Kuvantaminen ja muu diagnostiikka

Aivosähkökäyrä eli EEG tehdään asettamalla pään pinnalle elektrodit, jotka mittaavat aivokuoren sähköistä toimintaa. Toimintaa kuvaava käyrä näkyy mittalaitteen kuvaruudulla ja taltioituu myöhemmin tehtävää analyysia varten.

Aivosähkökäyrää voidaan käyttää muun muassa epilepsian, äkillisen tuntemattomasta syystä johtuvan sekavuuden, tajuttumuuden tai enkefaliitin diagnostiikassa.

Terveyskylä – Aivosähkökäyrätutkimus EEG

Hermoratatutkimuksella (ENMG) tutkitaan joko hermojen toimintaa asettamalla ihon pinnalle sähköärsykkeitä antavat elektrodit tai lihastoimintaa lihakseen pistettävän neulaelektrodin avulla. ENMG-tutkimusta käytetään ääreishermovaurioiden, selkäytimen tautien, hermolihasliitoksen tautien ja lihastautien diagnostiikassa.

Terveyskylä – Hermo-lihastoimintatutkimus ENMG

Isotooppitutkimuksessa annetaan lievästi säteilevää lääkeainetta verenkiertoon ja seurataan lääkeaineen kulkeutumista ja jakautumista elimistössä kuvauslaitteen avulla. Isotooppikuvauksilla voidaan tutkia lähes mitä tahansa kehonosaa, ja sitä voidaan käyttää tautien määrittelyssä sekä hoitojen suunnittelussa ja seurannassa. Radiolääkkeitä voidaan käyttää myös sairauksien hoidoissa. Isotooppihoidossa lääkeaine hakeutuu tiettyyn kudokseen, esimerkiksi kasvainkudokseen. Lääkeaineen lähettämä säteily tuhoaa siten paikallisesti poikkeavaa kudosta.

Tarkista saamastasi potilasohjeesta, miten sinun tulee valmistautua isotooppitutkimukseen. Joihinkin tutkimuksiin ei tarvita mitään erityistä valmistautumista, mutta toisiin on hyvinkin tarkat ohjeet ruokavaliosta, suoliston tyhjennyksestä ja lääketauosta. Lue siis potilasohje huolellisesti, jotta tutkimusta ei jouduta perumaan puutteellisen valmistautumisen vuoksi.

Isotooppitutkimusta ei tehdä raskauden aikana. Tutkimuksen jälkeen tulee pitää taukoa imettämisessä, koska radiolääke imeytyy rintamaitoon.

Terveyskylä – Tietoa isotooppitutkimuksista

Läpivalaisututkimuksella tutkitaan kehon rakenteita ja toimintaa. Läpivalaisua hyödynnetään ruoansulatuskanavan, virtsateiden ja verisuonten tutkimisessa sekä erilaisten hoitojen ja toimenpiteiden ohjauksessa.

Läpivalaisututkimuksen yhteydessä sinulle annetaan varjoainetta, jonka kulkua seurataan läpivalaisun ja röntgenkuvien avulla. Varjoaine ja sen antotapa vaihtelevat tutkimuskohteen mukaan.

Läpivalaisua käytetään myös erilaisten hoitojen ja toimenpiteiden ohjaamiseen. Yleensä läpivalaisuohjatuissa toimenpiteissä käytetään myös varjoainetta.

Terveyskylä – Varjo- ja tehosteaineet tutkimuksissa

Magneettikuvaus (MK tai MRI) eli magneettitutkimus on kuvantamismenetelmä, jolla saadaan leikekuvia elimistöstä ilman röntgensäteilyä. Kuva saadaan aikaan hyödyntämällä ihmiskehon kudosten vesipitoisuutta ja sen magneettisia ominaisuuksia. Tutkimusta voidaan käyttää tautien määrityksessä sekä hoitojen suunnittelussa ja seurannassa.

Saamassasi kutsukirjeessä käydään läpi valmistautumisohjeet. Osaan tutkimuksista ei tarvitse erillistä valmistautumista, mutta toisiin sinua pyydetään olemaan esimerkiksi syömättä.  Vastaa käyntiisi liittyvään magneetin esitietokyselyyn OmaOys-palvelussa ennen tutkimukseen tuloa. Jos sinulla ei ole mahdollista vastata kyselyyn sähköisesti, täytä kutsun liitteenä oleva esitietolomake ja tuo se mukanasi tutkimuskäynnille.

Terveyskylä – Magneettitutkimus

Mammografian avulla voidaan todeta rinnan sisäiset epänormaalit muutokset, kuten alkavat kasvaimet sekä muut kudosmuutokset. Mammografiakuvat otetaan erityisesti sitä varten suunnitellulla röntgenkuvauslaitteella. Röntgenhoitaja asettaa kuvattavan rinnan kahden muovisen levyn väliin ja puristaa rintaa litteämmäksi, jotta kudos leviäisi laajemmalle alueelle, säderasitus pienenisi ja muutokset erottuisivat paremmin. Puristus saattaa tuntua epämukavalta, mutta kestää vain sen hetken, kun kuva otetaan. Kuvauksen aikana tulee pysyä liikkumatta. Yleensä molemmista rinnoista otetaan kuvat kahdesta tai kolmesta suunnasta. Koko tutkimus kestää noin 15 minuuttia.

Mammografian lisäksi rintakudosta voidaan tutkia ultraääni- tai magneettikuvauksella ja epäilyttävistä muutoksista voidaan kuvausten yhteydessä ottaa neulanäytteitä. Joissain tapauksissa rinnan tutkimiseen voidaan käyttää varjo- ja/tai väriainetta. Mikäli olet raskaana tai imetät, ilmoita siitä tutkimukseen tullessasi. Tällöin sinua tutkitaan ultraäänellä mammografian sijasta. Mammografiakuvausta käytetään myös rintasyöpäseulonnassa.

Ilman syöpää – Rintasyövän seulonta eli mammografia

Syöpärekisteri – Hyvä tietää rintasyöpäseulonnasta

Terveyskylä – Mammografia ja muut rintarauhasen tutkimukset

Natiiviröntgentutkimus on niin sanottu perinteinen röntgenkuvaus, jossa kuvattavasta kohdasta otetaan yksi tai useampi kuva. Natiivitutkimukseen ei yleensä ole esivalmisteluja eikä siinä käytetä varjoainetta.

Natiiviröntgenkuvaus on nopea ja kivuton kuvantamismenetelmä, jolla voidaan tutkia esimerkiksi luiden tai keuhkojen sairauksia. Ennen röntgenkuvausta voit syödä ja juoda normaalisti ja jatkaa tavanomaisten lääkkeiden ottamista. Korut tai metallia sisältävät vaatteet joudut ottamaan pois kuvausalueelta. Jos olet raskaana, niin kerro siitä röntgenin henkilökunnalle. Vatsan ja lantion alueen röntgenkuvauksia ei tehdä raskaana oleville naisille, ellei kyseessä ole hätätilanne.

Röntgenkuvaa otettaessa sinua pyydetään yleensä olemaan kuvauspöydällä tai seisomaan kuvaustelineellä niin, että tutkittava kehon osa voidaan kuvata. Röntgenhoitaja ohjaa kuvauslaitteen paikoilleen ja pyytää sinua olemaan liikkumatta ja tarvittaessa hengittämättä. Samasta kohteesta voidaan ottaa kuvia useasta eri suunnasta, jotta saadaan mahdollisimman paljon tietoa. Koko kuvaus kestää yleensä vain muutaman minuutin.

Terveyskylä – Röntgentutkimus

Tietokonetomografiatutkimus (TT) on röntgensäteilyyn perustuva tutkimus, jossa kuvattavasta elimestä otetaan eri paksuisia leikekuvia. TT-tutkimuksella saadaan yksityiskohtaista tietoa kehon rakenteista, kuten sisäelimistä, verisuonista ja luista. TT-tutkimuksessa käytetään jodipitoista varjoainetta, jota voidaan antaa joko verenkiertoon tai suun kautta.

Saamassasi kutsukirjeessä käydään läpi valmistautumisohjeet. Osaan tutkimuksista ei tarvitse erillistä valmistautumista, mutta toisiin sinua pyydetään olemaan esimerkiksi syömättä ja juomatta. Vastaa käyntiisi liittyvään TT-esitietokyselyyn OmaOys-palvelussa ennen tutkimukseen tuloa. Jos sinulla ei ole mahdollista vastata kyselyyn sähköisesti, täytä kutsun liitteenä oleva esitietolomake ja tuo se mukanasi tutkimuskäynnille.

Sinun tulee kertoa, mikäli olet raskaana. Vatsan ja lantion alueen tietokonetomografiatutkimuksia ei tehdä raskaana oleville naisille, ellei kyseessä ole hätätilanne, jotta sikiötä ei altistettaisi röntgensäteilylle.

Terveyskylä – Tietokonetomografia- eli TT-tutkimus

Ultraäänitutkimus on nopea ja turvallinen kuvantamismenetelmä lähes kaikkien kehon elinten, kudosten ja nivelten tutkimiseen. Ultraäänitutkimuksessa ei käytetä röntgensäteilyä, vaan kuvanmuodostus perustuu korkeataajuisiin ääniaaltoihin.

Joskus ultraäänitutkimuksessa käytetään myös laskimoon annettavaa tehosteainetta, jolla muutokset voidaan saada näkymään paremmin. Ultraäänitutkimusta hyödyntää myös erilaisissa toimenpiteissä, esimerkiksi nesteen poistamisessa keuhkoista tai neulanäytteen otossa. Aihe toimenpiteelle voi olla etukäteen tiedossa tai ilmetä vasta tutkimuksen aikana.

Useisiin ultraäänitutkimuksiin ei tarvitse erityisesti valmistautua. Poikkeuksena ovat vatsan alueen tutkimus, jota ennen täytyy olla ravinnotta, sekä alavatsan ultraäänitutkimus, johon tullessa virtsarakon tulee olla täysi. Tarkat tutkimuskohtaiset valmistautumisohjeet saat kutsukirjeessä. Useimmat ultraäänitutkimukset kestävät 15–30 minuuttia.

Terveyskylä – Ultraäänitutkimus

Toistomagneettistimulaatiohoitoa (rTMS) käytetään kivun, tinnituksen ja masennuksen hoidossa aktivoimalla aivokuorta pienillä magneettipulsseilla. Potilaan päähän, ihon pinnalle, asetetaan rTMS-laite, jolla aivokuorta aktivoidaan paikallisesti lyhytkestoisilla pienillä magneettipulsseilla.

Unipolygrafialla tutkitaan uniapneaa sairaalassa yön yli tehtävällä tutkimuksella. Tutkimuksessa potilaan rintakehälle asetetaan pieni laite, joka mittaa hengitysliikkeitä, ilmavirtausta, veren happikylläisyyttä ja tarvittaessa jalkojen liikkeitä (samoin kuin kotona tehtävässä yöpolygrafiassa). Lisäksi pään pinnalle asetetaan aivosähkötoimintaa mittaavat elektrodit, joilla voidaan diagnosoida unen rakennetta (aivosähkökäyrä eli EEG). Elektrodit asennetaan iltapäivällä, mutta tutkimus aloitetaan vasta illalla potilaan mennessä nukkumaan vuodeosastolle. Tutkimus jatkuu yön yli, ja se lopetetaan aamulla potilaan herätessä.

Terveyskylä – Yö- ja unipolygrafiatutkimus

Yöpolygrafialla tutkitaan uniapneaa kotona rintakehälle asetettavalla laitteella. Tutkimusta varten potilaalle annetaan pieni, rintakehän ympärille asetettava laite kotiin. Laite mittaa hengitysliikkeitä, ilmavirtausta, veren happikylläisyyttä ja tarvittaessa jalkojen liikkeitä. Potilas asettaa laitteen rintakehälle nukkumaan mennessä ja palauttaa laitteen seuraavana päivänä sairaalaan, jossa tulokset analysoidaan myöhemmin.

Ohjausvideo suppean yöpolygrafialaitteen kiinnittämiseen

Video yöpolygrafiasta

Terveyskylä – Yö- ja unipolygrafiatutkimus

Patologian tiloissa säilytetään sairaalassa kuolleet potilaat ja ne vainajat, joille tehdään lääketieteellinen ruumiinavaus. Patologian osaston kappelissa on mahdollista käydä hyvästelemässä vainaja.

Läheisen kuolema nostattaa monenlaisia tunteita ja omaiset joutuvat samalla hetkellä hoitamaan monia asioita, jotka saattavat olla heille ennen kokemattomia. Kuolemaan liittyvistä asioista voi keskustella osaston lääkärien ja hoitajien kanssa.

Sairaalan osastojen henkilökunta ohjaa kuolemaan liittyvien asioiden hoidossa. Kuoleman tapahduttua läheisten tulisi ottaa yhteyttä hautaustoimistoon ja vainajan uskonnolliseen tai vakaumukselliseen yhteisöön. Näiden tahojen kanssa voi alustavasti sopia hautaamiseen liittyvistä asioista sekä saada ohjausta käytännön asioiden hoitamiseen.

Patologian osastolla on pieni kappeli, jossa vainaja voidaan hyvästellä noutamisen yhteydessä. Vainajan laitto tapahtuu hautaustoimiston henkilökunnan toimesta ja he voivat sopia ajankohdan osaston kanssa läheisten puolesta. Kappeliin mahtuu kerrallaan 10 henkeä. Kappeli ja vainajan omaisten odotushuone sijaitsevat Aapistie 5B sisäpihalla katutasossa.

Osaston tai terveyskeskuksen vainajaa hoitanut lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja allekirjoittaa hautausluvan, jos lääketieteellinen kuolinsyy on selvä eikä vainajalle tehdä ruumiinavausta. Hautauslupa tulee olla kirjoitettuna ennen kuin vainaja voidaan luovuttaa.