Sydänsairaudet

Sydämessä voi esiintyä rakenteellisia vikoja, jotka vaikuttavat sydämen toimintaan heikentävästi. Rakenneviat voivat aiheuttaa sydämeen esimerkiksi rytmihäiriöitä tai vajaatoimintaa. Suurin osa rakennevioista on synnynnäisiä, ja ne havaitaan jo lapsuusiässä, mutta osa rakennevioista todetaan vasta myöhemmin aikuisuudessa. Sydämen rakenteellisia vikoja voidaan hoitaa sulkulaitteilla. Sulkutoimenpiteitä ovat eteisväliseinäaukon sulku ja eteiskorvakkeen sulku.

Eteisväliseinäaukko voi aiheuttaa sydämen oikean puolen kuormitusta, jolloin eteisväliseinä aukko on tarpeellinen sulkea. Aikuisiällä eteisvälisenäaukko voidaan usein sulkea katetriteitse tehtävällä toimenpiteellä.

Jos potilaalla on eteisvärinä, johon yhdistyy eteisen korvakkeen rakenteellinen poikkeavuus, voi vasempaan eteiseen kerääntyä verihyytymää. Tällöin osana eteisvärinän hoitoa voidaan sydämen poikkeava eteiskorvake sulkea. Eteisvärinäpotilaalla korvakkeeseen saattaa muodostua hyytymää, jonka vuoksi korvake on turvallisempaa sulkea. Eteiskorvake suljetaan yleensä katetriteitse, jolloin sydämen vasempaan eteiseen viedään verisuonta pitkin sulkupaikka.

Eteiskorvakkeen sulkutoimenpiteeseen saavutaan jo toimenpidettä edeltävänä päivänä ja kotiutuminen tapahtuu toimenpiteestä seuraavana päivänä. Yhteensä toimenpide vaatii siis kolme päivää sairaalassa oloa.

Terveyskirjasto – Sydämen rakenneviat lapsella

Terveyskylä – Sydänsairauksien talo

Rinta-aortan tyypillisiä sairauksia ovat aortan ja sen haarojen pullistumat eli aneurysmat. Aneurysmat voivat olla synnynnäisiä tai aiheutua eri tautitiloista, joista yksi tyypillisimpiä on sairastettu aortan sisäkalvon repeämä (aortan dissekaatio). Aortan pullistuma ei aina aiheuta oireita, ja usein se löydetään sattumalta.

Löydettyjä rinta-aortan aneurysmia seurataan niiden laajenemisen varalta kuvantamistutkimuksin. Mikäli aneurysman koko tai kasvutaipumus edellyttää toimenpidettä, aortta voidaan korjata joko avosydänleikkauksella tai joissakin tapauksissa nivusvaltimon kautta annetulla suonensisäisellä hoidolla. Mikäli aneurysma sijaitsee aortan tyvellä, aorttaläppä voidaan joutua korvaamaan proteesilla. Osalla potilaista aorttaläppä voidaan säästää niin kutsutulla reimplantaatioleikkauksella. Sairastunut aortan osa taas korvataan verisuoniproteesilla. Hoidossa pyritään ehkäisemään potilaan menehtymistä aortan repeämään.

Terveyskylä – Aortan sairaudet

OYS Sydämessä tutkitaan ja hoidetaan vaikeita sydämen läppävikoja leikkaamalla ja katetritoimenpitein. Aikuisiässä havaittu läppävika on yleensä hankittu sairaus, jossa sydämen läppä on kalkkeutunut ja täten ahtautunut, läppä on tulehtunut tai se vuotaa.

Lievät läppäviat ovat yleensä oireettomia eivätkä haittaa sydämen tomintaa. Vaikeat läppäviat kuitenkin henkentävät sydämen toimintaa ja henkilön toimintakykyä. Vaikeat läppäviat oireilevat yleensä hengenahdistuksena, fyysisen kunnon heikkenemisenä, rasituksessa ilmenevänä sydämentykytyksenä tai rintakipuna ja myöhemmässä vaiheessa rytmihäiriöinä. Hoitamaton vaikea läppävika voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.

Vastaanotolla sydänlääkäri tutkii potilaan ja kuuntelee tämän sydämen. Lääkäri kuulee stetoskoopilla läppien sulkeutumisäänet ja pystyy erottaamaan mahdolliset sivuäänet. Muita diagnosointiin ja hoitoon liittyviä tutkimuksia ovat muun muassa sydämen ultraäänitutkimus ja katetrisaatio.

Sydänlääkäri arvioi tarvittavan hoidon tehdyn diagnoosin perusteella. Oireettomia, lieviä läppävikoja seurataan säännöllisesti. Vaikeita läppävikoja voidaan hoitaa leikkaamalla, joissain tapauksissa katetriläppätoimenpiteellä. Yleisimmät leikkaushoitoa vaativat läppäviat ovat aorttaläpän ahtauma, aorttaläpän vuoto ja hiippaläpän vuoto.

Terveyskylä – Sydämen ultraäänitutkimus

Terveyskylä – Sydänleikkaukset

Terveyskylä – Sydämen läppäviat

Video: Sydänleikkauspotilaan hoitoprosessi (OYS)

Video: Katetriläppätoimenpide TAVI (OYS)

Sydämen rytmihäiriöstä on kyse, kun sydämen supistelu on epäsäännöllistä tai poikkeavan nopeaa tai hidasta. Rytmihäiriö on yleisnimitys monille erilaisille sydämen tahdissa esiintyville poikkeavuuksille. Erilaisia rytmihäiriöitä ovat esimerkiksi eteisvärinä tai -lepatus, hitaat rytmihäiriöt ja kammiotakykardia tai -värinä.

Rytmihäiriö voi olla täysin oireeton tai oireet eivät liity sydämen rytmiin. Mahdollisia sydämen rytmiin liittyviä oireita voivat olla tuntemukset sydämen muljahtelusta tai äkillisestä, odottamattomasta tykytyksestä, joka ei liity fyysiseen ponnistukseen tai esimerkiksi stressiin.

Rytmihäiriötutkimuksiin OYS Sydämeen saavutaan lähetteellä. Tarkentavia tutkimuksia ovat muun muassa sydämen rytmin nauhoitus, kliininen rasituskoe, rytmihäiriötutkimus.

Kaikki rytmihäiriöt eivät vaadi hoitoa, koska myös terveellä sydämellä voi olla rytmihäiriötaipumuksia, jotka eivät liity sydänsairauteen. Yleinen tällainen tavallinen rytmihäiriö on lisälyönnit. Mikäli rytmihäiriö vaatii hoitoa, suunnittelee sydänlääkäri hoidon yksilöllisesti. Hoitovaihtoehtoja ovat muun muassa tahdistunhoito, sähköinen rytminsiirto ja rytmihäiriön ablaatiohoito.

Terveyskylä – Sydämen EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eli Holter-tutkimus

Terveyskylä – Kliininen rasituskoe

Video: Sydämen rytmihäiriötutkimus (OYS)

Video: Katetriablaatiotoimenpiteen jälkeen (OYS)

Video: Elämä eteisvärinän kanssa (Sydänliitto)

Terveyskylä – Sydäntutkimukset

Terveyskylä – Sydämen rytmihäiriöt

Sepelvaltimotaudissa yksi tai useampi sepelvaltimon kohta ahtautuu ja aiheuttaa verenkierron häiriintymisen. Sepelvaltimotaudin taustalla on sepelvaltimoiden seinämien kovettuminen ja ahtautuminen, jota aiheuttavat erilaiset tekijät, kuten tupakointi, kohonnut veren kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine ja diabetes.

Jos ahtauma kehittyy ja alkaa oireilla hitaasti, puhutaan usein vakaasta sepelvaltimotaudista. Vakaasta sepelvaltimotaudista kertova sepelvaltimotautikohtaus voi kuitenkin tulla yllättäen. Tällöin tavallisin oire on rasituksessa ilmaantuva puristava kipu tai ahdistava tunne rintakehällä. Myös hengenahdistus, närästys, väsymys ja pahoinvointi ovat mahdollisia. Jos kohtaus tulee yllättäen, tutkimuksiin tulee hakeutua päivystyksellisesti.

OYS Sydämessä tutkitaan ja hoidetaan sekä epäilyjä vakaasta sepelvaltimotaudista että akuutteja sepelvaltimokohtauksia. Sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan ja hoidon suunnitteluun kuuluvat sydänlääkärin tutkimusten ohella esimerkiksi levossa tai rasituksessa otettu EKG, tietokonetomografia ja varjoainekuvaus. Mikäli sepelvaltimotauti todetaan, valitaan hoitomuodoksi lääkkeellinen hoito, pallolaajennus tai ohitusleikkaus.

Iso osa hoitoa on myös sydänvalmennus, jossa potilas saa tietoa sairaudestaan ja sen omahoidosta. Omahoidolla, kuten säännöllisellä liikunnalla ja sydänterveellisellä ruokavaliolla, pyritään vaikuttamaan sepelvaltimotaudin riskitekijöihin.

Terveyskylä – Sepelvaltimotauti

Terveyskylä – Sepelvaltimoiden tietokonetomografia

Terveyskylä – Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus eli koronaariangiografia

Terveyskylä – Sepelvaltimoiden pallolaajennus

Terveyskylä – Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus

Sydänliitto – Vertaistuki

Video: Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolku (OYS)

Video: Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (OYS)

Video: Säteilyn käyttö kardiologisissa tutkimuksissa ja toimenpiteissä (OYS)

Video: Sydänleikkauspotilaan hoitoprosessi (OYS)

Video: Sepelvaltimotautipotilaan elämäntapaohjaus (OYS)

Video: Sydänliitto – Tulppa-verkkovalmennus

Sepelvaltimopotilaan ohjauspolku

Mikäli sinulla todetaan sepelvaltimotauti, käydään taudin luonne, erilaiset hoitovaihtoehdot ja omahoito- ja kuntoutusmahdollisuudet kanssasi läpi OYSin sepelvaltiomotautipotilaan ohjauspolkua hyödyntäen. Toisin kuin digihoitopolulle, OYSin ohjauspolulle on kaikilla vapaa pääsy milloin vain. OYSissa hoitaja käy kanssasi vielä läpi ohjauspolun askel askeleelta, jonka jälkeen voit palata polulle itsenäisesti aina kun tarvitset.

Sepelvaltimopotilaan ohjauspolku

Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus vaan oireyhtymä. Sen voi aiheuttaa useampi eri sairaus, yleisimmin sepelvaltimo- tai verenpainetauti sekä sydänlihassairaudet. Joskus vajaatoiminnan syy voi jäädä tuntemattomaksi.

Sydämen vajaatoiminnan hoidossa on tärkeää hoitaa taustalla olevaa perussairautta yhdessä itse vajaatoiminnan hoitamisen kanssa. Sydämen vajaatoiminnan hoidossa potilaalla on tärkeä rooli. Omahoidon onnistumiseksi potilas tarvitse tietoa, taitoja ja voimavaroja.

Video: Sydämen vajaatoiminnan omahoito (OYS)

Video: Sydämen vajaatoiminta – hoitomuodot ja lääkehoito (OYS)

Video: Sydänystävällinen ruokavalio osana sydänterveyden hoitoa (OYS)

Video: Sairauden vaikutus mielialaan (OYS)

Video: Sydämen vajaatoimintapotilaan digihoitopolku (OYS)

Rintaelinkirurgialla teemme yleisimmin keuhkojen ja kateenkorvan toimenpiteitä. Kateenkorva sijaitsee rintakehän välikarsinassa rintalastan takana. Keuhkoissa on yhteensä viisi lohkoa, joista kolme sijaitsee oikealla ja kaksi vasemmalla. Keuhkoista operoidaan yleensä jotain tiettyä lohkoa. Tavanomaisimpia toimenpiteitä ovat keuhkosyövän leikkaushoito, jossa poistetaan joko osa keuhkolohkoa tai koko lohko. Valittavasta leikkaustekniikasta keskustellaan potilaan kanssa leikkausta edeltävän valmistelukäynnin yhteydessä.

Video: Robottiavusteinen keuhkokirurgia (OYS)

Terveyskylä – Keuhkosyövän hoitomuodot ja ennuste

OYS Sydämessä toimii akuutti sydäninfarktipäivystys, joka hoitaa akuutteja sydäninfarktipotilaita kaikkina vuorokaudenaikoina ympäri vuoden. Päivystystiimiin kuuluu kokenut sydänlääkäri, kaksi sairaanhoitajaa ja röntgenhoitaja.  Akuutin sydäninfarktipotilaan välitön hoito sairaalassa on usein pallolaajennushoito.

Akuutti sydäninfarktipotilas on yleensä lyhyen aikaa seurannassa Sydäntehovalvonnassa tehtyjen toimepiteiden jälkeen. Sydäntehovalvonnan henkilökunnalla on vahva akuutti- ja valvontapotilaan hoitotyön osaaminen.

Valvontaseurannan jälkeen hoito jatkuu osastolla, jossa henkilökunta ohjaa ja antaa tukea uuteen arkeen pitkäaikaisen sydänsairauden kanssa. OYS Sydämessä tarjotaan laadukasta ja monipuolista ohjausta näyttöön perustuvasta lääkehoidosta, sydänterveellisestä ruokavaliosta, turvallisesta liikkumisesta sekä henkisestä hyvinvoinnista. Osaston potilashuoneet ovat 1–2 hengen huoneita, ja omaiset ja läheiset voivat vierailla osastolla.

Vierailuajat ja yhteystiedot

Rintakipu, hengenahdistus ja suorituskyvyn lasku voivat olla merkkejä sepelvaltimotaudista ja sepelvaltimoiden ahtautumisesta. Päivystykseen hakeutuneet rintakipuiset potilaat ohjautuvat sydämen rytmin, kivun ja yleisvoinnin seurantaan Sydän- ja verisuoniosastolle tai Sydänseurantaan. Osastolla potilaan sydämen rytmiä voidaan seurata jatkuvalla rytminseurannalla.

Osastolla sydänlääkäri tekee potilaalle yksilöllisen hoitosuunnitelman. Osastolla oleville potilaille voidaan tehdä laadukkaita, turvallisia ja nopeita sepelvaltimoiden tutkimuksia ja toimenpiteitä sydänlääkärin arvion mukaan. Mahdollisia tutkimuksia ovat sepelvaltimoiden varjoainekuvaus, polkupyörärasituskoe ja sepelvaltimoiden tietokonetomografia.

Vierailuajat ja yhteystiedot

Rytmihäiriöt voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten lyhytkestoisen tajunnan menetyksen, rintakipua tai hengenahdistusta. Oireinen rytmihäiriöpotilas otetaan sairaalaan sydäntehovalvontaan, sydänseurantaan tai sydän- ja verisuoniosastolle jatkuvaan rytminseurantaan. Sydänlääkäri tekee potilaalle hoitosuunnitelman, joka voi sisältää erilaisia sydämeen kohdistuvia tutkimuksia ja hoitoja.

Vierailuajat ja yhteystiedot

Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus vaan oireyhtymä. Sen voi aiheuttaa useampi eri sairaus, yleisimmin sepelvaltimo- tai verenpainetauti sekä sydänlihassairaudet. Joskus vajaatoiminnan syy voi jäädä tuntemattomaksi.

Sydämen vajaatoiminnan oireet alkavat useimmiten vähitellen, mutta joskus sairastuminen on äkillistä. Akuutisti sairastuneita vajaatoimintapotilaita hoidetaan yleensä sairaalassa, OYSissa sydäntehovalvonnassa , sydän- ja verisuoniosastolla tai sydänseurannassa.Sydänlääkäri tekee sairaalassa olevalle vajaatoimintapotilaalle hoitosuunnitelman.  OYS Sydämessä tarjotaan sydämen vajaatoiminnan omahoitoon laadukasta ja monipuolista ohjausta koko sairaalajakson ajan.  Sydämen vajaatoiminnan hoidossa on tärkeää hoitaa vajaatoiminnan lisäksi taustalla olevaa perussairautta.

Vierailuajat ja yhteystiedot

OYS Sydämessä tutkitaan laaja-alaisesti sydänsairauksia korkeatasoista teknologiaa apuna käyttäen.  Sydänsairauksien diagnosoinnin vuoksi sairaalassa olevaa potilasta hoidetaan Sydäntehovalvonnassa tai Sydänosastolla.  Yleensä sydänsairauden diagnostisiin tutkimuksiin saavutaan ajanvarauksella.

Vierailuajat ja yhteystiedot

Ennen sydänleikkausta potilas käy Sydänpäiväsairaalassa, jossa hoitaja haastattelee esitiedot ja aloittaa leikkausvalmistelut. Käynnillä potilas tapaa sydänkirurgin, anestesialääkärin ja fysioterapeutin. Potilaan kanssa käydään läpi leikkauksen vaiheet, lääkeohjeet ja kuntoutuminen leikkauksen jälkeen. Joskus sydänleikkaukseen tullaan suoraan vuodeosastolta.

Leikkausaamuna potilas saapuu ravinnotta Sydänpäiväsairaalaan, josta hänet siirretään leikkaussaliin.

Sydänleikkauksen jälkeen potilas siirtyy Tehohoitokeskukseen ja aikaisintaan toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä Sydän- ja verisuoniosastolle.

Sydäntehovalvonnassa hoidetaan tehovalvontatasoista hoitoa tarvitsevia sydänpotilaita, joilla on esimerkiksi sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta tai rytmihäiriö.

Tehohoitokeskuksessa hoidetaan tehohoitoa tarvitsevia sydänpotilaita, esimerkiksi sydänleikkauksen jälkeinen hoito ja hengityskonehoito.

Muulle hoidolle reagoimattomassa verenkiertovajauksessa voidaan tarvittaessa turvautua ECMO-hoitoon, jolla varmistetaan riittävä verenkierto ja kudosten happeutuminen. Jopa viikkoja kestävä hoito vaatii monialaista erityisosaamista ja hoito toteutetaan Tehohoitokeskuksessa. OYS erityisvastuualueen kaikki ECMO-hoidot on keskitetty Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Vierailuajat ja yhteystiedot

OYS Sydämen vaativien kanylointien salissa hoidetaan poliklinikoiden, vuodeosastojen, kotisairaanhoidon ja dialyysiyksikön asiakkaita. Vakavan sairauden hoidossa on usein tarve säännölliselle suonensisäiselle lääkitykselle, nesteytykselle tai keinomunaishoidolle. Tällöin tavallinen laskimokanyyli ei ole enää tarkoituksenmukainen, vaan tarvitaan pysyvämpää ja suuremmassa laskimossa sijaitsevaa suoniyhteyttä.

Pitkäaikaisia kanyyleja ovat laskimoportit, hemodialyysikatetrit, sekä picc- ja midline-katetrit. Laskimoportteja käytetään annettaessa syövän lääkehoitoja. Keinomunuaishoidot tehdään dialyysikatetrin kautta. Picc-katetrin kautta voidaan toteuttaa esimerkiksi syövän lääkehoitoa tai viikkoja kestävää antibioottihoitoa. Midline-katetreja käytetään pääasiassa muutamia viikkoja kestävään antibioottihoitoon.

Pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettu kanyyli asetetaan toimenpidesalissa anestesialääkärin toimesta ultraääntä ja tarvittaessa läpivalaisua apuna käyttäen. Lääkärin työparina salissa työskentelee röntgen- tai sairaanhoitaja, joka avustaa lääkäriä ja on potilaan tukena toimenpiteen ajan.

Kanyylin asennuksen jälkeen potilaan lääkehoito on turvallista toteuttaa. Potilas välttää toistuvat neulanpistot, sillä kanyylin paikkaa ei tarvitse vaihtaa ja verinäytteetkin voidaan ottaa sen kautta.

Vaativan kanyloinnin jälkeen hoito jatkuu poliklinikalla, vuodeosastolla, kotisairaanhoidossa tai dialyysiyksikössä.