Rintasyöpäpotilaan hoitopolku

Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä. Vuosittain rintasyöpään sairastuu noin 5000 naista. Lähes joka kahdeksas suomalaisnainen sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä rintasyöpään. Miehillä rintasyövistä todetaan alle prosentti.

Lue lisää alta

Rintasyövän oireet ja toteaminen

Rintasyövän oireet voivat olla moninaisia. Yleisin oire on rinnasta löytynyt kyhmy. Kyhmy voi löytyä myös soliskuopasta tai kainalosta ja se voi olla kipeä tai aristamaton. Rinnassa voi myös olla poikkeavia tuntemuksia, kuumotusta, punoitusta, muutoksia koossa tai muodossa. Joskus iho tai nänni voi vetäytyä sisään. Myös ihottuma tai rinnasta tuleva kirkas tai verinen erite voivat olla syövän oireita.

Kaikki nämä edellä mainitut oireet vaativat jatkoselvittelyitä ja ajanvarausta lääkäriin. Osa rintasyövistä on oireettomia.

Terveyskylän Syöpätalon sivuilta löydät lisätietoa rintasyövän oireista ja toteamisesta:

Terveyskylä.fi: Rintasyövän oireet ja toteaminen

Vastaanottokäynnillä lääkäri tutkii rinnat ja imusolmukealueet tunnustelemalla. Tarvittaessa lääkäri tekee lähetteen kuvantamistutkimuksiin, jossa otetaan mammografiakuvat ja tarvittaessa rinnat tutkitaan ultraäänellä. Mikäli tutkimuksista löytyy rintasyöpään viittaavaa, lääkäri laatii lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Kuvantamistutkimukset

Mammografiakuvauksessa rintarauhanen puristetaan kuvauksen ajaksi röntgenlaitteessa kahden levyn väliin. Peruskuvaukseen kuuluu 2-3 kuvaa molemmista rinnoista. Kuvaus kestää kokonaisuudessaan noin 15 minuuttia. Tämän jälkeen radiologi katsoo kuvat ja harkitsee, tarvitaanko lisäkuvia tai ultraäänitutkimusta. Jos tutkimustuloksissa herää epäily rintasyövästä, radiologi ottaa rinnasta neulanäytteen.

Alle 35-vuotiaiden naisten rinnat tutkitaan ensisijaisesti ultraäänellä. Mammografiakuvaus tehdään tarvittaessa. Myös miehen rinta voidaan tutkia sekä mammografia- että ultraäänikuvauksella.

Terveyskylä.fi – mammografia ja muut rintarauhasen tutkimukset

Neulanäytetutkimus

Rintarauhasen kuvantamistutkimusten yhteydessä otetaan rinnasta ja tarvittaessa myös kainaloimusolmukkeista neulalla näyte, mikäli kuvantamislöydöksissä ilmenee jotain poikkeavaa. Näytteet otetaan paikallispuudutuksessa.

Neulanäytteet lähetetään patologian osastolle, jossa patologian erikoislääkäri tutkii ne. Näytteistä tehdään ensin perustutkimus ja tarvittaessa erikois- ja molekyylipatologisia tutkimuksia jotka ohjaavat rintasyövän hoitoa. Perustutkimustulos, eli patologisanatominen diagnoosi (PAD) valmistuu noin viikossa. Erikoistutkimustulosten valmistumiseen menee useita viikkoja.

Lähete rintasyöpäepäilystä luokitellaan kiireelliseksi. Lähete käsitellään rintarauhaskirurgian yksikössä, jossa erikoislääkäri arvioi lähetteen ja suunnittelee tarvittavat lisätutkimukset. Tutkimukset ovat kiireellisiä, mutta eivät päivystyksellisiä. Tutkimuksiin pääsy voi vaihdella lähetetilanteen mukaan. Sairaanhoitaja lähettää kutsukirjeen tutkimuksiin, soittaa tai laittaa ajat tekstiviestillä.

Lisätutkimuksista yleisin on rintojen magneettitutkimus. Harvemmin tehtäviä jatkotutkimuksia ovat rintarauhasen tiehyiden varjoainekuvaus, vartalon tietokonetomografiatutkimus, nesterakkuloiden tyhjennys ja rinnan muutosalueen lanka- tai väriainemerkkaus.

Kuvantamis- ja laboratoriotutkimuksiin sekä säteilyn käyttöön liittyvää tietoa löytyy Terveyskylän Tutkimukseen tulijan talosta:

Terveyskylä.fi – Tutkimukseen tulijan talo

Terveyskylä.fi – magneettitutkimus

Lisätietoa eri tutkimusmenetelmistä löytyy myös OYSin sivuilta:

OYS.fi – kuvantaminen ja muu diagnostiikka

Hoidon suunnittelu

Erikoislääkärit (rintarauhaskirurgi, syöpälääkäri, patologi ja radiologi) suunnittelevat hoidon juuri sinun tilanteeseesi sopivaksi, eli tekevät yksilöllisen hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelma tehdään potilasasiakirjojen ja tutkimustulosten perusteella. Tarvittaessa sinulle tehdään vielä lisätutkimuksia. Aina ennen hoitoja arvioidaan hoitojen hyödyt ja haitat.

Syöpähoidon valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat

kasvaimen koko
paikallinen leviäminen
mahdollinen etäleviäminen
solutyyppi ja biologiset ennustetekijät
yleiskunto ja muut sairaudet

Hoitovaihtoehdot

Rintasyövän hoitomuotoja ovat leikkaus-, lääke- ja sädehoito. Syöpätautien hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden laatima valtakunnallinen hoitosuositus ohjaa hoitomenetelmien valintaa. Hoitosuunnitelmassasi on määritelty mitä hoitoja käytetään ja missä järjestyksessä.

Leikkaushoito

Rintasyöpäleikkauksessa kasvain poistetaan ja kainalon imusolmukkeita tutkitaan mahdollisten etäpesäkkeiden löytämiseksi. Leikkaus suunnitellaan tarkasti ja myös omia toiveitasi kuunnellaan.

Tuleva leikkaus suunnitellaan rintarauhaskirurgin vastaanotolla ennen leikkausta. Vastaanotolle voit ottaa halutessasi mukaan läheisen tai muun tukihenkilön. Leikkaustekniikan valintaan vaikuttaa kasvaimen koko ja tyyppi, rinnan koko ja muoto sekä terveen rinnan muotoilun tarve.

Vastaanotolla käyt kirurgin kanssa läpi tehtyjen tutkimusten tulokset sekä hoitosuunnitelman. Keskustelette tulevasta leikkaushoidosta ja hoitoon liittyvistä hyödyistä ja riskeistä. Tarvittaessa sinulta otetaan verikokeita ja voit tavata myös anestesialääkärin.

Vastaanoton jälkeen sairaanhoitaja haastattelee sinua leikkausta varten, antaa leikkausajan sekä tarvittaessa leikkausta edeltävät tutkimusajat. Hoitaja käy kanssasi läpi leikkauspäivän ja tutkimusten kulun.

Leikkauspäivän aamuna ilmoittaudut leikkausosastolle, josta sinut ohjataan tarvittaessa tutkimuksiin. Tutkimukset voivat olla esimerkiksi kainalon vartijaimusolmuketutkimus tai kasvaimen merkkaus ohuella metallilangalla.

Ennen leikkausta leikkaava lääkäri käy kanssasi läpi tulevan leikkauksen ja tarvittaessa piirtää ihollesi leikkauslinjat. Leikkaus tehdään yleensä nukutuksessa eli yleisanestesiassa.

Dreeni

Leikkauksen yhteydessä laitetaan tarvittaessa dreeni eli laskuputki, jota pitkin leikkausalueelle kertyvä imu- ja kudosneste, sekä veri tulevat pois. Dreeni voidaan laittaa rinnan tai kainalon leikkausalueelle. Leikkauksen jälkeen tulee varoa, ettei dreeni tai sen pussi jää mihinkään kiinni ja irtoa. Jos dreeni irtoaa, ommel poistetaan seuraavana arkipäivänä terveyskeskuksessa.

Hoitajat ohjaavat dreenin käytön ja antavat kirjalliset ohjeet dreenin käytöstä ja poistosta mukaan ennen kotiutumista.

Leikkauksen jälkeen sinut siirretään heräämöön. Leikkauksesta kotiudutaan joko suoraan heräämöstä tai osastolta 1-2 päivän kuluttua. Osastolla seurataan yleisvointia, haavan paranemista, dreenin eritystä sekä kipua.

Saat kotiutuessa mukaan muun muassa sairaslomatodistuksen, kotihoito- ja fysioterapiaohjeet, kontrolliajan kahden viikon päähän, sekä erilaisia Suomen syöpäpotilaat Ry:n oppaita tueksesi.

Rinnan osapoiston tai koko rinnan poiston jälkeen lähetetään poistettu kudos patologian osastolle tutkittavaksi. Rintarauhaskirurgi ilmoittaa patologin vastaukset kirjeellä kotiin ja tekee tarvittaessa lähetteen onkologian yksikköön.

Lisätietoa leikkauksesta toipumisesta löydät Terveyskylän Leikkaukseen tulijan talosta:

Terveyskylä.fi – Leikkaukseen tulijan talo

Erilaisista korjausleikkauksista löydät tietoa esimerkiksi Suomen syöpäpotilaat Ry:n sivuilta:

Syöpäpotilaat.fi – Rinnankorjausleikkauksen käsikirja

Leikkauksen jälkeinen kudosnestekertymä

Leikkauksen jälkeen leikkaushaavan alueelle voi muodostua kudosnesteestä koostuva kertymä. Kudosnestekertymä voi aiheuttaa alueelle pullotusta tai pinkeyttä. Kotiutuessa sinulle annetaan mukaan kirjallinen ohje seroomanesteen poistosta. Leikkausalueen seroomaontelon tyhjentää oman terveyskeskuksen lääkäri tai päivystävä lääkäri.

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen omaehtoinen liikeharjoittelu ja venyttelyt ovat tärkeitä, jotta leikatun puolen käsi saadaan jälleen toimintakuntoiseksi, eikä siihen pääsisi kehittymään toimintarajoitteita.

Tyypillisiä oireita rintasyöpäleikkauksen jälkeen ovat leikatun yläraajan turvotus, tuntopuutokset, kipu arven ja yläraajan alueella sekä lihasheikkous. Rintasyöpäleikkauksen jälkeen fysioterapeutti ohjaa leikkauksen jälkeiset liikeharjoitteet ja antaa mukaan omakohtaiset kotiharjoitteluohjeet.

Lisätietoa leikkauksen jälkeisestä kuntoutumisesta löydät Terveyskylän Kuntoutumistalosta:

Terveyskylä.fi – Kuntoutumistalo

Syöpä- ja veritautien hoito sairaalassa

Plastiikkakirurgian palvelut sairaalassa

Lääkehoito

Rintasyövän hoidossa käytettäviä lääkehoitoja ovat solunsalpaajat eli sytostaatit jotka estävät syöpäsoluja jakautumasta, täsmälääkkeet jotka kohdistuvat syöpäsolujen tiettyihin osiin häiriten niiden toimintaa sekä hormonaalinen estohoito jota käytetään hormoniriippuvaisen rintasyövän hoidossa. Estohoidon toiminta perustuu estrogeenin toiminnan vähentämiseen tai estämiseen.

Solunsalpaajat eli sytostaatit vaurioittavat syöpäsoluja siten, että solut eivät pysty jakautumaan ja kuolevat. Solunsalpaajat kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle elimistöön. Solunsalpaajien vaikutus ei rajoitu vain syöpäsolukkoon, vaan ne vahingoittavat usein jossain määrin myös elimistön normaaleja soluja.

Haittavaikutukset

valkosolujen määrän laskiessa elimistö voi herkemmin altistua infektiosairauksille
kaljuuntuminen tai hiusten harveneminen (riski hiustenlähtöön vaihtelee solunsalpaajien välillä)
suun ja nielun limakalvojen ärsytys: suun kuivuminen, haavaumat, nielemiskivut, polttava tunne suussa ja makuaistin heikkeneminen
käsi-jalkaoireyhtymä: kämmenien tai jalkapohjien pistely, puutuminen, kipu, turvotus tai punoitus
suolisto- ja rakko-oireet: ripuli, ummetus, kirvely virtsatessa ja tihentynyt virtsaamistarve
vaihdevuosioireet, muun muassa emättimen limakalvojen kuivuminen ja häiriöt kuukautiskierrossa
tilapäinen tai pysyvä hedelmättömyys
seksuaalisen halukkuuden väheneminen väsymyksen, pahoinvoinnin ja masennuksen vuoksi

Terveyskylä.fi – Rintasyövän solunsalpaajahoito leikkauksen jälkeen

Jos kasvaimessa on HER2-geenin monistuma, liitetään solunsalpaajahoitoon HER2-vasta-ainehoito. Vasta-aineen annostelu voi tapahtua suonensisäisesti, ihon alle annettavina pistoksina tai suun kautta otettavina tabletteina.

Haittavaikutukset

flunssan kaltaiset oireet, kuten vilunväristykset ja kuume (HER2-Trastutsumabi)
saattavat joskus aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa ja siksi sydäntä seurataan sydämen ultraäänellä

Hormoniriippuvaisen rintasyövän tärkein kasvutekijä on estrogeeni eli naishormoni. Hormonaalisella estohoidolla estetään syöpäsoluja kasvamasta. Hoidon kesto on usein viisi vuotta, mutta viimeisten tutkimusten mukaan pidemmästä, jopa 10 vuoden kestoisesta hormonihoidosta voi olla hyötyä.

Haittavaikutukset

Vaihdevuosioireet: kuumat/kylmät aallot, hikoilu, unettomuus, mielialan vaihtelut, seksuaalinen haluttomuus sekä ulkosynnyttimien ja emättimen limakalvon kuivuus
Niveloireet (nivelten aamu – ja liikkeellelähdön jäykkyys, joka useimmiten lievittyy päivän aikana. Niveljäykkyyden lisäksi voi esiintyä nivelkipua (aromataasinestäjät)
Luukato, jonka vuoksi hoitoon liitetään kalsium- ja D-vitamiinilisä (aromataasinestäjät)
Laskimotukokset: toispuoleisen raajan turpoaminen ja kipu, rintakipu, hengenahdistus tai äkillinen heikotus. Laskimoveritulppaa epäiltäessä on syytä hakeutua välittömästi ensiapuun (Tamoksifeeni)
Kohdun limakalvojen paksuuntuma ja poikkeavuudet: myoomat (kohdun hyvänlaatuinen lihaskyhmy) (Tamoksifeeni)

Lisätietoa rintasyövän hormonaalisesta hoidosta löydät Terveyskylän Syöpätalosta:

Terveyskylä.fi – Syöpätalo

Suun ja nielun ärsytys

Suun purskuttelu hoidon jälkeen suolaliuoksella (1 litra vettä+1 rkl suolaa keitetään ja jäähdytetään) joka aterian jälkeen noin 2 päivän ajan ja tarvittaessa pitempään ehkäisee limakalvojen rikkoutumista
Ksylitolipurukumin pureskelu lisää syljen eritystä ja estää siten myös hampaiden reikiintymistä
Suun kuivuuteen on saatavana apteekista erilaisia valmisteita. Mahdollisiin suutulehduksiin lääkäri määrää tarvittaessa lääkehoidon
Hapan, mausteinen ja suolainen ruoka ärsyttävät suun limakalvoja
Kuivaa suuta voit kostuttaa oliivi- tai parafiiniöljyllä, johon voit sekoittaa tipan piparminttuöljyä suuta raikastamaan
Jääpalojen imeskeleminen antaa tunteen lisääntyvästä syljen erityksestä ja vähentää suukipua
Herkälle suulle löytyy myös oma hammastahna (esim. Salutem)
Hammasproteesit laitetaan yön ajaksi puhdistettuina ja kuivina ilmavaan rasiaan sekä huuhdellaan ennen suuhun laittamista

Jalka- ja käsikylpy

Laita ämpäriin 1 dl merisuolaa ja 5 litraa viileää vettä. Pidä käsiä ja jalkoja vedessä 10-15min.

Kylpy puhdistaa ja pehmentää ihoa, vähentää turvotusta ja auttaa haavojen ja rakkuloiden parantumisessa. Kylpy myös lievittää kipua jalkapohjissa.

Kylpy voidaan tehdä päivittäin tai harvemmin.Muista rasvaus kaksi kertaa päivässä.
Vältä hankaavia kenkiä, jalkaraspia, pakkasta ja hautumista.

Ripuli

On tärkeää juoda runsaasti nestehukan korvaamiseksi. Sopivia juomia ovat esim. vesi, laimeat mehut, virvoitusjuomat, hedelmämehut, tee, lihaliemi ja mustikkakeitto.

Ripulia vähentäviä ruokia ovat korput, voileipäkeksit, näkkileipä, puurot, hedelmät, marjasoseet, keitetyt perunat, perunasose, keitetyt kasvikset, haudutettu tai keitetty kala tai vähärasvainen liha, hapanmaitovalmisteet.

Mikäli ripuli jatkuu ja yleiskunto heikkenee, on syytä hakeutua hoitoon.

Ummetus

Ummetusta voidaan ehkäistä runsaskuituisella ruokavaliolla. Raa`at vihannekset kannattaa raastaa tai kypsentää. Pellavansiemenet tai luumut, joita liotetaan lasillisessa vettä yön yli ja nautitaan aamiaisella. Päivittäinen nestemäärä, kaksi litraa, pitää yllä normaalia suolen toimintaa
Päivittäinen liikunta edistää suoliston toimintaa. Joskus tarvitaan ulostuslääkkeitä ja peräruiskeita

Rakko-oireet

Juo runsaasti vettä, noin 2 litraa vuorokaudessa. Tyhjennä rakkoa useasti.

Seksuaalisuus

Lämpö, hellyys ja koskettelu tuottavat seksuaalista mielihyvää. Limakalvojen kuivumista voidaan helpottaa apteekista saatavilla liukastusvoiteilla ja impotenssia voidaan hoitaa lääkehoidolla. Kondomi suojaa infektiolta ja solunsalpaajien jäämiltä, joita erittyy spermaan ja vaginaeritteeseen.
Intiimihygieniasta huolehditaan normaaliin tapaan suihkutuksella.

Vaihdevuosioireet

Sukuelinten limakalvojen kuivumiseen suositellaan ensisijaisesti hormonittomia valmisteita emätinpuikkoja (Repadina, Vagisan) ja kosteuttavia öljyjä (esim. Ceridal). Mikäli limakalvot oireilevat näistä huolimatta, suositellaan ensisijaisesti estriolia sisältäviä emätinpuikkoja (Pausanol, Ovestin), joita saa ilman reseptiä.

Vaihdevuosioireet saattavat lievittyä hoidon edetessä ja elämäntapamuutoksilla, kuten liikunnalla, painonhallinnalla ja välttämällä liiallista alkoholin käyttöä. Hankaliin vaihdevuosioireisiin voidaan käyttää ei-hormonaalista lääkehoitoa kuten venlafaksiini. Hankalissa tilanteissa voidaan syöpälääkärin arvion perusteella kokeilla toista hormonihoitoa.

Laskimotukokset

Tamoksifeeni altistaa laskimotukoksille, jonka oireena on toispuoleisen raajan turpoaminen ja kipu, rintakipu, hengenahdistus tai äkillinen heikotus. Laskimoveritulppaa epäiltäessä on syytä hakeutua välittömästi ensiapuun.

Kohdun limakalvojen muutokset

Tamoksifeeni voi myös aiheuttaa kohdun limakalvojen paksuuntumaa ja poikkeavuuksia kuten myoomia (kohdun hyvänlaatuinen lihaskyhmy), jonka vuoksi suositellaan käymään vuosittain gynekologilla.

Käsiturvotus

Kainalon imusolmukkeiden poisto aiheuttaa käden turvotusriskin, jota sädehoito voi vielä suurentaa. Jos sinulle on tehty vain kainalon vartijaimusolmuketutkimus, riski käden turvotukseen on pieni. Turvotusriskiä voi vähentää jumppaamalla kättä säännöllisesti, välttämällä leikatun puolen käden yhtäjaksoista jännityksessä pitämistä (esim. raskaiden taakkojen kantamista). Jos käteen tulee haava, tulee se hoitaa heti, koska haavan infektio voi laukaista käsiturvotuksen.

Mahdollisen tukihihan hankintaan on olemassa tietyt saatavuusperusteet, josta hoitohenkilökunta kertoo tarvittaessa tarkemmin.

Serooman hoito

Rintakehälle tai kainaloon jää joskus leikkauksen jälkeen seroomaa, jota tarvittaessa punktoidaan sytostaattihoitojakson aikana. Mikäli seroomapunktioiden jälkeen serooma-alue kipeytyy, kuumottaa tai alkaa punoittamaan, on tärkeää poissulkea serooman infektio.

Tupakointi hoidon aikana

Samanaikainen tupakointi solunsalpaajahoitojen ja tablettimuotoisten syöpälääkkeiden (tyrosiinikinaasi-inhibiittorit, hormonilääkkeet) aikana heikentää lääkehoitojen tehoa ja hidastaa toipumista hoitojen haitoista. Tupakoinnin lopettaminen on suotavaa.

Sydänterveys

Sydän on syövän hoitojen haittavaikutusten tärkein kohde-elin. Syövän ja sydänterveyden yhteys on monimuotoinen. Merkittävin syövän hoitojen sydänhaitta on sydämen vajaatoiminta, joka voi ilmaantua jopa vuosikymmenien kuluttua hoidosta. Sitä aiheuttavat monet lääkkeet, mm. antrasykliinit. Sydämeen kohdistuvia haittavaikutuksia pyritään vähentämään ehkäisemällä, seulomalla ja hoitamalla niitä jo varhaisessa vaiheessa.

Jos sinulla on sydänsairastavuuden suhteen riskitekijöitä tai jos saat trastutsumabihoitoa, ohjataan sinut kardiologin vastaanotolle ennen hoitojen aloitusta. Riskejä pyritään vähentämään vaikuttamalla haitallisiin metabolisiin ja verisuonisairauksien riskitekijöihin. Myös hoitoja pyritään muokkaamaan vähemmän haitalliseksi sydämelle.

Syövän etenemistä jarruttava hoito

Mikäli sinulla epäillään rintasyövän etäpesäkkeitä, kartoitetaan syövän levinneisyys hoidon suunnittelua varten kuvantamistutkimuksilla. Levinneen rintasyövän hoidon tavoitteena on pidentää elinaikaa, vähentää taudista aiheutuvia oireita sekä parantaa ja ylläpitää hyvää elämänlaatua. Syöpää saadaan pidettyä usein vuosia kurissa hormonaalisella hoidolla, solunsalpaajilla, ja täsmälääkkeillä.

Oireenmukainen hoito

Jos sairaus ei ole enää parannettavissa, siirrytään oireenmukaiseen hoitoon. Oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka ei tähtää enää syövän parantamiseen tai eliniän pitenemiseen, vaan ennen kaikkea syövästä tai sen hoidosta johtuvien oireiden lievittämiseen ja elämänlaadun kohentamiseen. Oireenmukaiseen hoitoon eivät kuulu enää rankat hoitotoimenpiteet tai tutkimukset. Tarkoituksena on lievittää hoidoista johtuvia oireita ja kohentaa elämänlaatua.

Oireenmukaisen hoidon loppuvaiheessa, viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana annetaan tukea sekä kuolevalle että hänen läheisilleen. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.´Lue lisää:

Terveyskylä.fi – Palliatiivinen talo

Käypä hoito – Palliatiivinen hoito ja saattohoito

Kaikki syövästä – Kuoleman lähestyessä

Seuranta

Rintasyövän hoitojen jälkeisen seurannan tarkoituksena on varmistaa toipuminen leikkaus-, säde- ja solunsalpaajahoidoista ja huolehtia hormonaalisesta liitännäishoidosta, sekä mahdollisten haittojen (lämmönsäätelyhäiriöt, nivelsäryt, osteoporoosi) hoidosta.

Seurannan tarkoituksena on todeta mahdollinen rintasyövän paikallinen uusiutuminen tai toisen rinnan uusi syöpä varhaisvaiheessa, koska nämä uusiutumatyypit voidaan hoitaa parantavasti.

Rintasyöpäseuranta toteutetaan joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa riippuen taudin uusiutumisriskistä. Kontrollikäynnillä tehdään kuvantamistutkimusten lisäksi kliininen tutkimus ja tunnustellaan rinnat, leikkausalue ja ylävartalon imusolmukealueet ja tarkistetaan ettei arpien kiristys haittaa yläraajan liikkeitä. Tarvittaessa arvioidaan fyysisen ja psyykkisen kuntoutuksen tarve.

Kun rintasyövän hoidosta on kulunut 10 vuotta, on rintasyövän paikallisuusiutumavaara hyvin vähäinen. Toisen rinnan syöpävaaran johdosta mammografiaseurantaa suositellaan jatkettavaksi 2 vuoden välein niin kauan kuin yleinen terveydentila pysyy hyvänä, n. 80 ikävuoteen saakka.

Rinnan myöhäiskorjaukset

Mikäli rinnankorjausta ei ole tehty ensimmäisen leikkauksen yhteydessä, voi korjausleikkauksiin hakeutua myöhemmin. Rinnankorjaus voidaan tehdä omakudossiirteellä, proteesilla tai näiden yhdistelmällä. Syöpätautien lääkäri laittaa lähetteen plastiikkakirurgin vastaanotolle jälkikorjauksia varten kun liitännäishoidot on annettu, hoidoista on toivuttu ja sairaus on pysynyt poissa riittävän kauan. Usein jälkikorjaukset järjestetään 1-3 vuoden kuluttua alkuperäisestä leikkauksesta.

Erilaisiin korjausleikkauksiin voit tutustua Suomen syöpäpotilaat Ry:n Rinnankorjausleikkauksen käsikirjassa.

Rintasyöpä arjessa

Sinun on mahdollisuus saada keskustelutukea OYS yleissairaalapsykiatrian poliklinikan kautta missä tahansa vaiheessa hoitoa. Voit pyytää lähetettä hoitavalta lääkäriltä, mikäli haluat keskustelutukea.

Tämän lisäksi on mahdollisuus saada tukea oman kunnan mielenterveystoimiston kautta tai vertaistukiryhmistä (Syöpäyhdistys, Potilasjärjestöt esim Tervasiskot). Joskus koko perhe tarvitsee kriisi- ja keskustelutukea, jota voi saada (Oulun, Rovaniemen, Kemin, Kajaanin) kriisikeskuksen kautta. Aika kriisikeskukseen järjestyy usein lyhyellä aikavälillä. Perheneuvolan kautta on myös mahdollista saada tukea koko perheelle. Ajanvaraus perheneuvolaan tapahtuu terveyskeskuksen kautta. Myös seurakunnat tukevat erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Sairaaloiden sairaalapastoreilta on myös mahdollista varata henkilökohtaista keskusteluaikaa.

Elintavoilla on suuri vaikutus rintasyövän uusiutumisriskiin. Elintapamuutoksilla ei voida korvata lääketieteellistä hoitoa, mutta niistä voi olla merkittävää lisähyötyä. Elintapamuutosten tuoma hyöty on nimenomaan osoitettu niillä potilailla, jotka ovat ensin saaneet perinteiset lääketieteelliset syöpähoidot.

Lue lisää: Terveyskylä.fi – terveiden elämäntapojen merkitys rintasyöpäpotilaalle

Mikäli perheessäsi on alaikäisiä lapsia, tarjotaan sinulle ja puolisollesi mahdollisuutta lapset puheeksi-interventioon. Tässä keskusteluhetkessä kartoitetaan lasten tilanne ja perheen mahdollinen tuen tarve silloin kun vanhemmalla on todettu syöpä. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta toisen vanhemman sairastuessa vakavasti, antaa tukea miten keskustella eri-ikäisten lasten kanssa vanhemman syövästä ja mikäli vanhemmalla on huoli lapsen selviämisestä koulussa, kotona tai harrastuksissa, voidaan tukitoimia järjestää lapselle/nuorelle.

Lapset puheeksi -interventiossa kartoitetaan perheesi tukiverkostoja; onko isovanhempia, sukulaisia ja ystäviä, joilla on voimavaroja auttaa haastavassa elämäntilanteessa? Järjestyykö perheeseen käytännön apua vanhemman saadessa syöpähoitoja?

Uudessa elämäntilanteessa tulisi kysyä rohkeasti apua kummeilta ja ystäviltä ja pyytää tarvittaessa lasten kavereiden vanhemmilta apua harrastekuskauksiin. Aina tukiverkostot eivät ole lähellä ja silloin perhettäsi pyritään auttamaan luomalla niitä. Tukiverkostoja, vanhemmuutta ja lasten hyvinvointia sekä perheen voimavaroja voidaan kartoittaa yhdessä kuntoutusohjaajan kanssa. Tarpeen mukaan voidaan olla yhteydessä kouluun, päiväkotiin tai oman kunnan sosiaalitoimeen josta käsin perheellesi tai lapsellesi järjestetään apua ja tukea.

Sosiaali- ja perhepalveluista voit saada lapsiperheiden kotipalvelua joka suunnitellaan yhdessä perheesi kanssa. Se voi olla esim. lasten leikittämistä, ruoan laittamista, pyykin pesemistä tai tiskaamista. Perhetyö puolestaan antaa apua vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoitoon ja kasvatukseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa sekä perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen.

Syöpäpotilaan perheille järjestetään sopeutumisvalmennuskursseja, joille tullaan koko perheellä.

Sairastuminen rintasyöpään ja sairauden hoito voivat tuoda mukanaan muutoksia seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen. Seksuaalinen haluttomuus on yleinen ilmiö syöpään sairastumisen, hoitojen aikana ja jälkeen. Syövän hoidot voivat aiheuttaa muutoksia vartaloon, kehonkuvaan ja seksuaalitoimintoihin. Seksuaalineuvonnassa keskustellaan näistä muutoksista, annetaan ohjeita seksuaaliterveyden hoitoon sekä vastauksia seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Yleisiä keskustelun aiheita seksuaalineuvonnassa ovat muutokset kehonkuvassa, seksuaalisuudessa, seksuaalisessa halussa sekä parisuhteeseen liittyvät asiat. Seksuaalineuvontaan pääsevät kaikki syöpään sairastuneet, jotka kokevat tarvitsevansa seksuaalineuvontaa ja ovat OYSissa hoidossa tai seurannassa.

Kaikki syövästä – Syöpä ja seksuaalisuus
Seksuaalisuus ja syöpä -opaskirja

Rintasyövän liitännäishoidot saattavat huonontaa hedelmällisyyttä. Tilapäinen tai pysyvä kuukautiskierron häiriö, amenorrea riippuu hoidon pituudesta ja voimakkuudesta sekä iästäsi. Suurin munasarjojen lamaantumisen riski liittyy rintasyövän hoidossa yleisesti käytettyihin sytostaatteihin.

Kaikki solunsalpaajat ovat myös teratogeenisia, eli voivat aiheuttaa sikiön epämuodostumia. Solunsalpaajahoitojen teratogeenisuusriskin voidaan katsoa jatkuvan 6–24 kk hoidon päättymisestä riippuen hoidosta. Jos potilas suunnittelee raskautta rintasyövän hoidon jälkeen, on joskus syytä ottaa huomioon hoitojen mahdolliset vakavat pitkäaikaishaitat ja jälkitilat, kuten hoitojen aiheuttamat sydänhaitat ja riski hoitojen aiheuttamille muille syöville.

Yhä useammin tulee tilanteita, joissa rintasyövän sairastanut nainen toivoo lasta. Missään seurantatutkimuksessa ei ole todettu raskauden huonontavan rintasyövän ennustetta. Elinajan ennuste rintasyövän sairastaneilla äideillä on kuitenkin syövän takia keskimääräistä huonompi kuin taustaväestöllä. Mitä pidempi aika rintasyövän hoidoista on kulunut ennen synnytystä, sen parempi ennuste on sekä lapsella että äidillä. Riski raskauskomplikaatioihin kuten ennenaikaisuuteen, pienipainoisuuteen ja epämuodostumiin saattaa olla kohonnut äidin rintasyövän hoidon jälkeen. Hedelmällisessä iässä olevien naisten kohdalla perhesuunnittelu huomioidaan ennen kuin hedelmällisyyteen vaikuttavia hoitoja aloitetaan (vrt. miehillä sperman pakastus ennen solunsalpaajahoitoja).

Alle 30-vuotiaalla kuuden solunsalpaajasyklin hoito ei yleensä huononna hedelmällisyyttä, mutta sen menettämisen riski lisääntyy iän mukana. Solunsalpaajahoito saattaa myös aiheuttaa kuukautiskierron häiriöiden lisäksi muita haitallisia oireita, kuten vaihdevuosioireita, emättimen kuivuutta sekä seksuaalisuuteen liittyviä häiriöitä.

Näin ollen kaikille lisääntymisiässä oleville naisille (alle 50-vuotiaille) tehdään lähete lisääntymislääketieteen poliklinikalle keskustelemaan asiaan perehtyneen gynekologin kanssa hedelmällisyydestä ja ehkäisystä. Lähete tehdään mahdollisimman pian eli jo ennen kirurgista hoitoa, jotta mahdolliset liitännäishoidot eivät viivästyisi, mikäli päädytään hedelmöityshoitoihin. Lisääntymislääketieteen poliklinikalla arvioidaan, onko mahdollista suunnitella hedelmällisyyden säilyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä, kuten munasolujen tai alkioiden pakastusta. Hedelmällisyyden säilyttämiseen tähtäävien hoitojen toteuttamiseen tarvitaan vähintään 2 viikkoa aikaa ja ne tehdään yleensä kirurgisen hoidon jälkeen ennen liitännäishoitojen aloitusta.

GnRH-analogin käyttö (esim Procren-niminen lääke) solunsalpaajahoidon aikana saattaa suojata munasarjoja ja auttaa hedelmällisyyden säilyttämisessä. GnRH-analogi aloitetaan mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen ja mahdollisten hedelmällisyyden säilyttämiseen tähtäävien hoitojen jälkeen. Hoito annetaan ihonalaisena pistoksena joka neljäs viikko niin kauan kuin solunsalpaajahoito jatkuu. GnRH:n analogihoidon tehokkuudesta ei ole kuitenkaan yksiselitteistä tutkimusnäyttöä, eikä sen käyttö saa estää muiden tehokkaampien hoitojen suunnittelua ja toteuttamista (kuten munasolujen tai alkioiden pakastus).

Hoitava lääkäri voi antaa tietoa rintasyövän tilastollisesta ennusteesta ja annettujen hoitojen vaikutuksista.

Rintasyövistä noin 10% arvioidaan johtuvan perinnöllisistä yksittäisen geenin virheistä. Perinnöllisille rintasyöville on tyypillistä paitsi nuori sairastumisikä, myös useammat elämänaikaiset rintasyövät ja potilaiden korkeampi riski sairastua muihin syöpiin. Lähisuvussa rintasyöpiä on myös tyypillisesti paljon, joskus myös miehillä ja sukulaisten rintasyövät ovat usein olleet nuorella iällä.

Yleisimpiä perinnöllisen rintasyövän aiheuttavia muutoksia ovat virheet geeneissä BRCA1 tai BRCA2. Nämä, kuten muutkin periytyvän rintasyöpäalttiuden aiheuttavat geenimuutokset löydetään verikokeesta tehtävistä näytteistä. Ennen näytteiden ottamista käydään aina perusteellinen keskustelu testin tekemisen hyödyistä ja haitoista.

Todennäköisyys peritytyvän rintasyövän geenivirheen siirtymiseen lapselle on 50 %. Jotkin periytyvät geenivirheet lisäävät rintasyöpäriskiä vain hieman, kun taas toiset voivat johtaa rintasyöpään jopa yli 90 % todennäköisyydellä. Suuren rintasyöpäriskin geenivirheen kantajilla sairastumisriskiä voidaan vähentää esimerkiksi ennaltaehkäisevällä rintarauhasten poistolla.

Rintasyövän ennuste ei juuri vaihtele sen mukaan, onko kyseessä periytyvän alttiuden aiheuttama rintasyöpä vai sattumalta tullut rintasyöpä. Periytyvää rintasyöpäalttiutta kantaville syöpäseurannat räätälöidään yksilöllisesti.

Lääkekorvaus
Voit saada Kelalta korvausta sinulle reseptillä määrätyistä lääkkeistä. Lue lisää Kelan sivuilta: Lääkekorvaukset

Vammaistuki ja eläkeläisen hoitotuki
Kelasta voi saada rahallista tukea pitkäaikaisen vamman tai sairauden perusteella. Lue lisää Kelan sivuilta: Vammaistuet

Sairauspäiväraha
Voit saada Kelalta sairauspäivärahaa, jos olet 18–67-vuotias etkä voi sairautesi aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi tehdä tavallista työtäsi. Jos olet syntynyt 2008 tai sitä ennen, alaikäraja on 16 vuotta. Lue lisää Kelan sivuilta: Sairauspäiväraha

Kela-taksi
Voit saada korvauksen taksimatkasta terveydentilasi tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi. Jos sinulla on oikeus Kelan korvaamaan taksimatkaan, tilaa Kela-taksi alueellisesta tilausnumerosta. Soitto alueelliseen tilausnumeroon on maksuton. Lue lisää Kelan korvaamista taksimatkoista.

Tietoa Kelan myöntämistä etuuksista ja palveluista on koottu myös hyvinvointialueen sivuille: Kelan tuet ja palvelut

Maksukatto
Maksukatto tarkoittaa Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjältä kalenterivuoden aikana perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärää. Maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat maksuttomia lukuun ottamatta lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksua. Lue lisää maksukatosta hyvinvointialueen sivuilta: Maksukatto

Omaishoidon tuki
Omaishoidolla tarkoitetaan ikäihmisen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitoa ja huolenpitoa kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön toteuttamana. Lue lisää Pohteen omaishoidosta ja omaishoidon tuesta: Omaishoito

Kotihoidon palvelut
Voit saada kotihoidon palveluja, jos kotona selviytymisesi on vaikeutunut ja tarvitset säännöllistä henkilökohtaista apua päivittäisiin toimintoihin sairauden, vammaisuuden tai muun syyn takia. Kotihoitoon voit hakeutua palveluohjauksen kautta. Palveluohjaus myöntää palveluja yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Lue lisää Pohteen kotihoidon palveluista: Kotihoito

Hoitojen aikana on mahdollista järjestää tapaaminen sosiaalityöntekijän, fysioterapeutin, psykiatrisen sairaanhoitajan, seksuaalineuvojan sekä sairaalapastorin kanssa. Jos tarvitset näitä palveluja, kerro siitä avoimesti hoitajille.

Mikäli sinulla on alaikäisiä lapsia, meillä on mahdollisuus järjestää lapset puheeksi -interventio, jossa koulutettu työntekijä antaa keskusteluapua ja tietoa siitä, miten tukea lapsia ja puhua heidän kanssaan vanhemman syöpäsairaudesta. Katso asiasta lisää kohdasta vanhemmuus.

Kuntoutusohjaaja

Kuntoutusohjaajan palvelut ovat käytettävissäsi, kun tarvitset kokonaisvaltaista ohjausta ja neuvontaa elämäntilanteeseesi, henkistä tukea tai rohkaisua. Kuntoutusohjaajan kanssa voit keskustella esim. arjessa selviytymisestä, töihin palaamisesta, tavanomaisista sosiaalietuuksista, sopeutumisvalmennuskursseista ja eri sosiaali- ja terveyspalveluiden- sekä yhdistysten tarjoamista palveluista/tukimuodoista. Jos tarvitset kuntoutusohjaajan palveluita, kerro siitä avoimesti hoitajalle.

Ensitietopäivät on tarkoitettu kaikille syöpään vasta sairastuneille ja syöpähoitojen alkuvaiheessa oleville aikuisille ja heidän läheisilleen tai tukihenkilölle. Tilaisuudessa on mahdollisuus saada tietoa sairaudesta, hoidoista ja eri tukimuodoista sekä tavata muita syöpään sairastuneita ja heidän läheisiä. Ensitietopäivät täydentävät omasta sairaudesta saatua tietoa ja antavat valmiuksia sairauden sopeutumishaasteiden käsittelyyn.

Ensitietopäivien tarkemmat tiedot, kuten ohjelma ja ilmoittautumisen tiedot, saat ensimmäisen syöpätaudeilta lähetetyn ajanvarauskirjeen yhteydessä.

Mikäli et pääse osallistumaan ensitietopäivään, voit katsoa aiheeseen liittyviä videoitamme:

Lääkäri
Ravitsemusterapeutti
Fysioterapeutti
Kuntoutusohjaaja
Lapset puheeksi – malli
Sopeutumisvalmennus

Syöpähoitojen jälkeen sinulla on mahdollisuus hakeutua sopeutumisvalmennuskurssilla. OYS järjestää rintasyöpään sairastuneille sopeutumisvalmennuskursseja lääkinnällisenä kuntoutuksena ja se on ryhmämuotoista potilasohjausta. Kurssin tavoitteena on saada tukea sairauteen sopeutumisessa ja arkielämässä selviytymisessä, saada tietoa syövästä, hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista sekä muista tukitoimista.

Sopeutumisvalmennuskurssi on osallistujille maksuton. Työssäkäyvien on mahdollisuus saada kurssiajalta kuntoutusrahaa korvaamaan ansiomenetystä. Matkakustannukset korvataan Kelan korvausperusteiden mukaisesti.

Lisätietoa OYSin kursseista ja hakulomakkeen saat kuntoutusohjaajalta tai verkkosivuiltamme: Sopeutumisvalmennukset

OYSin lisäksi sopeutumisvalmennuskursseja järjestää Kela. Myös syöpäjärjestöt järjestävät tavoitteellista ryhmätoimintaa. Näistä lisätietoja saat kuntoutusohjaajalta.