Keuhkosyöpäpotilaan hoitopolku

Keuhkosyövät ovat ryhmä erilaisia keuhkoperäisiä syöpäsairauksia, joiden ennuste ja hoito vaihtelevat Keuhkosyövän ennustetta määrittää paitsi taudin levinneisyysaste myös monet syöpäbiologiset tekijät, kuten kasvaimen ilmentämät geenimutaatiot.

Suomessa todettiin vuonna 2019 noin 2 800 uutta keuhkosyöpätapausta. Keuhkosyöpä on miesten ja naisten kolmanneksi yleisin syöpämuoto. Tupakointi on keuhkosyöpien keskeisin riskitekijä, ja 85–90 prosenttia keuhkosyöpätapauksista on tupakoinnin aiheuttamia. Työ- ja elinympäristössä muun muassa asbesti, arseeni, kromi ja radonsäteily lisäävät keuhkosyöpävaaraa etenkin yhdessä tupakoinnin kanssa. Geneettinen alttius on myös yhteydessä sairastumisriskiin, mutta tarkkoja mekanismeja ei tunneta. Keuhkosyöpä ei ole juuri koskaan perinnöllistä.

Keuhkosyöpä ei kuitenkaan ole erityisen poikkeuksellista myös täysin tupakoimattomilla tai vain vähän tupakoineilla. Näissä tapauksissa sitä pidetään syöpäbiologialtaan ja taustaltaan erilaisena keuhkosyöpänä.

Keuhkosyövän oireet

Keuhkosyövän solumuutokset kehittyvät hitaasti vuosien kuluessa ennen kuin tauti on nykyisillä tutkimuskeinoilla kliinisesti todettavissa. Keuhkosyövän oireet ovat niin sanottuja myöhäisoireita eli ilmenevät usein vasta kun tauti on jo levinnyt. Oireet ovat monimuotoisia ja samanlaisia oireita ilmenee muissakin sairauksissa. Noin neljäsosa potilaista on oireettomia taudin toteamishetkellä.

Keuhkosyövän oireet riippuvat kasvaimen sijainnista ja kasvutavasta. Yskä, veriyskä, hengenahdistus ja rintakehän kivut ovat melko tyypillisiä oireita, mutta tavallista on myös että etäpesäkkeet, muun muassa luustossa, aivoissa ja maksassa, aiheuttavat ensimmäiset oireet. Keuhkosyövät voivat lähettää etäpesäkkeitä jo taudin varhaisessa vaiheessa. Levinneen taudin ollessa kyseessä yleisoireet, kuten laihtuminen, kuumeilu ja väsymys, ovat myös tavallisia.

Keuhkosyövän toteaminen

Keuhkosyöpäepäily herää mahdollisten oireiden ja keuhkojen röntgenkuvauksen perusteella.

Jatkotutkimuksiin kuuluvat tietokonekerroskuvaus, joissakin tapauksissa lisäksi PET-kuvaus ja kudosnäytteen ottaminen keuhkokasvaimesta tai mahdollisesta etäpesäkkeestä esimerkiksi keuhkoputkien tähystyksessä tai rintakehän läpi neulanäytteellä. Kudosnäyte tarvitaan mikroskooppista tutkimusta varten syöpätyypin määrittämiseksi. Keuhkosyövän toteamiseen soveltuvia, verestä mitattavia kasvainmerkkiainetutkimuksia ei ole käytössä.

Lähete

Lähete keuhkosyöpäepäilystä luokitellaan kiireelliseksi. Lähete käsitellään keuhkosairauksien yksikössä, jossa erikoislääkäri arvioi lähetteen ja suunnittelee tarvittavat lisätutkimukset. Tutkimukset ovat kiireellisiä, mutta eivät päivystyksellisiä. Tutkimuksiin pääsy voi vaihdella lähetetilanteen mukaan. Sairaanhoitaja lähettää kutsukirjeen tutkimuksiin, soittaa tai laittaa ajat tekstiviestillä.

Lisätutkimuksista yleisin on tietokonekerroskuvaus. Muita mahdollisia tutkimuksia ovat keuhkoputkien tähystys, kuvantaohjattu neulanäyteenotto kasvaimesta, PET-tietokonekerroskuvaus ja puhallus- sekä verikokeet.

Yksilöllinen hoitosuunnitelma

Erikoislääkärit (keuhkolääkäri, syöpälääkäri, keuhkokirurgi, patologi ja radiologi) suunnittelevat hoidon juuri sinun tilanteeseen sopivaksi eli tekevät yksilöllisen hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelma tehdään potilasasiakirjojen ja tutkimustulosten perusteella moniammatillisessa kokouksessa. Tarvittaessa sinulle tehdään vielä lisätutkimuksia. Aina ennen hoitoja arvioidaan hoitojen hyödyt ja haitat.

Hoitomuodot ja ennuste

Hoidon mahdollisuudet määräytyvät keuhkosyövän alatyypin, taudin levinneisyyden, potilaan yleiskunnon ja perussairauksien sekä osalla kasvaimen molekyylibiologisten mutaatioiden perusteella.

Keuhkosyövät jaotellaan kahteen pääryhmään: ei-pienisoluisiin keuhkosyöpiin ja pienisoluiseen keuhkosyöpään. Valtaosa keuhkosyövistä on ei-pienisoluisia keuhkosyöpiä, jotka edelleen jakautuvat useisiin alaryhmiin. Pienisoluinen keuhkosyöpä todetaan noin 15 prosentissa keuhkosyöpätapauksista.

Laajalle levinneisiin tautimuotoihin ei tunneta parantavia hoitoja, mutta lääkehoidot silti usein hidastavat taudin etenemistä ja pidentävät elossaoloaikaa. Hoidon vastetta arvioidaan potilaan voinnin ja kuvantamistutkimusten avulla.

Tupakoinnin lopettaminen parantaa ennustetta myös keuhkosyövän toteamisen jälkeen ja toisaalta tupakka heikentää osan lääkitysten tehoa. Tupakasta vieroittumiseen on mahdollista saada apua lääkinnällisin keinoin.

Ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoito

Ei-pienisoluisten keuhkosyöpien ensisijainen hoito on leikkaus, mikäli kyseessä on paikallinen tauti. Vajaa neljännes potilaista soveltuu tautitilanteen ja yleisvointinsa puolesta kirurgiseen hoitoon. Kirurgisen hoidon mahdollisuutta arvioitaessa huomioidaan paitsi taudin levinneisyys muun muassa potilaan keuhkojen toimintakyky ja mahdollinen muu sairastavuus, jotka voivat olla este leikkaushoidolle. Leikkaushoitoon voidaan myös yhdistää lääkehoitoja, sädehoitoa tai molempia.

Mikäli leikkaushoito ei tule kyseeseen, arvioidaan sädehoidon, lääkehoitojen tai näiden molempien mahdollisuutta. Ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa voidaan käyttää solunsalpaajia, molekyylibiologisia mutaatioita kohtaan suunnattuja syöpälääkkeitä sekä immunologisia lääkkeitä. Osa lääkkeistä annostellaan sairaalassa kun taas osa on mahdollista ottaa suun kautta.

Syöpälääkkeiden vaikutukset ovat parhaimmillaankin vain osittain kohdennettuja, joten ne vaikuttavat usein myös terveisiin soluihin. Useimpien solunsalpaajien vaikutukset kohdistuvat nopeasti jakaantuviin soluihin, joten terveet kudokset, kuten luuydin ja suun limakalvot, joissa on kyseisen tyyppisiä soluja, kärsivät eniten haittavaikutuksista. Monet solunsalpaajat ovat monivaikutteisia, mikä osaltaan lisää haittavaikutuskirjoa. Tavallisia solunsalpaajahoitojen haittavaikutuksia ovat muun muassa suun limakalvojen vauriot, ripuli ja hiusten lähtö. Haittavaikutusten määrä ja vaikeusaste vaihtelevat yksilöllisesti ja ne ovat suurimmalta osin palautuvia eli lievittyvät hoitojen tauotuksen myötä.

Suunnattujen syöpälääkkeiden vaikutus kohdistuu syövän kasvulle tärkeisiin ja lääkehoidolle otollisiin kohtiin syöpäsoluissa. Niin sanottuja täsmälääkkeitä käytetään vain pienellä osalla keuhkosyöpäpotilaita, sillä kaikki syöpätyypit eivät ilmennä suunnatulle lääkehoidolle reagoivia solumuutoksia eivätkä kyseiset lääkitykset silloin hyödytä potilasta. Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat muun muassa ihottumat ja suolisto-oireet.

Uusien immunologisten syövän hoitojen, niin sanottujen immuuniaktivaation vapauttajien, teho perustuu niiden kykyyn aktivoida elimistön puolustusjärjestelmään kuuluvia T-soluja (valkosolujen alaryhmä), mikä voi saada aikaan niiden välittämän kasvainsolujen tuhoutumisen. Immunologisten lääkkeiden haittavaikutukset perustuvat samaan mekanismiin kuin hoitojen teho. T-solut voivat suunnata voimistuneet vaikutuksensa myös elimistön terveitä kudoksia vastaan. Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat ihottumat sekä suolisto- ja maksatulehdukset.

Sädehoitoa voidaan antaa useissa eri tautivaiheissa. Paikallisessa tai paikallisesti edenneessä taudissa, jos leikkaushoito ei ole mahdollista, voidaan antaa täsmäsädehoitoa tai yhtä aikaa säde- ja solunsalpaajahoitoa eli kemosädehoitoa. Sädehoidolla voidaan levinneessä taudissa helpottaa paikallisoireita, kuten hengenahdistusta, jolloin puhutaan oireenmukaisesta eli palliatiivisesta hoidosta.

Pienisoluisen keuhkosyövän hoito

Pienisoluinen keuhkosyöpä on biologiselta luonteeltaan varhaisessa vaiheessa etäpesäkkeitä lähettävä tauti ja siitä syystä erittäin harvoin soveltuu leikkaushoitoon. Leikkaushoitoa arvioitaessa paitsi taudin levinneisyys, myös potilaan heikentynyt yleiskunto voi estää kirurgisen hoidon.

Kemosädehoidolla eli yhtäaikaisella säde- ja solunsalpaajahoidolla voidaan rajoittuneessa tautitilanteessa saada pitkiä hoitovasteita, joten mikäli potilaan yleisvointi sallii, on se pienisoluista keuhkosyöpää sairastavan potilaan ensisijainen hoito. Sädehoitoa voidaan antaa myös solunsalpaajahoidon jälkeen niin sanottuna täydentävänä hoitona tai monoterapiana eli ilman lääkehoitoa, jolloin hoidon tavoitteena on vähentää syöpäkasvaimen aiheuttamia paikallisoireita.

Lisätietoa

Suomen syöpäpotiaat ry – Keuhkosyöpäpotilaan opas

Terveyskylä.fi:n Syöpätalo – Keuhkosyöpä

Palliatiivinen hoito ja saattohoito

Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan potilaan hoitoa, jolla pyritään lievittämään oireita ja kärsimystä sekä parantamaan ja säilyttämään elämänlaatua. Kärsimystä voivat aiheuttaa niin fyysiset kuin psyykkiset tai elämän tarkoitukseenkin liittyvät seikat, joten hoidonkin tulee olla laaja-alaista ja moniammatillista.

Palliatiivista hoitoa voidaan tarjota keuhkosyöpäpotilaalle jo aktiivisten syövän hoitojen aikana esim. toisen linjan lääkehoitojen alkaessa tai potilaan aktiivisten syövän hoitojen päättyessä.

Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa. Saattohoidon tavoite on hyvä kuolema ja kuolemaa edeltävän fyysisen ja psyykkisen kärsimyksen lieventäminen siinä vaiheessa, kun jäljellä olevan elinajan arvioidaan olevan lyhyt.

Keuhkosyövän hoidon portaat terveydenhuollossa

Kun sinulla epäillään tai sinulla on todettu keuhkosyöpä, sinua hoidetaan terveydenhuollon eri pisteissä riippuen siitä, missä vaiheessa hoitoa olet. Hoito on porrastettu terveydenhuollon eri toimijoille:

Perusterveydenhuolto (terveyskeskus, työterveyshuolto):

Vastaa keuhkosyöpäepäilyjen kiireellistä lähettämisestä eteenpäin
Osallistuu potilaan palliatiiviseen hoitoon

Erikoissairaanhoito (alue-, keskus- tai yliopistosairaala)

Vastaa keuhkosyövän diagnostiikasta
Vastaa potilaan syövän lääkehoidoista
Vastaa keuhkosyövän seurannasta
Osallistuu potilaan palliatiiviseen hoitoon

Yliopistosairaala

Vastaa keuhkosyövän moniammatillisista kokouksista
Vastaa keuhkosyövän leikkaus- ja sädehoidosta
Osallistuu potilaan vaativaan palliatiiviseen hoitoon

Seuranta

Keuhkosyöpäpotilaan seuranta suunnitellaan yksilöllisesti. Paikallisen taudin kyseessä ollessa seurannan tavoitteena on havaita varhaisessa vaiheessa taudin uusiutumat ja annettujen hoitojen mahdolliset myöhäishaitat. Mikäli tautitilanne on edelleen rajoittunut ja potilaan yleisvointi sallii, voidaan joskus edetä uusintaleikkauksiin tai täsmäsädehoitoon. Kuitenkin suurin osa potilaista sairastaa jo taudin toteamishetkellä levinnyttä tautia, jolloin parantavaan hoitoon ei ole edellytyksiä. Levinneenkin taudin edelleen edetessä, voidaan usein antaa lääkehoitoja, joilla pyritään hidastamaan taudin etenemistä ja lisäämään elossaoloaikaa.

Keuhkosyöpäpotilaista on elossa viiden vuoden kuluttua n. 15% kun arvioidaan kaikki levinneisyysasteet ja eri keuhkosyöpien alatyypit yhdessä. Ennuste vaihtelee kuitenkin sen mukaan, onko kyseessä ollut paikallinen tai paikallisesti edennyt tauti vai levinnyt tautimuoto. Keuhkosyövän eri alatyyppien taudinkulku vaihtelee syöpäbiologisista tekijöistä johtuen ja osassa alaryhmistä ennuste on huomattavasti keskimääräistä parempi.

Keuhkosyöpä arjessa

Sinun on mahdollisuus saada keskustelutukea OYS yleissairaalapsykiatrian poliklinikan kautta missä tahansa vaiheessa hoitoa. Voit pyytää lähetettä hoitavalta lääkäriltä, mikäli haluat keskustelutukea.

Tämän lisäksi on mahdollisuus saada tukea mielenterveystoimiston kautta tai vertaistukiryhmistä (Syöpäyhdistys, potilasjärjestöt). Joskus koko perhe tarvitsee kriisi- ja keskustelutukea, jota voi saada esimerkiksi kriisikeskuksen kautta. Aika kriisikeskukseen järjestyy usein lyhyellä aikavälillä. Perheneuvolan kautta on myös mahdollista saada tukea koko perheelle. Ajanvaraus perheneuvolaan tapahtuu terveyskeskuksen kautta. Myös seurakunnat tukevat erilaisissa elämän kriisitilanteissa. Sairaaloiden sairaalapastoreilta on myös mahdollista varata henkilökohtaista keskusteluaikaa.

Elintavoilla on suuri vaikutus keuhkosyövän uusiutumisriskiin. Elintapamuutoksilla ei voida korvata lääketieteellistä hoitoa, mutta niistä voi olla merkittävää lisähyötyä. Tupakoinnin lopettaminen on tärkein elämäntapamuutos, koska se lisää keuhkosyövän hoitomuotojen hyötyä ja vähentää niiden haittoja sekä vähentää keuhkosyövän uusiuman riskiä

Sairastuminen keuhkosyöpään ja sen eri hoitomuodot voivat tuoda mukanaan muutoksia seksuaalisuuteen ja parisuhteeseen. Seksuaalinen haluttomuus on yleinen ilmiö syöpään sairastumisen, sen hoitojen aikana ja sen jälkeen. Seksuaalineuvonnassa keskustellaan näistä muutoksista ja saadaan neuvoja sekä vastauksia seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Yleisiä keskustelun aiheita seksuaalineuvonnassa ovat muutokset seksuaalisuudessa, seksuaalisessa halussa ja parisuhteeseen liittyvät asiat.

Seksuaaliterapeutille tarvitaan lääkärin lähete. Seksuaalineuvontaan pääsevät kaikki syöpään sairastuneet, jotka kokevat tarvitsevansa seksuaalineuvontaa.

Lue lisää:

Kaikki syövästä – parisuhde ja seksuaalisuus
Opaskirja: Syöpä ja seksuaalisuus

Mikäli perheessäsi on alaikäisiä lapsia, tarjotaan sinulle ja puolisollesi mahdollisuutta lapset puheeksi-interventioon. Tässä keskusteluhetkessä kartoitetaan lasten tilanne ja perheen mahdollinen tuen tarve silloin kun vanhemmalla on todettu syöpä. Tavoitteena on tukea vanhemmuutta toisen vanhemman sairastuessa vakavasti, antaa tukea miten keskustella eri-ikäisten lasten kanssa vanhemman syövästä ja mikäli vanhemmalla on huoli lapsen selviämisestä koulussa, kotona tai harrastuksissa, voidaan tukitoimia järjestää lapselle/nuorelle.

Lapset puheeksi -interventiossa kartoitetaan perheesi tukiverkostoja; onko isovanhempia, sukulaisia ja ystäviä, joilla on voimavaroja auttaa haastavassa elämäntilanteessa? Järjestyykö perheeseen käytännön apua vanhemman saadessa syöpähoitoja?
Uudessa elämäntilanteessa tulisi kysyä rohkeasti apua kummeilta ja ystäviltä ja pyytää tarvittaessa lasten kavereiden vanhemmilta apua harrastekuskauksiin. Aina tukiverkostot eivät ole lähellä ja silloin perhettäsi pyritään auttamaan luomalla niitä. Tukiverkostoja, vanhemmuutta ja lasten hyvinvointia sekä perheen voimavaroja voidaan kartoittaa yhdessä kuntoutusohjaajan kanssa. Tarpeen mukaan voidaan olla yhteydessä kouluun, päiväkotiin tai oman kunnan sosiaalitoimeen josta käsin perheellesi tai lapsellesi järjestetään apua ja tukea.

Sosiaali- ja perhepalveluista voit saada lapsiperheiden kotipalvelua joka suunnitellaan yhdessä perheesi kanssa. Se voi olla esim. lasten leikittämistä, ruoan laittamista, pyykin pesemistä tai tiskaamista. Perhetyö puolestaan antaa apua vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoitoon ja kasvatukseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa sekä perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen.

Syöpäpotilaan perheille järjestetään sopeutumisvalmennuskursseja, joille tullaan koko perheellä.

Lääkekorvaus
Voit saada Kelalta korvausta sinulle reseptillä määrätyistä lääkkeistä. Lue lisää Kelan sivuilta: Lääkekorvaukset

Vammaistuki ja eläkeläisen hoitotuki
Kelasta voi saada rahallista tukea pitkäaikaisen vamman tai sairauden perusteella. Lue lisää Kelan sivuilta: Vammaistuet

Sairauspäiväraha
Voit saada Kelalta sairauspäivärahaa, jos olet 18–67-vuotias etkä voi sairautesi aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi tehdä tavallista työtäsi. Jos olet syntynyt 2008 tai sitä ennen, alaikäraja on 16 vuotta. Lue lisää Kelan sivuilta: Sairauspäiväraha

Kela-taksi
Voit saada korvauksen taksimatkasta terveydentilasi tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi. Jos sinulla on oikeus Kelan korvaamaan taksimatkaan, tilaa Kela-taksi alueellisesta tilausnumerosta. Soitto alueelliseen tilausnumeroon on maksuton. Lue lisää Kelan korvaamista taksimatkoista.

Tietoa Kelan myöntämistä etuuksista ja palveluista on koottu myös hyvinvointialueen sivuille: Kelan tuet ja palvelut

Maksukatto
Maksukatto tarkoittaa Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttäjältä kalenterivuoden aikana perittävien asiakasmaksujen enimmäismäärää. Maksukaton ylittymisen jälkeen maksukattoon sisältyvät palvelut ovat maksuttomia lukuun ottamatta lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksua. Lue lisää maksukatosta hyvinvointialueen sivuilta: Maksukatto

Omaishoidon tuki
Omaishoidolla tarkoitetaan ikäihmisen, vammaisen tai sairaan henkilön hoitoa ja huolenpitoa kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön toteuttamana. Lue lisää Pohteen omaishoidosta ja omaishoidon tuesta: Omaishoito

Kotihoidon palvelut
Voit saada kotihoidon palveluja, jos kotona selviytymisesi on vaikeutunut ja tarvitset säännöllistä henkilökohtaista apua päivittäisiin toimintoihin sairauden, vammaisuuden tai muun syyn takia. Kotihoitoon voit hakeutua palveluohjauksen kautta. Palveluohjaus myöntää palveluja yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Lue lisää Pohteen kotihoidon palveluista: Kotihoito

Hoitojen aikana on mahdollista järjestää tapaaminen sosiaalityöntekijän, fysioterapeutin, psykiatrisen sairaanhoitajan, seksuaalineuvojan sekä sairaalapastorin kanssa. Jos tarvitset näitä palveluja, kerro siitä avoimesti hoitajille.

Mikäli sinulla on alaikäisiä lapsia, meillä on mahdollisuus järjestää lapset puheeksi -interventio, jossa koulutettu työntekijä antaa keskusteluapua ja tietoa siitä, miten tukea lapsia ja puhua heidän kanssaan vanhemman syöpäsairaudesta. Katso asiasta lisää kohdasta vanhemmuus.

Kuntoutusohjaaja

Kuntoutusohjaajan palvelut ovat käytettävissäsi, kun tarvitset kokonaisvaltaista ohjausta ja neuvontaa elämäntilanteeseesi, henkistä tukea tai rohkaisua. Kuntoutusohjaajan kanssa voit keskustella esim. arjessa selviytymisestä, töihin palaamisesta, tavanomaisista sosiaalietuuksista, sopeutumisvalmennuskursseista ja eri sosiaali- ja terveyspalveluiden- sekä yhdistysten tarjoamista palveluista/tukimuodoista. Jos tarvitset kuntoutusohjaajan palveluita, kerro siitä avoimesti hoitajalle.

Ensitietopäivät on tarkoitettu kaikille syöpään vasta sairastuneille ja syöpähoitojen alkuvaiheessa oleville aikuisille ja heidän läheisilleen tai tukihenkilölle. Tilaisuudessa on mahdollisuus saada tietoa sairaudesta, hoidoista ja eri tukimuodoista sekä tavata muita syöpään sairastuneita ja heidän läheisiä. Ensitietopäivät täydentävät omasta sairaudesta saatua tietoa ja antavat valmiuksia sairauden sopeutumishaasteiden käsittelyyn.

Ensitietopäivien tarkemmat tiedot, kuten ohjelma ja ilmoittautumisen tiedot, saat ensimmäisen syöpätaudeilta lähetetyn ajanvarauskirjeen yhteydessä.

Mikäli et pääse osallistumaan ensitietopäivään, voit katsoa aiheeseen liittyviä videoitamme:

Lääkäri
Ravitsemusterapeutti
Fysioterapeutti
Kuntoutusohjaaja
Lapset puheeksi – malli
Sopeutumisvalmennus

Syöpähoitojen jälkeen sinulla on mahdollisuus hakeutua sopeutumisvalmennuskurssilla. OYS järjestää rintasyöpään sairastuneille sopeutumisvalmennuskursseja lääkinnällisenä kuntoutuksena ja se on ryhmämuotoista potilasohjausta. Kurssin tavoitteena on saada tukea sairauteen sopeutumisessa ja arkielämässä selviytymisessä, saada tietoa syövästä, hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista sekä muista tukitoimista.

Sopeutumisvalmennuskurssi on osallistujille maksuton. Työssäkäyvien on mahdollisuus saada kurssiajalta kuntoutusrahaa korvaamaan ansiomenetystä. Matkakustannukset korvataan Kelan korvausperusteiden mukaisesti.

Lisätietoa OYSin kursseista ja hakulomakkeen saat kuntoutusohjaajalta tai verkkosivuiltamme: Sopeutumisvalmennukset

OYSin lisäksi sopeutumisvalmennuskursseja järjestää Kela. Myös syöpäjärjestöt järjestävät tavoitteellista ryhmätoimintaa. Näistä lisätietoja saat kuntoutusohjaajalta.