Synnytys

Supistukset

Voit tuntea supistuksia jo useita viikkoja ennen synnytyksen käynnistymistä. Supistukset kypsyttävät kohdunsuuta, jolloin voi esiintyä vereslimaista vuotoa. Kaikilla ennakoivia supistuksia ei tule lainkaan.

Synnytyksen alkuvaiheessa supistukset voivat olla jo kipeitä, mutta niiden tiheys ja kesto voi vielä vaihdella kovastikin. Tällöin kyseessä on synnytyksen latenssivaihe. Latenssivaihe voi jatkua pitkäänkin, mikä voi tuntua väsyttävältä. Latenssivaiheen aikana on turvallista ja suositeltavaa olla kotona ja odottaa supistusten voimistumista. Kotona ollessasi voit hyödyntää lääkkeettömiä kivunlievitysmenetelmiä kuten lämpöpakkausta ja lämmintä suihkua. On tärkeää muistaa syödä ja levätä mahdollisuuksien mukaan.

Kun supistukset ovat säännöllisiä ja voimakkaita, eivätkä kotona käytettävät kivunlievitysmenetelmät riitä, on aika siirtyä sairaalaan.

Lapsiveden meno

Lapsivettä voi tulla kerralla runsaasti, tai sitä voi tulla tihkuttamalla. Lapsivesi on tavallisesti kirkasta tai vaalean punertavaa. Mikäli epäilet lapsivedenmenoa, soita synnyttäjien vastaanottoon. Ohjaamme sinua, milloin sinun tulee hakeutua sairaalan. Mikäli raskausaikana otettu GBS-näyte on positiivinen, ohjaamme sinua saapumaan sairaalaan heti antibioottihoidon aloittamiseksi. Jos GBS-näyte on negatiivinen, eikä kipeitä supistuksia vielä ole, saatamme ohjata sinua saapumaan sairaalaan myöhemmin.

Avautumisvaihe

Synnytys on käynnissä, kun kipeitä supistuksia tulee säännöllisesti alle 10 minuutin välein. Avautumisvaiheen kesto vaihtelee paljon: ensisynnyttäjän synnytys kestää keskimäärin 10-20 tuntia säännöllisten supistusten alkamisesta. Uudelleensynnyttäjän synnytyksen kesto on yleensä lyhyempi.

Kohdunsuun avautuessa vauvan tarjoutuva osa laskeutuu synnytyskanavassa. Mahdollista kivunlievityksen tarvetta ja keinoja arvioidaan sinun toiveesi, vauvan voinnin ja synnytyksen edistymisen mukaan.

Ponnistusvaihe

Kohdunsuun avauduttua 10 senttimetriin ja vauvan tarjoutuvan osan laskeuduttua riittävän alas synnytyskanavassa, siirrytään avautumisvaiheesta ponnistusvaiheeseen. Synnytystä hoitava kätilö ohjaa ja tukee synnyttäjää ponnistusvaiheen aikana. Kätilö ohjaa sinua erilaisiin ponnistusasentoihin toiveittesi mukaan.

Ponnistusvaihe päättyy lapsen syntymään. Ponnistusvaiheen loppuvaiheessa paikalla on synnytystä hoitava kätilö, avustava kätilö ja tarvittaessa synnytys-​ sekä lastenlääkäri.

Jälkeisvaihe

Lapsen synnyttyä seuraa jälkeisvaihe, jolloin istukka ja kalvot syntyvät kohdusta. Istukan ja kalvojen synnyttyä kätilö tarkistaa mahdolliset repeämät ja arvioi ompelun tarpeen. Kohdun supistumista ja jälkivuotoa tarkkaillaan painamalla kohtua useamman kerran synnytysosastoseurannan aikana.

Katso video: Erityistilanteet synnytyksessä

Äidin ja vauvan vointia tarkkaillaan synnytyshuoneessa noin kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeen synnyttäjä voi käydä vointinsa mukaan suihkussa. Perheelle tarjotaan syntymäpäiväkahvit.

Naisten ja synnyttäneiden osasto

Synnytyshuoneesta kätilö saattaa perheen Naisten ja synnyttäneiden osastolle. Osastolla on 46 vuodepaikkaa, joista 20 on perhehuoneita. Osastolla äiti ja vauva ovat yhdessä ympäri vuorokauden. Pyrimme tarjoamaan perhehuoneen synnyttäneille, joiden puolisolla tai tukihenkilöllä on mahdollisuus yöpyä osastolla. Puolison tai tukihenkilön ruokailusta osastolla peritään vuorokausimaksu.

Äidin toipumista osastolla seurataan erityisesti kohdun supistumisen, jälkivuodon määrän, repeämien, rintojen kunnon ja mielialan suhteen. Perhettä ohjataan vauvan hoitamisessa. Vastasyntyneen vointia tarkkaillaan ja seurataan erilaisin mittauksin.

Ihokontakti

Syntymän jälkeen vauvan vointi tarkistetaan ja hänet annetaan äidille ihokontaktiin. Vauva voi olla myös tukihenkilöllä ihokontaktissa. Ihokontakti on vastasyntyneelle paras paikka syntymän jälkeisinä päivinä, koska siinä hän sopeutuu parhaiten kohdunulkoiseen elämään. Ihokontaktissa vauva pysyy lämpimänä. Ihokontakti rauhoittaa myös vanhempaa ja herkistää hänet vauvan viesteille. Pyrimme mahdollistamaan vauvan ja vanhempien yhdessäolon koko hoitojakson ajan.

Imetys

Ensi-imetys tapahtuu yleensä synnytysosastolla vauvan ensimmäisten tuntien aikana. Ihokosketus ja läheisyys herättävät vauvassa kiinnostuksen imemiseen ja saavat maidon herumaan herkästi. Aina ensi-imetys ei ole mahdollista heti, jolloin käsinlypsy on hyvä tapa käynnistää maidontuotantoa.

Imetyksen harjoittelu jatkuu Naisten ja synnyttäneiden osastolla, jossa perhettä autetaan pääsemään imetyksessä hyvään alkuun. Ohjausta annetaan aina perheen toiveet huomioiden. Toiveena voi olla esimerkiksi täysimetyksen mahdollistaminen, osittaisimetys tai imettämättä jättäminen.

Imetysohjausta saa koko sairaalassaolon ajan. Tarpeen mukaan kotiutuessa voidaan perheelle varata imetysohjausaika OYSin Lasten päiväsairaalaan tai Oulaskankaan sairaalan vieripoliklinikalle. Ohjausaikaa ei pystytä varaamaan enää myöhemmin kotiutumisen jälkeen, vaan silloin on käännyttävä oman neuvolan, yksityisen sektorin tai Imetyksen tuki ry:n puoleen.

Lasten ja vastasyntyneiden teho- ja valvontaosasto

Jos vauva tarvitsee tehostettua hoitoa, hänet siirretään Lasten ja vastasyntyneiden teho- ja valvontaosastolle. Vanhemmat voivat lähteä mahdollisuuksien mukaan siirtämään vauvaa osastolle. Useimmiten äiti voi siirtyä potilaaksi vauvan vierelle vastasyntyneen tehohoitohuoneeseen yhdessä puolisonsa tai tukihenkilönsä kanssa. Naisten ja synnyttäneiden osastolta kätilöt käyvät hoitamassa äitiä.

Synnytyskokemus

Synnytyskokemus tarkoittaa synnyttäjän henkilökohtaista kokemusta synnytyksestä ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Suurimmalle osalle synnyttäjistä kokemus on myönteinen. Ennen kotiutumista kysymme sinulta arviota synnytyskokemuksestasi.

Synnytyksen jälkeen on tärkeää käydä synnytystä läpi, jos synnytyksen kulussa on ollut jotain poikkeavaa tai kokemus on ollut huono. Synnytyksen tapahtumat voidaan käydä läpi sairaalassa kätilön tai lääkärin kanssa ja niihin voidaan palata vielä kotiutumisen jälkeen. Synnytys voi herättää monenlaisia tunteita ja ajatuksia, vaikka se olisikin sujunut normaalisti. Jos sinulla on mielessä asioita synnytykseesi liittyen, joista haluaisit keskustella, ota ne rohkeasti puheeksi kätilösi kanssa.

Kotiutuminen tapahtuu yksilöllisesti äidin ja vauvan voinnin mukaan. Matalan riskin synnyttäjillä on mahdollisuus kotiutua suoraan synnytyssalista 6 tunnin seurannan jälkeen, tällöin puhutaan polikliinisesta synnytyksestä. Lyhytjälkihoitoisessa synnytyksessä kotiutuminen tapahtuu synnytystä seuraavana päivänä.

Jos kotiudut varhaisesti, teille varataan aika Lasten päiväsairaalaan.