Psykiatria

Lasten tunne-elämän häiriöitä ovat esimerkiksi ahdistuneisuus ja masennus. Ohimenevät ahdistukset ja pelot ovat yleisiä lapsen kehitykseen liittyviä oireita. Masennuksen oireita ovat esimerkiksi toistuva tai pitkäkestoinen ilottomuus, alavireisyys tai ärtyisyys. Lapsen masennus voi eri ikäkausina ilmentyä varsin erilaisin oirein. Apua kannattaa hakea, jos oireet selvästi haittaavat lapsen selviytymistä arjessa.

Oireiden taustat tulee selvittää tarkemmin, jos lapsella on vaikeita pakko-oireita, traumaattisten kokemusten aiheuttama vakava stressihäiriö, itsetuhoisuutta, syömisoireita, psykoottisia oireita tai vaikeaa uhmakasta ja aggressiivista käytöstä. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa, neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa lääkäri tai terveydenhoitaja voivat aloittaa selvittelyn ja tarvittaessa lähettää lapsen jatkoselvittelyihin OYSin lastenpsykiatrialle. Lapsen huoltajan osallistuminen lapsensa tutkimuksiin ja hoitoon on välttämätöntä.

OYSin lasten psykiatrian poliklinikalla toimii psykoterapiatyöryhmä. Se tekee psykoterapia-arvioita ja ohjaa psykoterapiaan. Psykoterapia on vuorovaikutuksellinen hoito- ja kuntoutusmuoto. Sen tarkoituksena on poistaa ja lievittää häiriöitä ja ongelmia, kuten ahdistuneisuutta, masennusta, korostunutta aggressiivisuutta, levottomuutta, uni- tai keskittymisvaikeuksia ja pelkoja tai muita oireita ja niiden aiheuttamaa kärsimystä. Psykoterapian tavoitteena on myös lisätä itsetuntemusta sekä edistää lapsen toimintakykyä ja iänmukaista selviytymistä.

Lasten mielenterveystalo

Mielenterveystalo – Psykoterapiaan hakeutujan opas

Päihdehäiriöstä puhutaan, kun päihteiden käyttö on toistuvaa, säännöllistä, haitallista ja siihen liittyy riippuvuutta. Päihdekokeilut ovat nuorilla tavallisia. Alkoholi on tupakan rinnalla suomalaisten nuorten yleisimmin käyttämä päihde. Päihdehäiriö alkaa yleensä kehittyä 14–15-vuotiaana. Päihdehäiriöstä on kysymys, kun päihteet alkavat hallita elämää. Riippuvuusoireyhtymästä puhutaan, kun käyttö on haitallista.

Voit tutustua päihdehäiriöiden tarkempiin oireisiin THL:n sivuilta:

Nuorten päihteiden käyttö ja päihdehäiriöt

Psykoottisia häiriöitä ovat esimerkiksi psykoottistasoinen masennus, reaktiiviset psykoosit ja skitsofrenia. Oireilu voi olla moninaista ja häiriön diagnosointi vaatii erikoissairaanhoidon tutkimuksia. Osalla psykoottisesti oireilevista nuorista oireilun taustalla voi olla päihteiden aiheuttama psykoosi.

Nuorten psykoosin hoidossa käytettäviä hoitomenetelmiä ovat esimerkiksi lääkehoito ja terapiat. Yleensä psykoosin oireet vaativat hoitoa ja seurantaa, vaikka psykoosi jäisi kertaluontoiseksi.

THL – Nuorten psykoosit

Mielenterveystalo – Psyykenlääkkeet nuorilla

Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikössä tutkitaan poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyynnöstä alle 18-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuneita väkivaltarikosepäilyjä. Yksikön erityisosaamista on laaja tietämys lapsiin kohdistuneesta väkivallasta ja sen vaikutuksista.

Yksikön tutkimuksiin tuleva lapsi tai nuori voi olla uhrin, epäillyn tai todistajan asemassa. Tarkoituksena on mahdollistaa lapsen edun mukainen oikeusprosessi, jossa lapsen oikeudet, psykososiaaliset tarpeet ja suojelu varmistetaan. Samalla huomioidaan kaikkien oikeusprosessin osapuolten oikeusturva.

Viranomaisilla ja muilla ammattilaisilla on ilmoitusvelvollisuus hyvinvointialueelle ja poliisille aina, jos väkivaltaepäily herää työtehtävässä tietoon tulleiden seikkojen perusteella (Lastensuojelulaki 25§). Hyvinvointialueelle asia ilmoitetaan lastensuojeluilmoituksella. Lue lisää ilmoitusvelvollisuudesta poliisille.

Jos lapsen lähipiiriin kuuluvalla yksityishenkilöllä herää huoli lapseen kohdistuneesta väkivaltaepäilystä, hän voi tehdä asiasta rikosilmoituksen oman paikkakunnan poliisille tai huoli-ilmoituksen hyvinvointialueen sosiaalitoimeen. Kiireellisissä tilanteissa yhteyttä voi ottaa myös yleiseen hätänumeroon 112. Mikäli epäily liittyy verkossa havaittuun materiaaliin, voi ilmoituksen tehdä myös poliisin Nettivinkkiin tai seksuaaliväkivallan tilanteissa Pelastakaa lapset ry:n Nettivihjeeseen.

Barnahus

THL – Lapsiin kohdistuva väkivalta

THL – Väkivaltakäsitteiden sanasto

THL – Velvollisuus ilmoittaa poliisille

Rikosuhripäivystys

Väkivallaton lapsuus: Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020−2025

Neuromodulaatiohoidoilla hoidetaan hoitoresistenttiä masennusta, maniaa, psykoosia, ahdistusta ja pakko-oireista häiriötä, jos muilla hoitokeinoilla ei saada riittävää vastetta. Hoitoja annetaan pääasiassa aikuisille, mutta tapauskohtaisen arvion perusteella hoitoja voidaan antaa myös nuoruusikäisille.

OYSissa annettavia neuromodulaatiohoitoja ovat sähköhoito (ECT), navigoitu sarjamagneettistimulaatiohoito (rTMS) ja transkraniaalinen tasavirtastimulaatiohoito (tDCS).

Nuorten Mielenterveystalo

Ahdistus- ja jännitysoireet ovat yleisiä oireita kaiken ikäisillä. Häiriöstä puhutaan silloin, kun ahdistus alkaa rajoittaa toimintaa ja siihen liittyy esimerkiksi välttelykäyttäytymistä, joka hankaloittaa elämää. OYSissa hoidettavia nuorten ahdistuneisuushäiriöitä ovat muun muassa sosiaalisten tilanteiden tai julkisten paikkojen pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö, paniikkihäiriö, traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) ja määräkohteiset pelot, kuten vaikea eläinten pelko.

Ahdistuneisuushäiriöiden hoito on moninaista, ja se voi sisältää lääkehoitoa sekä erilaisia terapiamuotoja, kuten lyhytterapiaa sekä musiikki- ja toimintaterapiaa. Lisäksi käytettäviä hoitomuotoja ovat psykoedukaatio eli tiedon antaminen sairaudesta ja ahdistuksen hallintakeinojen opetteleminen. Osasto- tai poliklinikkajakson tavoitteena on nuoren tilanteen tasapainottaminen arvioinnin mahdollistamiseksi sekä hoitosuunnitelman tarkentaminen. Varsinainen hoito jatkuu avohoidossa. Huomioitavaa on, että nuori tarvitsee tukea ja jatkohoitoa vielä pitkään osasto- tai poliklinikkajakson jälkeen.

Nuorten Mielenterveystalo – Ahdistuneisuushäiriöt

Mielenterveystalo – Tietoa diagnooseista

Tyttöjen talon ryhmätoiminta

Poikien talo

Mieli ry:n tukipalvelut

Nuorten käytöshäiriöille on ominaista toistuva ja itsepintainen muiden oikeuksia ja sosiaalisia normeja rikkova käytös. Käytökselle on ominaista aggressiivisuus, toisten omaisuuden tahallinen tuhoaminen, vilpillisyys ja sääntöjen rikkominen.

Nuorten käytöshäiriöt alkavat usein jo lapsuudessa ja jatkuvat nuoruuteen. Käytöshäiriöiden diagnooseja voi olla esimerkiksi sosiaalinen käytöshäiriö tai masennusoireinen käytöshäiriö. Usein käytöshäiriön yhteydessä esiintyy muita mielenterveyden häiriöitä (esim. ADHD, mielialahäiriöt, päihdehäiriöt).

Käytöshäiriöitä hoidetaan yksilöllisesti, ja hoito voi sisältää psykososiaalisia hoitoja ja lääkehoitoa. Lisäksi nuorelle asetetaan selkeät rajat, säännöt ja rutiinit ja varmistetaan turvallinen ympäristö. Akuuteissa tilanteissa, kuten itsetuhoisuuden tai hallitsemattoman aggressiivisen käytöksen ilmaantuessa, voidaan nuorta hoitaa osastolla. Osastohoito on yleensä lyhytkestoinen.

Käypä hoito – Käytöshäiriöt

OYSissa tutkittaviin ja hoidettaviin nuorten mielialahäiriöihin kuuluvat 13–22-vuotiaiden keskivaikeat ja vaikeat masennustilat, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja mahdollisesti näistä johtuva itsetuhoisuus. OYSin nuorisopsykiatrialla tutkitaan, diagnosoidaan ja hoidetaan erityisesti vaikeita mielialahäiriöitä, joissa oireet ovat jatkuneet pitkään ja perustason hoidolla nuoren toimintakyky ei ole kohentunut.

Nuorisopsykiatrian vastaanotolle saavutaan aina lähetteellä joko päivystyksellisesti tai ajanvarauksella. Kyseessä voi olla polikliininen tutkimusjakso, osastotutkimusjakso tai akuutti tutkimus- ja hoitojakso osastolla. Osastojakso on yleensä tarpeen silloin, kun tilanne on akuutti tai tarvitaan laaja-alaisempaa seurantaa ja tarkentavia tutkimuksia.

Mielialahäiriöiden hoito koostuu yleensä lääkehoidosta, erilaisista terapiamuodoista ja sairautta koskevan tiedon saamisesta. Vaikeiden mielialahäiriöiden oireet ovat pitkäaikaisia, joten myös varsinainen hoito on pitkäkestoista. Osasto- tai poliklinikkajakson tavoitteina ovat nuoren tilanteen tasapainottaminen ja hoitosuunnitelman tarkentaminen. Varsinaisen hoidon ja tuen on jatkuttava avohoidossa osasto- tai poliklinikkajakson jälkeen.

Mielenterveystalo – Nuorten masennus

Mielenterveystalo – Tietoa diagnooseista

Mieli ry:n tukipalvelut

Tyttöjen talon ryhmätoiminta

Poikien talo

Nuorisopsykiatrian poliklinikalla tutkitaan ja seurataan sellaisia 13–22-vuotiaiden psyykkisiä häiriöitä, joiden seurauksena nuoren toimintakyky on heikentynyt. Toimintakyvyn heikkeneminen voi näkyä kaveri- tai vanhemmuussuhteiden heikkenemisenä tai arjessa selviytymisen haasteina. Hoidon tarkoituksena on parantaa nuoren toimintakykyä sekä säilyttää terveys ja työkyky.

Nuorisopsykiatrian poliklinikalle tullaan lääkärin lähetteellä. Vastaanotolle alaikäinen tulee tavallisesti vanhemman tai muun huoltajan kanssa. Täysi-ikäinen voi tulla vastaanotolle yksin. Käynnillä kerrotaan tutkimusprosessista ja sovitaan tutkimusjakso (2–3 lääkärikäyntiä), jos sellaista ei ole vielä tehty muualla. Poliklinikalla tehdään vain ne tutkimukset, jotka ovat tarpeen. Tutkimukset koostuvat psykiatrisista tutkimuksista eli erilaisista haastatteluista ja kyselyistä. Tarvittaessa voidaan tehdä lisäksi toimintaterapeutin ja psykologin tutkimukset.

Tutkimusjakson jälkeen käydään hoitoneuvottelu, jossa nuorelle ja hänen perheelleen kerrotaan tutkimustuloksista sekä häiriöön sopivista hoito- ja tukivaihtoehdoista. Yleensä hoito alkaa terapialla, neuropsykologisella kuntoutuksella sekä terapeuttisella ja psykoedukatiivisella ryhmällä. Tarvittaessa hoitoa tehostetaan psykiatrisilla lääkehoidoilla.

Neuropsykiatriset vaikeudet

Syömishäiriöt ovat psykiatrisia sairauksia, joissa keskeisinä oireina ovat häiriintynyt ruoka- ja kehosuhde, pelko lihomisesta tai laihduttamisen toive. Oirekuvaan voi liittyä myös ahmimis- ja oksentamiskierrettä.

Jos nuorella, hänen läheisellään tai koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa herää huoli nuoren syömiskäyttäytymisestä, tulee perusterveydenhuollon lääkärin arvioon hakeutua saman tien. Lievät ja keskivaikeat oirekuvat hoidetaan perustason tiiviillä työskentelyllä. OYSissa hoidamme vakavia nuorisopsykiatrisia häiriöitä, joihin liittyy vaikeita oireita ja toimintakyvyn laskua.

Syömishäiriöiden polikliininen avohoito OYSin nuorisopsykiatrian poliklinikalla käynnistyy hoidon tarpeen arvioinnilla, jota varten tarvitaan aina lääkärin lähete. Ensikäynnillä lääkäri ja hoitaja kartoittavat potilaan ja perheen tilannetta, potilaan syömishäiriön vakavuusastetta ja toimintakykyä.

Polikliininen hoito sisältää säännölliset yksilökäynnit omalla työntekijällä. Lääkäri tapaa potilasta säännöllisesti yksilöllisen tarpeen mukaan. Hoidon aikana pyrimme antamaan vanhemmille tietoa syömishäiriöistä ja ohjaamaan syömishäiriötä sairastavan nuoren tukemisessa. Hoitoon sisältyy myös ravitsemusterapeutin vastaanotot. Tarpeen mukaan potilas ohjataan fysioterapeutin arvioon.

Mielenterveystalo – Syömishäiriöt

Mielenterveystalo – Syömishäiriökysely

Ensipsykooseissa potilaan läheiset yleensä reagoivat potilaan vointiin tai potilas voi olla itse huolissaan omasta voinnistaan. Psykoosisairaudessa tyypillistä on sairaudentunnottomuus, eli ihminen itse ei välttämättä näe hoidon tarvetta. Sairaus pahenee ilman hoitoa, ja avohoito on tällöin yleensä riittämätöntä. Henkilöt hakeutuvat yleensä ensin perusterveydenhuollon päivystykseen ja ohjautuvat sieltä sosiaali- ja terveyskeskuksissa sijaitseviin mielenterveyspalveluihin, jos eivät tarvitse osastohoitoa.

Vaikeaoireiset potilaat voivat olla itselleen ja muille vaarallisia, ja heitä on hoidettava tahdosta riippumatta. Vaikeita psykoosioireita ovat esimerkiksi aistiharhat, harhaluulot ja järjestäytymätön käyttäytyminen.

Hoitomuotoina psykoosipotilaille ovat lääkehoito, hoito- ja verkostoneuvottelut, omahoitajatyöskentely, kuntouttavat ryhmätoiminnat, yhteisöhoito ja tarvittaessa sähköhoito. Hoidon tavoitteena on oireettomuus tai oireiden vähentäminen ja toimintakyvyn edistäminen.

Käypä hoito – Skitsofrenia

Mielenterveystalo – Psykoosi

Neuropsykiatrisessa tiimissä tehdään arvioita 23 vuotta täyttäneille aikuisille, joilla epäillään aktiivisuuden, tarkkaavuuden, oppimiskyvyn tai autismikirjon häiriötä tai toimintakykyä haittaavia tic-oireita. Arvio toteutuu pääsääntöisesti hoitajan ja lääkärin tekemien selvitysten ja haastattelujen perusteella. Tarpeen mukaan tehdään psykologin tutkimus, toimintaterapeutin arvio tai sosiaalityöntekijän selvitys.

Arvioon tullaan lääkärin lähetteellä. Arvion jälkeen potilas voi jäädä tietyksi ajaksi hoitoon, jotta sovittu hoito- tai kuntoutustavoite saavutetaan. Poliklinikalla toimii psykoedukaatioryhmä ADHD-diagnoosin saaneille aikuisille. Muualla kuin poliklinikalla arvioidut potilaat tarvitsevat ryhmään lääkärin lähetteen.

Mielenterveystalo – Neuropsykiatriset vaikeudet

ADHD-liitto

Käypä hoito – ADHD

Autismiliitto

Terveyskirjasto – Oppimishäiriöt

Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys

Neuromodulaatiohoidoilla hoidetaan hoitoresistenttiä masennusta, maniaa, psykoosia, ahdistusta ja pakko-oireista häiriötä, jos muilla hoitokeinoilla ei saada riittävää vastetta. OYSissa annettavia neuromodulaatiohoitoja ovat sähköhoito (ECT), navigoitu sarjamagneettistimulaatiohoito (rTMS) ja transkraniaalinen tasavirtastimulaatiohoito (tDCS).

Mielenterveystalo

Psykiatrisessa työkykyarviossa selvitetään työkykyyn vaikuttavia psykiatrisia sairauksia. OYSiin psykiatriseen työkykyarvioon tullaan, jos potilaan työterveys ei ole riittävästi pystynyt selvittämään työkykyä. Työkykyyn vaikuttavia psyykkisiä sairauksia ovat yleisimmin masennus ja ahdistuneisuushäiriö.

Psykiatrinen työkykyarviointi tehdään poliklinikalla. Tutkimuksissa arvioidaan kokonaisvaltaisesti psykiatrisen sairauden merkitystä potilaan työ- ja toimintakykyyn. Tutkimusjakso kestää tyypillisesti useita kuukausia. Jakson aikana potilas käy poliklinikalla noin 1-3 kertaa viikossa.

Mielenterveystalo – Työyhteisö

OYSin vanhuspsykiatrialla hoidettavien potilaiden tavallisimpia psykiatrisia oirekuvia ovat erilaiset mielialahäiriöt, kuten vaikea masennustila, psykoottisuus ja vaikea ahdistuneisuus. Joissakin tapauksissa alkava muistisairaus voi osin selittää oireilua.

Hoito voi toteutua oirekuvasta riippuen vuodeosastolla, päiväpotilaskäynneillä tai poliklinikalla. Vanhuspsykiatrian yksikkö tarjoaa myös konsultaatiotukea perusterveydenhuoltoon.

Potilaan hoito perustuu diagnostiseen arvioon ja yksilöllisesti laadittuun hoitosuunnitelmaan. Keskeisenä tavoitteena on tukea potilaan toimintakyvyn säilymistä ja omatoimisuutta. Hoitomuotoina ovat muun muassa lääkehoito, omahoitajatyöskentely, ryhmähoidot ja neuromodulaatiohoidot.

Mielenterveystalo – Tietoa diagnooseista

Mielenterveystalo – Psykoosi

Mielenterveystalo – Ahdistus

Terveyskirjasto – Sairauden pelko, hypokondria (”luulosairaus”)

Psykoterapian laaturekisteri on psykoterapioiden seurannan ja laadunvarmistuksen väline. Laaturekisteri on osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen potilasrekisteriä. Yksilötasolla rekisteriin kerätään tietoa potilaalta ja psykoterapeutilta terapian kulusta, koetusta hyödystä sekä oireilun ja toimintakyvyn muutoksesta. Laaturekisteritietoja käytetään potilaan hoidon suunnittelun apuna samaan tapaan kuin muitakin potilaskertomusmerkintöjä.

Ryhmätasolla tietoja voidaan käyttää hoitojärjestelmän kehittämisessä. Esimerkiksi tietoja psykoterapiaan pääsyn viiveestä ja hoidon tehosta hyödynnetään silloin, kun kehitetään potilaiden sujuvampaa pääsyä heille soveltuvimpaan psykoterapiaan. Ryhmätason tiedot ovat sellaisia, joista yksittäistä potilasta ei voida tunnistaa. Laaturekisterin käyttö on tietoturvallista.

Potilaana voit käyttää laaturekisteriä sähköisen Omavointi-palvelun kautta. Palveluun kirjautuminen edellyttää vahvaa tunnistautumista. Lastenpsykiatristen potilaiden osalta Omavointi-palvelussa puolesta-asiointi on mahdollista vain alle 12-vuotiailla lapsilla. Muut lapset ja heidän huoltajansa saavat tarkemmat ohjeet OYS psykiatrialta lomakkeiden täyttöön. Nuorisopsykiatriset potilaat, joilla on omat pankkitunnukset käytössä, voivat käyttää Omavointi-palvelua. Muutoin nuoret saavat tarkemmat ohjeet OYSista lomakkeiden täytöstä.

Saat tekstiviestin, kun lomakkeesi ovat Omavointi-palvelussa täytettävissä. Lomakkeita pyydetään täyttämään pääsääntöisesti psykoterapiahoitosi alkaessa ja loppuessa. Käy täyttämässä lomakkeet mahdollisimman pian saatuasi tekstiviestin. Lomakkeet ovat täytettävissä tekstiviestin saapumisesta 60 päivän ajan. Tekstiviestissä on linkki, josta pääset kirjautumaan Omavointi-palveluun. Huomioitavaa on, että nuorisopsykiatrinen potilas ei saa tekstiviestiä. Tästä huolimatta nuorisopsykiatrinen potilas, jolla on omat pankkitunnukset, voi kirjautua Omavointi-palveluun psykoterapian alkaessa ja päättyessä.

Omavointi-palvelussa täyttämiesi lomakkeiden avulla voit välittää tietoa psykoterapeutillesi. Jokaisen lomakkeen osalta sinulta kysytään erikseen ”terapeutti saa nähdä vastauksesi”. Vastaamalla ”kyllä” terapeuttisi näkee lomakkeen tiedot ja vastaamalla ”ei” terapeuttisi ei näe lomakkeen tietoja. Lomaketietojen avulla voit välittää tietoa voinnistasi psykoterapeutillesi. Antamasi tiedot auttavat psykoterapeuttiasi hoitosi suunnittelussa.

Omavointi-palvelun kautta välittämäsi tiedot voinnistasi eivät välity reaaliaikaisesti, joten toimi hoitavilta ammattilaisiltasi saamiesi ohjeiden mukaisesti, mikäli koet vointisi huonontuneen tai koet tarvitsevasi apua. Kiireellisissä tilanteissa ota yhteyttä lähimpään päivystykseen ja henkeä uhkaavissa tilanteissa soita yleiseen hätänumeroon 112.

Psykoterapeuttisi käyttää laaturekisteriä erillisen etäliittymän kautta. Etäliittymään kirjautuminen edellyttää myös psykoterapeutilta vahvaa tunnistautumista. Psykoterapeuttisi käyttää laaturekisteriä pääsääntöisesti psykoterapiahoitosi alkaessa ja loppuessa. Psykoterapeuttisi näkee niiden lomakkeiden tiedot, joista olet suostumuksesi antanut.

Laaturekisteritietojesi käsittely perustuu hoitosuhteeseen sinun ja hoitoosi osallistuvien ammattilaisten välillä, joten laaturekisteritietojasi saavat käsitellä vain sinua hoitava psykoterapeutti ja hoidostasi vastaavat ammattilaiset OYSissa. Kaikkia hoitoosi osallistuvia ammattilaisia sitovat vastuut ja velvollisuudet potilastietojesi salassapidosta sekä vaitiolovelvollisuudesta.

Potilaiden omaiset kaipaavat tukea ja vastauksia kysymyksiin, kun läheinen on psykiatrisessa sairaalahoidossa. OYS psykiatrian perhekahvilatoiminta mahdollistaa omaisten kohtaamisen ja kokemusten yhteisen jakamisen sekä tiedon saamisen.

Perhekahvila on omaisille tarkoitettu ryhmä, jossa saa tietoa sairaudesta sekä sairauteen vaikuttavista asioista. Ryhmässä saa ohjausta ja neuvontaa eri ammattilaisilta. Perhekahvila on tarkoitettu erityisesti psykoosisairautta sairastavien potilaiden omaisille.

Perhekahvilassa on mukana viisi tai kuusi hoitajaa eri osastoilta. Jokaisella ryhmätapaamisella on mukana myös psykiatri, sosiaalityöntekijä sekä toimintaterapeutti. Lisäksi mukana on aiheesta riippuen myös muita asiantuntijoita.

Perhekahvila on kerran kuukaudessa. Perhekahvilaan ei tarvitse ilmoittautua, ja ryhmään voi osallistua täysin anonyymisti. Potilaan omaisilla on mahdollisuus osallistua perhekahvilaan myös sairaalahoidon päätyttyä. Perhekahvilassa käsiteltävät aiheet valitaan omaisten toiveiden mukaan. Aiheet suunnitellaan ryhmäkerroille ennakkoon puolen vuoden välein. Perhekahvila alkaa ryhmäkerran aiheen mukaisella esityksellä. Perhekahvilassa voidaan keskustella ryhmäkerran aiheeseen liittyen sekä käydä myös vapaata keskustelua.

Perhekahvila järjestetään psykiatrian osastojen 1A, 1B, 82, 83, 84, 85 ja 87 osastojen potilaiden omaisille kerran kuussa keskiviikkoisin (ohjelma alla) klo 16.00–17.30 rakennuksen PS3 2. kerroksessa (kulku rakennuksen päädystä).

Tapaamiset ovat heinäkuun ajan tauolla ja jatkuvat elokuussa.

Keto Jarkko, sairaanhoitaja, jarkko.keto@pohde.fi

Panuma Harri-Pekka, sairaanhoitaja, harri-pekka.panuma@pohde.fi