Hammas- ja suusairaudet

Hampaiston kovakudossairauksia ovat hampaiden reikiintyminen ja hampaiden kehityshäiriöt sekä näiden seurauksena ilmaantuvat hampaiden juurten kärkiä ympäröivät tulehdustilat. Hampaiden reikiintyminen on suun mikrobien aiheuttama sairaus, johon muun muassa ruokailu- ja hampaidenharjaustottumukset vaikuttavat. Reikiintyminen voidaan pysäyttää missä tahansa sen vaiheessa.

Erikoissairaanhoitoon tullaan hammaslääkärin tai lääkärin lähetteellä perusterveydenhuollosta tai sairaalasta. Erikoissairaanhoidossa hoidamme laajasti reikiintyneitä hampaistoja, kun reikiintyminen aiheuttaa yleisterveysriskin tai hampaiden kovaukudosvauriot ovat seurausta yleissairaudesta. Lisäksi hoidamme hampaiston kehityshäiriöihin liittyvää hampaiden reikiintymistä ja kulumista, kun tilanne vaatii usean eri erikoisalan yhteistyötä. Vaikeasti sairaille tai kehitysvammaisille potilaille, joiden hoito tavanomaisesti ei ole mahdollista, teemme nukutushammashoitoja.

Onnistuneen hoidon edellytyksenä on potilaan sitoutuminen hoitoon ja hyvä omahoito. Hoito voidaan toteuttaa perusterveydenhuollon ja alueen muiden sairaaloiden yhteistyönä.

Käypä hoito – Karies

OYSissa hampaiston oikomishoitoja tehdään vaikeiden luustollisten purentavirheiden, synnynnäisten hammaspuutosten, kasvojen ja leukojen kasvuun vaikuttavien syndroomien sekä huuli-suulakihalkioiden aiheuttamien purentaongelmien korjaamiseksi.

Julkisessa terveydenhuollossa oikomishoitoja ei tehdä esteettisistä syistä. Oikomishoidon perusteet ja toiminnallinen haitta arvioidaan aina potilaskohtaisesti. Hoitoon hakeutuminen tapahtuu lähetteellä. Ensikäynnillä arvioidaan purentavirheen vaikeusaste, erikoissairaanhoidon kelpoisuus sekä tehdään alustava arvio hoidon toteutuksesta. Luustollisten purentavirheiden hoito vaatii oikomishoidon lisäksi usein myös leukakirurgiaa. Oikomishoidon aloittamiselle ei ole ikärajaa. Keskimäärin aktiivinen oikomishoitovaihe kestää 2-4 vuotta.

Iensairauksia ovat ientulehdus eli gingiviitti ja hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti. Parodontiitti on bakteerien aiheuttama suun tulehdussairaus, joka tuhoaa hampaita ja implantteja ympäröivää kiinnityskudosta.

Hoitoon hakeutuminen tapahtuu perusterveydenhuollon lähetteen perusteella. Parodontiitin toteamisessa hyödynnetään suun perustutkimukseen kuuluvaa ientaskumittausta ja röntgenkuvia, joista voidaan todeta parodontiittiin liittyvä kiinnitys- ja alveoliluukato. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisy on keskeistä parodontiitin ehkäisyssä.

Hoito perustuu infektion hallitsemiseen poistamalla hampaiden pinnoilta bakteeripeitteet ja hammaskivi mahdollisimman tehokkaasti hammaslääkärin, suuhygienistin ja potilaan yhteistyönä. Tarvittaessa käytetään paikallispuudutusta. Parodontiitin hoitoon kuuluu säännöllinen ylläpitohoito, jonka tiheys määritetään sairauden etenemisen ja hoitovasteen perusteella. Hyvän ja pysyvän hoitotuloksen edellytyksenä ovat potilaan toimiva omahoito ja säännöllinen ylläpitohoito.

Käypä hoito – Parodontiitti

Hammaslääkäriliitto – Parodontiitti

Hammaslääkäriliitto – Hampaiden ja suun puhdistus

OYSissa tutkitaan ja hoidetaan erilaisia purentaperäisiä kasvojen alueen kiputiloja ja toimintahäiriöitä sekä suun ja kasvojen alueen kudospuutoksia. Useimmiten hoidon syynä ovat jonkin yleissairauden tai trauman aiheuttamat kudospuutokset, hampaiston kehityshäiriöt tai synnynnäisesti puuttuvat hampaat sekä erilaiset suun ja leuan alueen kiputilat. Julkisessa terveydenhuollossa hoitoja ei tehdä esteettisistä syistä, vaan taustalla on oltava jonkinlainen toimintahäiriö, joka haittaa merkittävästi potilaan toimintaa arjessa.

Hampaita voidaan korvata irtoprotetiikan keinoin (osaproteesit ja kokoproteesit, joko implanttikiinnityksellä tai ilman) tai kiinteällä protetiikalla (kruunut ja sillat). Hoidon aikana hoitotuloksia arvioidaan tasaisin väliajoin. Hoito päättyy lopputarkastukseen, jolloin annetaan hyvät jälkiohjeet hoidonjälkeiseen aikaan sekä lähetetään palaute lähettävälle taholle.

Käypä hoito – Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD)

Terveyskylä – Opas purentaelimistön toimintahäiriön itsehoitoon

Suun ja leukojen alueen kirurgiaan kuuluvat muun muassa hampaiden ja kasvojen murtumien hoito, kasvainten leikkaushoito, vaativat hampaiden leikkaukselliset poistot sekä hammasimplanttien asennukset.

Leukanivelen leikkauksia tehdään henkilöille, joilla on vaikeuksia suun avaamisessa, leukanivelkipua, leukojen luksoitumista eli sijoiltaanmenoa tai leukanivelen alueen kasvaimia. Leukanivelen kulumissa vaihtoehtona on myös leukanivelen tekonivelkirurgia.

Hoidon tavoitteena on minimoida oireet ja haitta niin, ettei niillä olisi merkittävää vaikutusta normaaliin elämään. Hoitoon tullaan aina lähetteellä esimerkiksi purentavirheen tai leukanivelvaivojen takia. Ennen hoitoa tehdään tarvittavat tutkimukset ja hoitosuunnitelma. Hoitojen jälkeen tarvittavat kontrollit tehdään OYSissa, jonka jälkeen hoito jatkuu perusterveydenhuollossa.

Terveyskirjasto – Purentavirheet

Terveyskylä – Opas purentaelimistön toimintahäiriön itsehoitoon

Duodecim-lehti – Leukanivelen sairaudet (6/2010)

Käypä hoito – Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD)

Hammaslääkäriliitto – Suun alueen leikkaukset

Hammas- ja suusairauksien poliklinikalla tyypillisesti tutkitaan ja hoidetaan suun limakalvosairauksia tai -muutoksia silloin, jos suussa on jokin tavallisuudesta poikkeava löydös tai oire. Yleisimpiä suun limakalvosairauksia ovat huuliherpes, aftat, suun sienitulehdukset, suupolte ja punajäkälä, joista suurinta osaa hoidetaan perusterveydenhuollossa ja vaikeita muotoja erikoissairaanhoidossa.

Poliklinikkakäynnillä potilaalta otetaan tarvittaessa kudos-​ ja sivelynäytteitä suun limakalvomuutoksien diagnosoimiseksi. Lisäksi voidaan tehdä tautikohtaisia lisätutkimuksia, kuten verikokeita. Osaa potilaista hoidetaan sairaalassa moniammatillisesti, eri erikoisalojen yhteistyönä.

Yleisin potilaalle toteutettava hoitomuoto on lääkehoito. Poliklinikkakäynnin jälkeen potilaalle annetaan mukaan itsehoito-​ohjeet ja tarvittaessa potilaalle järjestetään seurantakäyntejä. Hoitoa jatketaan, kunnes halutut tulokset on saavutettu.

Terveyskirjasto – Kuiva suu

Hammaslääkäriliitto – Suupolte

Terveyskirjasto – Kielikipu, suupolte, kipeä suu

Käypä hoito – Kotihoito-ohjeet suun punajäkälää sairastaville potilaille

Käypä hoito – Suusyöpä

OYSissa lasten hammashoitoa tehdään 17 ikävuoteen asti lapsille ja nuorille, joilla on

• pitkäaikaissairaus (potilaat ovat sairaalahoidossa tai heidän hammashoitonsa vaatii sairaalaolosuhteet)
• perinnöllinen ja ei perinnöllinen hampaiden kovakudosten kehityshäiriö
• oireyhtymä, joka vaikuttaa hampaiston ja leukojen alueen kasvuun ja kehitykseen
• komplisoitunut hammastrauma
• huuli-suulakihalkio

Hammashoitoa tehdään nukutuksessa niille lapsille ja nuorille, joita ei voi perusterveydenhuollossa nukuttaa. Hoitoon tullaan lähetteellä joko perusterveydenhuollosta tai sairaalan sisältä. Ensimmäisenä on tutkimuskäynti, jolloin kartoitetaan hoidon tarve. Hoitosuunnitelmassa huomioidaan moniammatillisesti lapsen hampaiston, purennan ja sairauden näkökulmat. Lapsen sairaudesta tai hoidon tarpeesta riippuen seuranta jatkuu perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa.

Hammaslääkäriliitto – Lasten ja nuorten suunterveys

Huuli- ja suulakihalkio on yksi yleisimmistä synnynnäisistä rakennepoikkeamista. Huulet, leuka ja suulaki kehittyvät lapsella raskauden toisen ja kolmannen kuukauden aikana. Ne muotoutuvat osista, jotka kasvavat yhteen. Joskus yhteen kasvaminen on kuitenkin epätäydellistä, ja tällöin muodostuu halkio.

OYSissa sovitun toimintamallin mukaisesti halkiohoitaja tapaa huuli- ja suulakihalkiovauvan perheen jo synnytysvuodeosastolla. Tavoitteena on ensitiedon antaminen mahdollisimman pian vauvan syntymästä.

Kaikki halkiolapset tarvitsevat kirurgista hoitoa ensimmäisen vuoden aikana. Halkiot korjataan yhdellä tai useammalla leikkauksella. Leikkaukset ajoitetaan yksilöllisesti lapsen kasvua ja kehitystä seuraten. Halkiotyyppi ja halkion laajuus vaikuttavat hoitomenetelmän valintaan.

Suulaki- ja piilohalkiopotilailla voi aluksi olla haasteita puheessa, vaikka suulaki on operoitu. Puhe voi olla epäselvää tai nenäsointista. Foniatri ja puheterapeutti seuraavat puheen kehitystä ja ohjaavat tarvittaessa potilaan puheterapiaan kotipaikkakunnalle. Tarvittaessa voidaan tehdä puheenparannusleikkaus.

Lapselta voi puuttua yksi tai useampia hampaita tai niitä voi joskus olla liikaa. Näistä syistä johtuen lähes kaikki halkiolapset tarvitsevat hampaiston oikomishoitoa 6–18 vuoden iässä. Oikojahammas­lääkäri sekä suu- ja leukakirurgi tekevät alustavan tutkimuksen lapsen ollessa 3-vuotias.

Suurin osa halkiolapsista on täysin terveitä halkioon liittyviä ongelmia lukuun ottamatta. Osalla lapsista on kuitenkin myös muita poikkeavuuksia, jotka eivät aina tule esille välittömästi vastasyntyneenä. Lapsen kehityksellinen seuranta tapahtuu normaalisti omassa neuvolassa. Jos kehityksessä epäillään poikkeavuutta, lapsi ohjataan tutkimuksiin OYSin lastenneurologiseen yksikköön.