatautina tuberkuloosin hoito on potilaalle ilmaista tartuntatautilain perusteella.

Terveyskylä – Tuberkuloosi

Terveyskylä – Epidemiat – Tuberkuloosi

Keuhkoparenkyymisairaudet ovat ryhmä harvinaisia keuhkokudoksen sairauksia, joita diagnosoidaan ja hoidetaan keuhkosairauksien poliklinikoilla. Keuhkoparenkyymisairauksiin kuuluvat esimerkiksi keuhkofibroosi, asbestoosi ja sarkoidoosi. Keuhkokudoksen sairauksien yleisimpiä oireita ovat yskä ja rasitushengenahdistus. Taudin epäily herää yleensä keuhkojen kuuntelulöydöksen tai epäselvän keuhkokuvalöydöksen perusteella.

OYSissa on Suomen johtava harvinaisiin keuhkoparenkyymisairauksiin erikoistunut tiimi, johon kuuluu keuhkolääkäreiden lisäksi keuhkoradiologian, -patologian ja -kirurgian erikoisammattilaisia.

Terveyskylä – Keuhkofibroosi

Terveyskylä – Sarkoidoosi

Terveyskirjasto – Keuhkokudoksen sairaudet

Reumalääkkeitä on monenlaisia ja sopiva lääke valitaan tutkimusnäyttöön perustuen reumasairauden mukaan kullekin potilaalle yksilöllisesti. Reumalääkkeet voidaan jakaa perinteisiin, biologisiin ja pienimolekulaarisiin reumalääkkeisiin. Tablettilääkityksen lisäksi voidaan käyttää ihon alle pistettäviä tai suonensisäisesti annettavia lääkkeitä. Suonensisäiset reumalääkehoidot annetaan medisiinisessä päiväsairaalassa. Nykyiset lääkehoidot ovat tehokkaita, ja monissa tapauksissa tulehdukset saadaan niillä hyvin rauhoittumaan.

Useimpiin lääkehoitoihin liittyy seurantaverikokeita lääkehoidon sopivuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Seurantakokeet otetaan ja tarkistetaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa.
Vastasairastuneet reumapotilaat käyvät kontrolleissa OYSissa 3-6 kuukauden välein. Kontrolleissa tarkastetaan lääkehoidon sopivuus ja teho. Kontrolleihin voi yhdistyä tarvittaessa fysio-, toiminta- tai jalkaterapeuttikäyntejä. Kun potilaan tulehdustilanne on rauhoittunut ja lääkitys löytynyt, siirtyy reumasairauden hoito kokonaan perusterveydenhuoltoon.

Terveyskylä – Nivelreuman lääkehoito

Reumaliitto – Reuma-aapinen

Terveyskylä – Reumatalo

Pitkälle edenneen reumasairauden aiheuttamia toiminnallisia ongelmia voidaan helpottaa apuvälinein, ortoosien avulla ja tarvittaessa leikkauksin. Nykyisin potilaat tosin tulevat hoidon piiriin aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja niin apuvälineiden kuin leikkaustenkin tarve on vähentynyt, kun taas tiedon ja ohjauksen antamisen rooli on korostunut. Reumakirurgisia toimenpiteitä, kuten tekonivelleikkauksia tai nivelten puhdistusleikkauksia tehdään vain, jos niveltuhoja on jo ehtinyt syntymään tai lääkkeet eivät tehoa riittävästi.

Terveyskylä – Reumapotilaan itsehoito

Reumaliitto – Reuma-aapinen

Terveyskylä – Reumatalo

Peritoneaalidialyysi eli vatsakalvodialyysi on kotona tehtävää dialyysiä. Potilas koulutetaan vatsakalvodialyysin osaajaksi munuaisyksikössä. Koulutus kestää muutaman päivän. Myöhemmin vakaassa tilanteessa potilaat tapaavat lääkärin peritoneaalidialyysivastaanotolla noin 6–12 viikon välein. Potilas käy vastaanottoa edeltävästi verikokeissa. Vastaanoton alussa potilas keskustelee hoitoon erikoistuneen sairaanhoitajan kanssa hoidosta ja siihen mahdollisesti liittyvistä ongelmista.

Lääkärin kanssa käydään läpi verikokeiden tulokset ja mahdolliset muutokset lääkehoitoon. Vastaanoton yhteydessä tehdään tarvittaessa muutoksia hoitoon. Osa potilaista hoitaa itseään automaattisella peritoneaalidialyysillä, jossa kone vaihtaa vatsaonteloon nestettä yöaikaan. Näiden potilaiden kohdalla hoidon sujumista ja koneen toimintaa voidaan joskus tarkastella tietokoneohjelman avulla, jolloin käynti poliklinikalla ei ole tarpeen niin usein.

Terveyskylä – Munuaistalo

Terveyskylä – Dialyysihoito

Pitkäaikaista hemodialyysihoitoa tarvitseva potilas käy hoidossa tavallisesti kolme kertaa viikossa ja hoito kestää tavallisimmin 4 tuntia. Hoitojen kestoa ja tiheyttä muutetaan tarvittaessa potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Hoidon yhteydessä otetaan kuukausittain verikokeita, joilla seurataan dialyysihoidon ja munuaissairauden kannalta merkittäviä tuloksia. Potilas saa hoitopaikasta omat hoitovuoronsa aina noin kolmeksi viikoksi etukäteen. Potilaille opetetaan hoidon toteutusta, jotta hän voi osallistua siihen kykyjensä mukaan.

Hemodialyysihoidossa oleva potilas tapaa munuaislääkärin erikseen sovittuina aikoina dialyysihoitoon liittyen (ns. hemodialyysipoliklinikkakäynti).

Terveyskylä – Munuaistalo

Terveyskylä – Dialyysihoito

Hemodialyysihoitoa voi toteuttaa myös kotona. Potilas koulutetaan kotihemodialyysin osaajaksi munuaisyksikössä. Koulutus tapahtuu hemodialyysien yhteydessä ja koulutukseen kuluva aika määräytyy yksilöllisesti.

Hemodialyysipotilas käy kotihemodialyysivastaan-otolla munuaispoliklinikalla noin kuuden viikon välein. Potilaan toiveen mukaisesti kontrollikäynnin yhteydessä voidaan tehdä dialyysihoito. Vastaanottokäyntiä edeltävästi otetaan verikokeet. Kotihemodialyysihoitoon erikoistunut hoitaja keskustelee potilaan kanssa hoidosta ja mahdollisesti eteen tulleista ongelmista. Käynnin yhteydessä käydään läpi laboratoriokokeiden tulokset ja tehdään tarvittaessa muutoksia dialyysihoitoon tai lääkityksiin.

Terveyskylä – Munuaistalo

Terveyskylä – Dialyysihoito

Munuaissiirtoa tarjotaan kaikille siihen soveltuville potilaille. Munuaissiirtoselvittelyt alkavat poliklinikalla siinä vaiheessa, kun munuaisten vajaatoiminta on edennyt vaikea-asteiseksi (predialyysivaihe). Keskimääräinen munuaissiirron odotusaika on 1,5–2 vuotta.

Munuaisensiirre saadaan useimmiten tuntemattomalta kuolleelta luovuttajalta, mutta myös täysi-ikäinen ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa. Munuaissiirron jälkeen potilaalla on elinikäinen hyljinnänestolääkitys ja seuranta munuaispoliklinikalla.

Terveyskylä – Munuaissiirto

Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa. Munuaisen luovuttajaksi tarjoutuva henkilö tutkitaan perusteellisesti tutkittavan oman alueen sairaalassa, jotta voidaan varmistaa, että luovutus on turvallista. Henkilö, joka haluaa luovuttaa munuaisen, voi olla puhelimitse yhteydessä oman alueensa sairaalan munuaissairauksia hoitavaan yksikköön. Jos munuaisen saaja on läheinen (tai tunnettu), voi lisäohjeita kysyä siitä munuaisyksiköstä tai dialyysiosastolta, missä läheistä hoidetaan.

Terveyskylä – Munuaisen luovutus

Sepsiksellä tarkoitetaan vaikeaa infektiota, joka voi uhata potilaan henkeä ja jonka hoito on aloitettava nopeasti. Sepsis voi liittyä kehossa laajalle levinneeseen infektioon tai sen voi aiheuttaa bakteeri. Sepsiksen oireet ovat moninaisia, mutta niistä yleisimpiä ovat yleiskunnon romahtaminen, voimakas kipu ja kuume sekä elinten toimintahäiriöihin liittyvät oireet, kuten verenkierron, hengityksen ja tajunnan häiriöt.

Sepsistä epäillessä tulee aina hakeutua lääkäriin ja tarvittaessa tilata ambulanssi yleisestä hätänumerosta 112. Todettua sepsistä hoidetaan antibioottihoidolla ja tukemalla eri elinjärjestelmien toimintoja.

Terveyskylä – Sepsis

Terveyskirjasto – Bakteremia, sepsis ja verenmyrkytys

Tuberkuloosi on yleisvaarallinen tartuntatauti, joka esiintyy useimmiten keuhkoissa, mutta se voi levitä verenkierron kautta mihin tahansa elimeen. Tuberkuloosi on yleinen sairaus suuressa osassa maailmaa, mutta Suomessa harvinaisempi. Tuberkuloosi kehittyy yleensä hitaasti, ja sen yleisin oire on pitkittynyt yskä ja mahdollisesti veristen yskösten nousu. Lisäksi tuberkuloosiin voi liittyä kuumetta, hikoilua, laihtumista ja muita oireita.

OYSin infektiosairauksien poliklinikalla hoidetaan tuberkuloosia, joka esiintyy muualla kuin keuhkoissa. Keuhkoissa esiintyvää tuberkuloosia hoidetaan OYSin sisätautien poliklinikalla. Tuberkuloosiepäilyn vuoksi tehtävät tutkimukset ja tuberkuloosin hoito ovat ilmaisia tartuntatautilain perusteella.

Tuberkuloosiin on olemassa hyvä lääkehoito, joka otetaan valvotusti kuusi kuukautta kestävän hoitojakson ajan. Jokainen tabletti otetaan hoitajan valvonnassa, yleensä avoterveydessä. Koko hoitojakso kontrolloidaan OYSissa, jossa arvioidaan hoidon tehoa, riittävyyttä ja lopetusta.

Terveyskylä – Tuberkuloosi

HIV todetaan verinäytteestä. On hyvä huomioida, että negatiivinen testitulos on luotettava vasta noin 3 kuukauden kuluttua tartunnasta.

HIV-lääkitys suositellaan aloittamaan mahdollisimman pian, riippumatta HIV-infektion vaiheesta. Infektion vaihetta seurataan säännöllisin verikokein. HIV-lääkitys pitää tartunnan saaneen terveenä ja estää viruksen tarttumisen. Lääkitys on elinikäinen.

Terveyskylä – HIV

Terveyskirjasto – HIV-infektio ja AIDS

Hivpoint – Hivin hoito

PEP – HIV-altistumisen jälkeen otettava lääkitys

Jos epäilee altistuneensa HIV-tartunnalle, voi hakeutua jälkiehkäisevään hoitoon. Jos epäilet altistusta, hakeudu pikimmiten lähimpään päivystykseen. Hoidon tarpeen arvioon ja lääkityksen aloitukseen on hakeuduttava viimeistään 3 vuorokauden (72 tunnin) sisällä altistuksesta. Hoito aloitetaan päivystyksessä.

PEP-hoitoon kuuluu lääkitys, jota otetaan kuukauden ajan HIV-tartunnan ehkäisemiseksi. Lääkityksen ajan potilaalta seurataan HIV-vasta-aineita verikokein.

Hivpoint: PEP – Hivin jälkiehkäisylääke

PREP – HIV-tartuntaa ennaltaehkäisevä lääkitys

Korkeassa HIV-riskissä olevat henkilöt voivat hakeutua infektioyksikön sairaanhoitajan PREP-arviointiin. PREP (pre-exposure prophylaxis) on HI-virusta ennaltaehkäisevä lääkitys, joka otetaan ennen mahdollista virukselle altistavaa kontaktia. Lääke on tarkoitettu HIV-tartunnan ehkäisyyn erityisesti seksuaalisesti aktiivisille, HIV-negatiivisille henkilöille.

PREP-arviointiin voi hakeutua itse soittamalla OYSin sisätautien poliklinikan numeroon 08 315 8000 ja esittämällä toiveen päästä infektiopoliklinikan sairaanhoitajan puheille.

Hivpoint: PREP – Hivin ennaltaehkäisylääke

Jos potilaalla on immuunipuutos, on jossakin hänen immuunijärjestelmänsä osassa sen toimintaa heikentävä tekijä. Tällöin potilaan immuunijärjestelmä ei pysty suojelemaan kehoa infektioilta yhtä hyvin kuin normaali immuunijärjestelmä. Immuunipuutosta on syy epäillä, jos sairastaa toistuvasti vakavia infektioita tai lähisukulaisella on todettu primääri immuunipuutos.

OYSin infektiopoliklinikalla annetaan immuunipuutospotilaille immunoglobuliinikorvaushoitoa, jossa pyritään korvaamaan puuttuvat vasta-aineet ja estämään infektioita. Parantavaa hoitoa ei tunneta, ja immunoglobuliinikorvaushoidossa tulee käydä säännöllisesti.

Terveyskylä – Vastustuskyky ja immuunipuutos

Pitkäaikaissairauksista erityisesti diabeteksen tutkiminen ja hoito ovat keskeinen osa endokrinologian toimintaa. OYSissa hoidetaan pääsääntöisesti insuliinipuutosdiabetesta (tyypin 1 diabetes) tai vaikeahoitoista tyypin 2 diabetesta sairastavia potilaita. Lisäksi OYSissa hoidetaan monipistohoitoa tarvitsevia tai insuliinipumppua käyttäviä diabeetikkoja sekä harvinaisempia diabeteksen muotoja, kuten MODY-diabetesta. Insuliinipuutosdiabeteksen hoidossa tavoitteena ovat säännölliset erikoislääkärin tai muun erikoisosaajan kontrollit avoterveydessä.

Diabeteksen hoito koostuu yleisimmillään monipistosinsuliinihoidosta ja sensoriseurannasta (Libre). Hoidon ja kontrollien tukena toimii digihoitopolku, jonka kautta potilas voi käydä täyttämässä muun muassa ensitietokyselyitä sekä ottaa tarvittaessa yhteyttä hoitavaan yksikköön.

OYSissa toimii myös diabetes-jalkapoliklinikka, jonka toiminta keskittyy diabetekseen liittyvien jalkaongelmien ennaltaehkäisemiseen ja hoitoon. Endokrinologit osallistuvat myös äitiyspoliklinikan toimintaan, erityisesti tyypin 1 diabeetikoiden raskauden suunnitteluun ja glukoositasapainon raskaudenaikaiseen hoitoon. Tarvittaessa odottavia äitejä tutkitaan ja hoidetaan myös verenpaineen, kilpirauhassairauksien tai muiden hormonaalisten puutoksien, kuten entsyymivajauksen vuoksi.

Terveyskylä – Diabetestalo

Endokrinologialla tutkitaan ja hoidetaan vaikeaa lihavuutta ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä eli dyslipidemioita. Vaikeasta lihavuudesta puhutaan silloin, kun potilaalla on liikapainoa 30-45 kiloa. Aikuisten lihavuuden hoito tapahtuu pääosin perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoitoon ohjataan ne potilaat, joilla on monia tai hankalasti hoidettavia sairauksia, joiden kohdalla ei ole saavutettu toivottuja tuloksia tai joille harkitaan lihavuusleikkausta.

Dyslipidemioista puhutaan silloin, kun jokin veren rasva-arvoista (LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli, triglyseridit) ei vastaa suosituksia. Veren rasvahiukkasten jakaumaan vaikuttavat muun muassa perintötekijät, elintavat, ikä ja sairaudet. Rasva-aineenvaihdunnan häiriöt voivat liittyä esimerkiksi diabetekseen, koska diabetes vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan.

Terveyskylä – Painonhallintatalo

Terveyskirjasto – Lihavuus

Käypä hoito – Lihavuus aikuisilla

Terveyskylä – Dyslipidemia eli rasva-aineenvaihdunnan häiriö

Terveyskylä – Diabetes ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt

OYSin endokrinologialla tutkitaan ja hoidetaan myös erilaisia harvinaissairauksia, kuten MEN1-oireyhtymää, feokromosytoomaa, paraganglioomaa ja medullaarista kilpirauhassyöpää.

OYS on osa Euroopan harvinaisten endokrinologisten sairauksien osaamisverkostoa (Endo-ERN). Kuuluminen osaamisverkostoon mahdollistaa tiedon jakamisen eri maiden kesken, jolloin harvinaisen sairauden tunnistaminen, hoito ja tutkimus nopeutuvat ja yhtenäistyvät. Laajojen verkostojen kautta pystytään tehokkaasti jakamaan sairauskohtaista informaatiota niin ammattilaisten kuin potilaiden kesken ja antamaan vertaistukea.

Terveyskylä – Genetiikan ja harvinaissairauksien talo

Suomen endokrinologiyhdistys ry – Potilasohjeet