Korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä foniatria

Palvelut

Löydät lisätietoa palveluistamme ja yksiköidemme sijainti- ja yhteystiedot, kun siirryt palvelun sivulle.

Tietoa korva-, nenä- ja kurkkutaudeista

Alta löydät tietoa korva-, nenä- ja kurkkutaudeista ja niiden hoitomenetelmistä.

Foniatrian poliklinikalla arvioimme kuntoutuksen tarvetta ja teemme kuntoutussuunnitelmia. Tutkimme ja hoidamme puheen, kielen ja äänen vaikeita häiriöitä sekä nielemisvaikeuksia ja kurkunpään oireita. Arvioimme puheen- ja kielenkehityksen ja puheen rytmin häiriöitä, kuten änkytystä ja sokellusta, suun alueen toiminnan häiriöitä sekä huuli- ja suulakihalkioihin liittyviä puheen häiriöitä. OYS Kuulokeskuksessa tutkitaan, hoidetaan ja seurataan äkillisiä ja pitkäaikaisia korvasairauksia, kuten kuulonmenetystä, korvavammoja, korvakäytävän ja välikorvan tulehduksia sekä tasapainoelimen sairauksia.

Suuri osa korvan sairauksista vaikuttaa kuuloon, mutta pelkkä kuulonkuntoutus ei auta kaikkiin sairauksiin. Korvan sairauksien diagnostiikkaan kuuluu aina korvan mikroskooppitutkimus sekä erilaiset kuulon tutkimukset. Tasapainoelimen sairauksia tutkitaan edellisten lisäksi erilaisin toiminnallisin kokein teknisin apuvälinein ja ilman laitteita. Tutkimuksiin ja hoitoon tullaan lähetteellä.

Osa korvasairauksista on yleisiä, esimerkiksi pienten lasten toistuvat välikorvantulehdukset ja ns. liimakorva, joiden diagnostiikka ja hoito tapahtuu korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan kautta.

Kuulokeskuksessa hoidetaan ja diagnosoidaan muut korvasairaudet, kuten etenevää kuulovikaa aiheuttava otoskleroosisairaus, johon hoitona on yleensä jalustinkuuloluuhun kohdistuva kuulonparannusleikkaus. Tulehdusten jäljiltä muissakin kuuloluissa voi olla kirurgisesti korjattavaa, kuulonlaskua aiheuttavaa, vikaa. Näiden leikkausten vaihtoehtona voi olla kuulokojekuntoutus.

Pitkittyneet korvakäytävän ja välikorvan tulehdukset nuorilla ja aikuisilla hoidetaan kuulokeskuksen kautta. Osa sairauksista vaatii säännöllisiä kontrollikäyntejä, ja osa vaatii leikkaushoitoa, jonka jälkeen tehdään seurantaa. Tästä esimerkkinä välikorvan kolesteatooma, jossa ensioireena on tavallisesti toistuvat korvatulehdukset ja usein myös kuulonalenema. Pitkäaikainen korvakäytävätulehdus aiheuttaa korvan kutinaa ja erittämistä, ja joskus pitkälle edettyään arpikudoksen kasvun myötä myös kuulonlaskua. Tavallisesti tulehdus saadaan hoidettua paikallishoidoin, ja harvoin tarvitaan leikkausta.

Korvakirurgia on lähes poikkeuksetta leikkausmikroskoopin avulla tehtävää mikrokirurgiaa. Lähes kaikki korvaleikkaukset tehdään päiväkirurgisesti.

Jos lapsella on toistuvia välikorvatulehduksia, voidaan tilannetta ja hoitoa arvioida tarkemmin erikoissairaanhoidossa. Lapsi voi olla tutkimuksiin tullessaan terve ja oireeton, mikäli tutkimus sattuu tulehdusten väliselle ajanjaksolle. Täten lähetteessä ja vanhempien haastattelussa korostuu tieto tulehdusten määrästä, aikavälistä ja oireista. Lapsen ikä, paino ja terveydentila vaikuttavat hoidon valintaan, mutta usein putkitustoimenpide voidaan varata tarvittaessa jo lähetteen perusteella.

Niin sanotut ”ilmastointiputket” asennetaan lapselle, jos lapsella on toistuvia korvatulehduksia tai ”liimakorva”, joka ei parane. Yleisesti tulehduksia tulisi olla yli 3 kertaa puolessa vuodessa tai yli 4 kertaa vuoden aikana. Päätös on kuitenkin aina yksilöllinen.

Putkituksen kontrolli tapahtuu perusterveydenhuollossa. Kontrollikäynnillä varmistetaan putkien poistumisen jälkeen, että korva on parantunut tulehduksista ja tärykalvoon ei ole tullut reikää. Mahdolliset välikorvantulehdukset putkituksen jälkeen hoidetaan myös perusterveydenhuollossa. Mikäli korvien vuoto pitkittyy, voidaan lapsi ottaa tarvittaessa myös OYSiin tarkistettavaksi.

Terveyskirjasto – Lapsen toistuvat ja pitkittyneet korvatulehdukset

Lapsen kuulonalenema voi vaikuttaa puheen ja kielen kehitykseen ja tätä myötä oppimiseen. Onkin tärkeää, että mahdollinen kuulonalenema todetaan ajoissa, ettei kuulon kuntoutuksen aloitus viivästy. Kaikille lapsille tehdään vastasyntyneenä sairaalassa kuulonseulontatutkimus. Mikäli lapsi ei läpäise kuuloseulaa, tehdään tarkentavat kuulontutkimukset OYSin lasten kuulokeskuksessa. Lapsen kasvaessa kuulon seulontatutkimuksia tehdään neuvolassa ja koulussa, ja mikäli herää epäily kuulonalenemasta, lähetetään hänet jatkotutkimuksiin OYSiin lasten kuulokeskukseen.

Jos lapsella todetaan kuntoutusta vaativa kuulonalenema, hän saa ajan kuulokojeiden sovitukseen. Jos lapsella todetaan niin vaikea-asteinen kuulon alenema, ettei kuulokojeiden antama vahvistus ole riittävä puhekielen oppimista ajatellen, voidaan lapselle suunnitella sisäkorvaistutekuntoutusta. Lapsen kuulon kuntoutusta seurataan ja tuetaan lasten kuulokeskuksessa. Seurantakäyntejä on lapsen iästä ja kuulonaleneman vaikeusasteesta riippuen ½ – 2 vuoden välein.

OYSin lasten kuulokeskus on tuottanut videoita lapsen kuulontutkimukseen liittyvistä vaiheista sekä ohjeistuksia käytettäväksi lapsen arjessa. Löydät YouTube-linkit videoihin alta. Löydät alta myös esitietolomakkeita ja muita hyödyllisiä linkkejä.

OYSissa tutkitaan ja hoidetaan erilaisia nenän, sivuonteloiden ja nielun sairauksia, nenän rakenneongelmia ja nenän alueen kasvaimia. Yleisimpiä erikoissairaanhoitoa vaativia nenäoireita ovat nenän jatkuva tukkoisuus, hajuaistin alenema, krooninen poskiontelo- tai nielurisatulehdus, nielurisojen liikakasvu, jatkuva limaisuus/räkäisyys nenässä ja nielussa ja nenän alueen kasvaimet sekä niihin liittyvä tunnottomuus tai muu oireilu.

Tarvittaessa tehdään lisätutkimuksia, joita voivat olla nenän tähystys, viipalekuvaus tai allergiatestaukset. Hoitokeinona on ensisijaisesti lääkehoito, kuten nenäsumutteet. Hoitovaihtoehtona kroonisten poskiontelotulehdusten, nenän tukkoisuuden ja kyynelteiden suhteen voi olla myös leikkaus.

Kroonista tulehdusta ei voida millään hoidolla täysin poistaa, vaan sen hallinnassa korostuu pitkäkestoinen lääkehoito, myös mahdollisen leikkauksen rinnalla. Nenän ja nielun kasvainten suhteen hoitoon on hyvä hakeutua aina.

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry

OYSin pään ja kaulan alueen kirurgialla tutkitaan ja hoidetaan pään ja kaulan alueen kasvaimia ja sylkirauhassasairauksia sekä tehdään kilpirauhassairauksiin, kuorsaukseen ja uniapneaan liittyviä leikkaushoitoja ja kaulan alueen tähystyksiä. Lähetteen ja oireiden perusteella tehdään tarvittavat lisätutkimukset, joita ovat tarpeen mukaan esimerkiksi tietokonekuvaus, magneettikuvaus ja koepalojen otto tähystyksessä.

Hoitovaihtoehdoista keskustellaan aina yhdessä potilaan kanssa. Tilanteen seuranta on vaihtoehto, kun potilaan ei nähdä hyötyvän leikkauksesta ja kasvaimen ollessa hyvänlaatuinen. Tällöin potilas käy säännöllisin väliajoin kontrolleissa ja kuvauksissa OYSissa. Pään ja kaulan alueen kasvaimen ollessa pahanlaatuinen, seurantaan potilaan tilannetta OYSissa vielä 1-3 vuoden ajan leikkauksen jälkeenkin.

Erityisesti nielun alueen syöpien leikkaushoidoissa hyödynnetään OYSissa robottia eniten koko Suomessa. Robottiavusteisessa kirurgiassa kirurgin käden liikkeitä avustaa ihmiskättä tarkempi robotti, jolloin leikkaustarkkuus ja näkyvyys ovat paremmat. Robotin pienemmät ja sirommat instrumentit helpottavat nielun alueen kasvainten poistoleikkauksia. OYSin 10 vuoden kokemus robottikirurgiasta on myös osoittanut, että potilaat toipuvat usein nopeammin ja paremmin robottiavusteisesta leikkauksesta kuin perinteisesti tehdystä.

Syöpäjärjestöt – Kilpirauhassyöpä

Terveyskylä – Unitutkimukset

Tietoa puheen- ja kielenkehityksen häiriöistä

Alta löydät tietoa puheen- ja kielenkehityksen häiriöistä sekä äänihäiriöistä ja niiden hoitamisesta.

Äänihäiriön syinä voivat olla esimerkiksi kuormittava puhetapa, äänihuulihalvaus, astma, tupakointi, närästys, äänihuulikyhmyt, polyypit tai muut limakalvomuutokset.

Poliklinikkakäynnillä lääkäri tekee äänihäiriön syyn selvittämiseksi kurkunpään tähystystutkimuksen, minkä avulla äänihuulista ja kurkunpään muista rakenteista saadaan yksityiskohtainen arvio. Useimmat äänihäiriöpotilaat käyvät myös puheterapeutin arvio- ja ohjauskäynnillä, jossa puheterapeutti arvioi äänen tuottotapaa, laatua ja toimintakykyä sekä antaa äänenkäytön ohjausta ja äänen huolto-ohjeita.

Puheterapeutin ohjauksen lisäksi äänihäiriöiden hoidossa voidaan hyödyntää ääniterapiaa, fysioterapiaa (voice massage), lääkehoitoa ja joissain tapauksissa myös kirurgista hoitoa. Myös apuvälineitä, kuten äänenvahvistimia, voidaan hyödyntää hoidossa.

Foniatrian poliklinikalla tehdään kuukausittain spasmodisen dysfonian hoitoon kuuluvia kurkunpään botuliinitoksiini-injektioita. Hoitosuhteessa oleva potilas voi varata ajan hoitokerralle lääkärin ohjeen mukaan.

OYS Foniatrian botox-hoitojen aikataulu 2025

OYS Foniatrian botox-hoitojen aikataulu 2026

HUS Foniatria

Lapsen puheen ja kielen kehityksen häiriöiden alkukartoitus tehdään aina perusterveydenhuollossa puheterapeutin toimesta. Jatkotutkimukset foniatrian poliklinikalla ovat tarpeen esim. tilanteissa, joissa lapsi ei opi puhumaan, lapsella on huomattavia puheen ymmärtämisen vaikeuksia tai puhe on niin epäselvää, että sitä on vaikea ymmärtää.

Kouluiässä puheen ja kielen kehityksen häiriöt voivat näkyä oppimisen vaikeuksina. Ensisijainen tuki koululaiselle, jolla on oppimisvaikeuksia, ovat koulun ja perusterveydenhuollon yhteistyönä tehtävät arvioinnit ja tukitoimet. Ennen foniatrialle lähettämistä on oltava tehtynä psykologin ja puheterapeutin tutkimukset. Lausunnot tulee olla lähetteen liitteenä.

Tutkimusjakson aikana lapsen puheen ja kielen kehitystä ja toimintakykyä arvioidaan moniammatillisesti. Tutkimusjaksolla tehtävien arviointien lisäksi tarvitaan aina myös tietoa lapsen omasta toimintaympäristöstä, minkä vuoksi vanhempien antamat esitiedot sekä päiväkodin, koulun ja omien terapeuttien palautteet ovat tärkeitä ja ne tulee olla mukana käynnillä tai toimitettuina etukäteen.

Tutkimusjakson loputtua lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma. Kuntoutuksen tavoitteet mietitään yhdessä vanhempien kanssa.

Terveyskylä – Lapsen puheen- ja kielenkehityksen poikkeavuudet

Kommunikaatiokeskus on keskittynyt teknisesti vaativien kommunikoinnin apuvälinekokonaisuuksien (kommunikointilaitteiden ja –menetelmien) arvioihin, sovituksiin ja toteutuksiin.

Kommunikaatiokeskuksen palvelut on tarkoitettu vaikeasti puhe- tai liikuntavammaisille henkilöille, joilla voi olla esimerkiksi kielellinen erityisvaikeus, CP-vamma, aivotapahtuma tai neurologinen etenevä sairaus, kuten ALS. Apuvälineitä ovat esimerkiksi tietokoneavusteiset kommunikointisovellukset ja erilaiset liikuntavammaa kompensoivat ohjaimet.

Kommunikointivälineen lainan edellytyksinä ovat:

kyky ja tarve käyttää välinettä itsenäisesti itsensä ilmaisemiseen
tarvittava kuntoutus ja ohjaus on järjestetty lainan yhteyteen.

Apuvälineitä ei lainata ajanvietekäyttöön. Tietokoneen vapaa-ajan tai viihdekäytön mahdollistaminen ei ole kommunikaatiokeskuksen ensisijainen tehtävä. Joissain tapauksissa tietokoneen käytön mahdollistavia ohjaimia voidaan lainata.

Kommunikaatiokeskus ei vastaa tietokoneen peruskäytön ja/tai sähköpostin, nettiselaimen tms. käytönopetuksesta. Kommunikaatiokeskuksessa ei tehdä apuvälinearvioita, -sovituksia ja -lainauksia itse hankittujen elektronisten laitteiden (esim. viihde-elektroniikka, pelikonsolit, musiikkisoittimet, puhelimet, navigaattorit, kamerat) käytön mahdollistamiseksi. Tarveharkinta tehdään aina yksilöllisesti.

Kehitysvammaliitto ry – Kommunikoinnin apuvälineet

Valtioneuvosto – Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet

Terveyskylä – Apuvälineet