Myönnetyt tutkimus- ja tietoluvat sekä opinnäytetöiden luvat

TUTK: 230/2025
Hoitotyön lähiesihenkilön kom­pe­tens­si­vaa­ti­muk­set hyvinvointialueilla or­ga­ni­saa­tio­muu­tok­sen jälkeen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitotyön lähiesihenkilön tehtäviä ja kompetenssi-vaatimuksia muuttuneissa organisaatioissa hyvinvointialueiden muodostumisen jälkeen hoitotyön lähiesihenkilön ja HR-ammattilaisen näkökulmasta. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää joh­ta­mis­kou­lu­tuk­ses­sa ja lähiesihenkilöiden tehtävänkuvan selkiyttämisessä ja perehdytyksessä.

TUTK: 229/2025
Neu­ro­mo­du­laa­tio­hoi­to­jen vaikuttavuus

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia OYS Psykiatrian Neu­ro­mo­du­laa­tio­yk­si­kön potilasaineistossa ECT:n ja rTMS hoidon vaikuttavuutta, sekä vaikuttavuuteen liittyviä tekijöitä. Lisäksi tutkitaan ECT–hoidon aikana tapahtuvia muutoksia aivojen toiminnassa. Tarkoituksena on tuottaa tieteellisesti korkeatasoista ja suoraan kliiniseen työhön ja hoitojen kehittämiseen hyödynnettävissä olevaa tietoa neu­ro­mo­du­laa­tio­hoi­dois­ta. Tutkimus sisältää kaksi osiota: 1. Neu­ro­mo­du­laa­tio­hoi­to­jen vaikuttavuus -tutkimus 2. Sähköhoidon vaikutukset aivojen toimintaan -pilottitutkimus Tutkittavat rekrytoidaan OYS Psykiatrian Neu­ro­mo­du­laa­tio­yk­si­kös­tä. Tutkittaviksi rekrytoidaan henkilöitä, jotka aloittavat ECT- tai rTMS -hoidon. Heitä seurataan 1 vuoden ajan ECT- tai rTMS hoidon päättymisen jälkeen, ja lisäksi po­ti­las­tie­to­jär­jes­tel­mä sekä kansalliset rekisterit mahdollistavat tutkittavien voinnin seurannan hoidon päätyttyä. Tietoa kansallisista rekistereistä kerätään 10-vuoden ajalta hoidon päättymisen jälkeen. Vaikuttavuutta tutkitaan haastatteluiden, kyselyiden, sai­ras­ker­to­mus­mer­kin­tö­jen ja kansallisten rekistereiden avulla. Osa joukolle aineistosta tehdään aivojen mag­neet­ti­ku­van­ta­mi­nen ennen hoitoa, hoidon aikana ja sen jälkeen.

TUTK: 231/2025
Hypertrofinen obstruktiivinen kardiomyopatia – diagnosointi ja hoitotulokset Pohteen alueella

Selvitämme hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian diagnostista hoitopolkua, hoitoa ja hoitotuloksia Pohteen alueella. Tiedonhaku tehdään po­ti­las­tie­to­jär­jes­tel­mäs­tä ja Nearis-tietokannasta (EKG:n osalta). Tavoitteenamme on saada paikallista tietoa toteutuneista diagnostisista testeistä ja hoidosta ja verrata niitä nykyisiin hoitosuosituksiin.

TUTK: 227/2025
Digitaalisen palvelun käytettävyys, vaikuttavuus ja koettu hyöty omaehtoisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä: pilottitutkimus

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkkosivuston käytettävyyttä, vaikuttavuutta ja koettua hyötyä asukkaiden omaehtoisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä käyttäjädatan ja palautekyselyn perusteella. Tavoitteena on tuottaa analytiikkadataan ja käyt­tä­jä­pa­laut­tee­seen perustuvaa tietoa sivuston käytettävyydestä, vaikuttavuudesta ja koetusta hyödystä omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, tunnistaa keskeiset vahvuudet ja kehittämistarpeet sekä muodostaa pohja vastaavien digitaalisten palveluiden jatkokehittämiselle ja asukkaiden omaehtoisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Pilottitutkimuksen kohteena käytetään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle kehitettyä Reittis-verkkosivustoa.

TUTK: 226/2025
Asiantuntijuus ja mentorointi sosiaalityössä (työnimi)

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani sosiaalityön asiantuntijuutta sekä so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den mentorointia ja sen vaikutuksia sekä suhdetta asiantuntijuuteen. Mentoroinnin käytännön konteksti sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohteen) vuosina 2024–2025 toteuttamaan so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den men­to­roin­ti­kou­lu­tuk­sen pilottiin, joka valmisti 12 sosiaalityöntekijää toimimaan itse mentoreina toisille so­si­aa­li­työn­te­ki­jöil­le. Näiden 12 mentoreiksi koulutetun sosiaalityöntekijän ryhmähaastattelut toimivat pro graduni ensisijaisena tutkimusaineistona. Lisäksi haastattelen mentorikoulutuksen kouluttajia (kaksi henkilöä). So­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den mentoroinnin ollessa tällä hetkellä ilmiönä melko tuntematon, haluan tutkielmani kautta jäsentää sitä sekä tuottaa uutta tietoa siitä. Tämän ohella tarkastelen, millaisena sosiaalityön asiantuntijuus näyttäytyy so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den käsityksissä. Tuottamaani tietoa voidaan mahdollisesti hyödyntää hyvinvointialueen sosiaalityön kehittämisessä.

TUTK: 232/2025
Poikittaistutkimus Brainstatus-järjestelmän käytöstä EEG-diagnostiikassa virka-ajan ulkopuolella

Brainstatus-tutkimusten vastaavuus perinteiseen EEG-menetelmään nähden virka-ajan ulkopuolella tapahtuvassa KNF-diagnostiikassa.

TUTK: 213/2025
3.–6.-luokkalaisten ADHD-diagnosoitujen lasten kokemuksia koulusta

Yh­teis­kun­ta­tie­tei­den Pro Gradu tutkimuksella pyritään selvittämään, millaisia kokemuksia 3.–6.-luokkalaisilla ADHD-diagnosoiduilla lapsilla on koulusta, millaisia merkityksiä ja teemoja he tuovat kouluun liittyen esiin, mm. suhteestaan kouluun, opettajiin ja luokkatovereihin sekä siihen, miten he kokevat ADHD:n vaikuttaneen omaan koulunkäyntiin. Tutkimuksella vahvistetaan erityisryhmään kuuluvien lasten osallisuutta sekä kuulumisen tunnetta mahdollistamalla heille tilaisuus omin sanoin kuvata arkeaan ja tuoda esiin merkityksellisiksi kokemiaan asioita. Tutkimuksella voidaan vahvistaa tulevaisuudessa kouluihin suuntautuvaa ennaltaehkäisevää työtä, auttaa tukitoimien suunnittelussa lapsilähtöisesti ja tunnistaa ongelmakohtia ja haasteita, joita tutkimuksen kohderyhmän lapsen kohtaavat koulussa. Tutkimuksessa hyödynnetään myös toi­min­ta­te­ra­peut­tis­ta näkemystä siitä, miten eri toimintaympäristöt vaikuttavat ihmisen toimintakykyyn ja toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­siin.

TUTK: 200/2025
Yhteisölliset keinot so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den eettisen kuormituksen vähentämiseen työympäristön muutospaineessa

Poliittiset päätökset sosiaaliturvan leikkauksista lisäävät sosiaalipalveluiden tarvetta ja heikentävät vähäosaisten asemaa. Hankkeessa selvitetään so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den työn kuormitus- ja voimavaratekijöitä, erityisesti eettistä kuormitusta, toimintaympäristön muutoksessa. Hankkeessa kehitetään yhteisöllinen työ­paik­kain­ter­ven­tio, jonka avulla sosiaalityöntekijät voivat tunnistaa eettisesti kuormittavia tilanteita ja luoda ratkaisuja eettisen kuormituksen vähentämiseksi ja työkyvyn tukemiseksi.

TUTK: 208/2025
Hoitotyön ammattilaisten osaaminen ja osaamiseen vaikuttavat tekijät kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa ja hoitamisessa vuodeosastoilla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää hoitotyön ammattilaisten osaamista kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisessa ja hoidossa heidän itsensä arvioimana ja selvittää miten taustatekijät ovat yhteydessä koettuun osaamiseen. Tutkimus toteutetaan määrällisenä poik­ki­leik­kaus­tut­ki­muk­se­na ja siinä hyödynnetään aiemmin kerättyä aineistoa, jota on kerätty osana Pohteen hyvinvointialueen johtamisen ja kehittämisen prosessia. Aineisto on kerätty eri­kois­sai­raan­hoi­don, yleislääketieteen ja geriatrian vuodeosastoilta kevään 2023 ja kevään 2025 välillä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää laajemmin organisaation ke­hit­tä­mis­toi­min­nas­sa. Tuloksilla tavoitellaan positiivisia vaikutuksia hoitotyön laatuun, po­ti­las­tur­val­li­suu­teen ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen muuttuvissa sosiaali- ja terveydenhuollon toi­min­taym­pä­ris­töis­sä. Tällä tutkimusluvalla haetaan lupa käyttää aiemmin kerättyä aineistoa kriittisesti sairaan potilaan tunnistamisesta ja kliinisen tilan arvioinnista. Lisäksi tällä tutkimusluvalla haetaan oikeutta käyttää aineiston keruussa hyödynnettyjä asiantuntija-arvioita (CVI).

TUTK: 222/2025
FINNDIG

Tutkimuksessa selvitetään alueella esiintyvien harvinaisten geneettisten sairauksien syytekijöitä ja oireita.

TUTK: 224/2025
Syöpää sairastavan sopeutumisvalmennus -tutkimus

Tutkimuksen tavoitteena on koota ja arvioida syöpää sairastavan so­peu­tu­mis­val­men­nus­kurs­sin roolia osana syöpää sairastavien kun­tou­tus­pal­ve­lui­den kokonaisuutta, asiakkaiden ohjautumista syöpää sairastavan so­peu­tu­mis­val­men­nus­kurs­sil­le, kuntoutuksen toteuttamista sekä asiakkaiden, puolisoiden, palveluntuottajien ja ohjaavien tahojen kokemia kuntoutuksen hyötyjä ja tavoitteiden toteutumista. Tutkimuksen tavoitteena on myös kartoittaa kansallisesti ja kansainvälisesti syö­pä­kun­tou­tus­kurs­sien toteutusta ja sisältöjä, kuten kurssien ydinelementtejä.

TUTK: 221/2025
NFBC Eye study (follow-up 2026)

NFBC Eye study tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden suorittaa maailman ensimmäinen satunnaistettu glaukooman seulontatutkimus valikoimattomassa väestössä ja mahdollisuuden arvioida glaukooman riskitekijöitä prospektiivisesti seuratussa syntymäkohortissa. Kohorttiaineiston laajuus ja ennen syntymää alkanut prospektiivinen seuranta nostavat tutkimuksen tieteellisten näytön erittäin korkealle tasolle. Tällä tutkimuksella päästään myös tutkimaan esim. syntymäpainon ja lapsuuden aikaisen kasvun suhdetta silmätauteihin sekä geneettisten ja ympäristöön sekä elintapoihin liittyvien riskitekijöiden merkitystä ja ennustearvoa glaukooman ja muiden silmäsairauksien suhteen. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n hyvinvointi- ja terveystutkimus aloittaa uuden tutkimuskierroksen kohortille vuoden 2026 alussa. Tuossa yhteydessä koko kohortille on tarkoitus järjestää myös silmätutkimukset. Kliinisiin silmätutkimuksiin odotetaan 6000 kohorttiin kuuluvaa.

TUTK: 223/2025
CHIP-AML22/Quizartanib (EU CT numero: 2023-505000-27-01)

CHIP-AML2022 Master protokollaan liittyvä Faasi II -vaiheen yhden hoitoryhmän avoin tutkimus, jossa arvioidaan Quizartinibin turvallisuutta, tehoa, farmakokinetiikkaa ja farmakodynamiikkaa yhdistettynä so­lun­sal­paa­ja­hoi­toon sekä yksittäislääkkeenä korkea-annoshoidon jälkeen vas­ta­diag­no­soi­duil­la pediatrisilla FLT3-ITD -positiivisilla ja NPM1–villityypin AML-potilailla. (NOPHO-DB-SHIP -konsortion CHIP-AML22/Master-protokollaan liitetty tutkimus)

TUTK: 197/2025
Optimal ratio between intramedullary nail and bone diameter in paediatric forearm shaft fractures: A retrospective population-based study

Tämän retrospektiivisen re­kis­te­ri­tut­ki­muk­sen tavoitteena on selvittää optimaalisen ydinnaulan paksuus lasten kyynärvarren murtumien hoidossa. Tutkimuksessa selvitetään, minkä paksuisella ydinnaulalla suhteessa luuydinkanavaan saavutetaan paras mahdollinen radiologinen ja kliininen lopputulos.

TUTK: 218/2025
Rannemurtuman sulkeinen repositio verrattuna pelkkään kipsaukseen yli 65-vuotiailla potilailla: satunnaistettu tutkimus. A randomized controlled trial comparing no reduction to closed reduction for distal radius fractures in patients over 65-year-old (DISCLOSE trial)

Selvittää onko yli 65-vuotiaiden, ei työelämässä olevien potilaiden rannemurtuman radiologisella asennolla väliä potilaiden toipumiseen: Kannattaako murtuma primaarivaiheessa reponoida?

TUTK: 206/2025
Pelastustoiminnan johtajan suorituskyky

Tutkimus on Lut-yliopiston tuotantotalouden diplomityö. Tutkimuksessa tutkin palomestarin virkanimikkeellä toimivien pelastustoiminnan johtajien kriittisiä kykyjä. Tutkimus on anonyymi ja vastaajat toimivat alipäällystö, palomestari/päivystävä palomestari ja palopäällikkö/pelastuspäällikkö virkanimikkeillä.

TUTK: 216/2025
Murtuman luutumattomuuden taustatekijät ja hoito OYS:ssa vuosina 2001–2023

Tutkimuksessa selvitetään luutumattomien murtumien esiintyvyyttä, taustatekijöitä ja hoitokäytäntöjä Pohteen alueella retrospektiivisesti po­ti­las­tie­to­jär­jes­tel­mis­tä. Tarkoituksena on tunnistaa keskeisiä riskitekijöitä ja arvioida hoidon toteutumista sekä siihen liittyviä komplikaatioita. Tuloksia hyödynnetään murtumapotilaiden hoidon kehittämisessä ja yhtenäistämisessä.

TUTK: 209/2025
Kivun kokemisen yleisyys keisarileikkauksen aikana

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka yleistä on kivun kokeminen puudutuksessa tehtävän keisarileikkauksen aikana ja kuinka voimakasta koettu kipu on. Tätä ei ole tietääksemme aiemmin selvitetty suomalaisessa aineistossa. Tutkimuksen tavoitteena on edelleen parantaa hoidon laatua kei­sa­ri­leik­kauk­ses­sa.

TUTK: 214/2025
Cholecystectomy after successful endoscopic common bile duct stone extraction in elderly – COFFEE

Nuorilla tehtyjen tutkimusten perusteella sappirakon poistoa suositellaan jatkohoitona sappitiekiven poiston jälkeen. Tämän lääketieteellisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voitaisiinko iäkkäillä sappitiekivien poiston jälkeen jättää sappirakko poistamatta.

TUTK: 204/2025
Lonkan ja polven uusin­ta­te­ko­ni­vel­leik­kaus­ten arkivaikuttavuus – prospektiivinen seurantatutkimus (100 Revision Hips & 100 Knees – prospective cohort study)

Prospektiivisessa mo­ni­kes­kus­tut­ki­muk­ses­sa seurataan 5 vuoden ajan 200 potilasta, joille on tehty lonkan tai polven uusin­ta­te­ko­ni­vel­leik­kaus potilaslähtöisestä syystä. Tutkimuksen tavoitteena on seurata ja mitata uusin­ta­te­ko­ni­vel­leik­kauk­sen vaikutusta toimintakykyyn sekä arvioida tekijöitä, jotka ennustavat hyvää tai huonoa lopputulosta. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee potilasvalintaa ja parantaa uusintaleikkausten vaikuttavuutta. Jos uusin­ta­te­ko­ni­vel­leik­kauk­sen hyödyt jäävät saavuttamatta, potilaiden tyytymättömyys lisää sairastavuutta ja terveydenhuollon kustannuksia. Tästä seuraa kriittinen tarve tutkia, kuinka hyvin suhteellisin indikaatioin tehdyt uusin­ta­te­ko­ni­vel­leik­kauk­set auttavat potilaita ja miten potilasvalintaa tulee kehittää.

TUTK: 193/2025
Angiomyolipoomien ja hemangioomien ultraääniseuranta ja sen kliininen merkitys

Munuaisen angiomyolipoomat ja maksan hemangioomat ovat yleisiä hyvänlaatuisia sattumalöydöksiä vatsan ult­ra­ää­ni­ku­vauk­ses­sa. Nykyisen käytännön mukaan em. muutoksia seurataan ult­ra­ää­ni­kont­rol­lein. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää retrospektiivisesti, tapahtuuko näissä hyvänlaatuisissa kasvaimissa muutoksia seurannan aikana, vai olisiko seurantakäytäntöä mahdollista päivittää kon­ser­va­tii­vi­sem­paan suuntaan.

TUTK: 207/2025
Pelastajien kemiallinen altistuminen ja työkuormitus merellisissä ja sisävesien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnassa

Pro gradu -tutkielman tarkoitus on kuvata pelastajien työperäistä kemiallista altistumista ja heidän kokemaa työkuormitusta merellisten ja sisävesien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnassa. Tutkielman tavoitteena on tutkia työperäistä altistumista öljyn merkittävimmille yhdisteille hengitysteitse, arvioida henkilösuojainten tehokkuutta kemiallisia altisteita vastaan ja arvioida kyselytutkimuksella pelastajien kokemaa kuormitusta merellisten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnassa. Työhygieeniset mittaukset tehdään Xamkin öljyntorjunta-altaalla Kotkassa. Pelastajien kokemaa kuormitusta merellisissä ja sisävesien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnassa arvioidaan Webropol-kyselytutkimuksen avulla. Kysely lähetetään kaikille Suomen pelastuslaitoksille.

TUTK: 202/2025
Clinical significance of real time PCR panel in children with acute gastrointestinal symptoms – RealCAGI

Tutkimuksessa selvitetään reaaliaikaisen PCR-teknologiaa hyödyntävän tau­di­nai­heut­ta­ja­tes­tauk­sen kliinistä merkittävyyttä lasten vatsataudeissa. Tutkimme, saavutetaanko aktiivisella testauksella parempia hoitotuloksia ja mikä on testaamisen vaikutus ko­ko­nais­hoi­to­kus­tan­nuk­siin.

TUTK: 164/2025
Potilas- ja työturvallisuutta edistävän mallin yhteys pakkotoimien määrään, osastojen ilmapiiriin ja koettuun turvallisuuteen, sekä aikuispotilaiden kokemukset turvallisuudesta psykiatrisessa sairaalahoidossa

Tutkimuksessa selvitetään Safewards -mallin käytön yhteyttä osastojen pakkotoimien määrään, ilmapiiriin ja koettuun turvallisuuteen.

TUTK: 210/2025
SMART study: Sonography, Medically Assisted Reproduction and Time lapse-imaging

Tekoälyavusteisen in vitro- ja in vivo-arvioinnin merkitys alkion varhaiskehityksen arvioinnissa ja raskaustulosten ennustamisessa time lapse-menetelmää ja varhaisraskauden ult­ra­ää­ni­ku­van­ta­mis­ta käyttäen koe­put­ki­he­del­möi­tys­hoi­dois­sa.

TUTK: 175/2025
HOVON / HO177

Satunnaistettu tutkimus revumenibin yhdistämisestä atsasitidiinin ja venetoklaksiin aikuispotilailla, joilla on äskettäin diagnosoitu NPM1-mutatoitunut tai KMT2A-uu­del­leen­jär­jes­täy­ty­nyt akuutti myelooinen leukemia, ja jotka eivät ole sopivia intensiiviseen so­lun­sal­paa­ja­hoi­toon .

TUTK: 205/2025
Trofuse 011 2024-516834-36-00

Vaiheen 3 satunnaistettu, avoin tutkimus, jossa verrataan sasitutsumabi- tirumotekaanin (sac-TMT, MK-2870) tehoa ja turvallisuutta yksinään tai yhdessä pembrolitsumabin (MK-3475) kanssa verrattuna lääkärin valitsemaan tavanomaiseen kolmoisnegatiivisen rintasyövän hoitoon osallistujilla, joilla on aiemmin hoitamaton paikallisesti uusiutunut leikkaukseen soveltumaton kolmoisnegatiivinen rintasyöpä, tai etäpesäkkeinen kolmoisnegatiivinen rintasyöpä, jossa PD-L1- ligandin ilmentymisen CPS-pistemäärä on alle 10

TUTK: 203/2025
Thermal imaging in the diagnosis of acute testicular pain

Acute scrotal pain due to testicular torsion is a rare but urgent urological condition that requires immediate surgery to prevent permanent damage or loss of the testicle. Early detection is crucial to minimize delays from the onset of pain to operative treatment. The diagnosis of torsion involves a combination of physical examination and imaging studies, such as Doppler ultrasound (DU). However, DU requires an experienced radiologist and may cause unnecessary time delays. Thermal imaging is a noninvasive technique that can detect skin surface temperature variations using a highly sensitive infrared camera. Although there are some promising animal studies using thermal imaging for the diagnosis of testicular ischemia, number of studies in humans is very limited. According to our small pilot study in 2024, thermal imaging is a fast, feasible and noninvasive diagnostic tool that seems to have considerable potential in the evaluation of patients with acute testicular pain, especially those with symptoms of testicular torsion. However, further research with a larger sample size is needed. In this multicenter international study, we aim to determine the role of thermal imaging in the diagnosis of acute testicular pain. Males with acute testicular pain entering emergency are included. After informed consent thermal image of testicles will be taken before any additional investigations such as laboratory tests and DU. Patients are treated as usual and testicular temperatures will be correlated with final diagnosis after approximately 6 months study.

TUTK: 194/2025
Johtamisdiskurssit Pohjois-Suomen hyvinvointialueiden strategioissa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, millaisia johtamisdiskursseja Pohjois-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueiden stra­te­gia­do­ku­men­teis­ta voidaan tunnistaa? Tutkimus keskittyy strategiateksteissä esiintyvään johtamispuheeseen ja siihen, millaisia johtamisen malleja, arvoja ja valtarakenteita dokumenttien kieli tuottaa ja ylläpitää. Keskiössä ei ole vain se, mitä strategioissa sanotaan, vaan myös se, miten johtamisesta puhutaan ja millaisia käsityksiä hyvästä johtamisesta näin rakennetaan. Kiinnitän tutkimuksen sosiaalityön näkökulmaan tarkastelemalla, miten strategioissa rakentuva johtamispuhe suhteutuu sosiaalityölle keskeisiin arvoihin, kuten osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Näin tutkimus tuo esiin myös sen, missä määrin johtamisen kieli ilmentää sosiaalityön eettistä perustaa ja palveluiden inhimillistä ulottuvuutta.

TUTK: 201/2025
Vai­kut­ta­vuus­pe­rus­tei­nen johtaminen terveydenhuollon kompleksisessa toi­min­taym­pä­ris­tös­sä

Teen maisterivaiheen gradun eli lopputyön tästä aiheesta. Pyrin tekemään tutkimuksen aineiston keruun haastatteluiden avulla. Tavoitteena on saada tietoa siitä, miten vai­kut­ta­vuus­pe­rus­tei­nen johtaminen ymmärretään ja miten se toteutuu keskijohdon toiminnassa, miten se jalkautuu eri tasoille sekä millaisia ratkaisuja keskijohdolla on kus­tan­nus­vai­kut­ta­vuu­den ja vai­kut­ta­vuu­de­ne­dis­tä­mi­sek­si hyvinvointialueella. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja tarkastella kompleksisen toimintaympäristön vaatimuksia vai­kut­ta­vuus­pe­rus­tei­sen johtamisen toteutuksessa.

TUTK: 190/2025
Lastensuojelun sosiaalityöntekijän harkinta huostaanoton valmistelussa

Tutkimus tarkastelee lastensuojelun so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den harkintavallan käyttöä huostaanoton valmistelussa. Huostaanoton valmistelu on yksi lastensuojelun vaativimmista työtehtävistä. Ratkaisulla on merkittäviä vaikutuksia lapsen elämään. Työtä tehdään monien odotusten, paineiden ja velvoitteiden ristipaineessa.

TUTK: 199/2025
Hoitohenkilökunnan näkemykset ja kokemat esteet erittäin ennenaikaisen keskosen varhaisen ihokontaktin toteutumisesta

Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan näkemyksiä sekä kokemia esteitä, jotka vaikuttavat varhaisen ihokontaktin toteutumiseen erittäin ennenaikaisesti syntyneiden keskosten hoidossa. Ihokontakti on perhekeskeisen hoitotyön keskeinen osa, ja sen hyödyt vastasyntyneille ja vanhemmille on osoitettu lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Erittäin ennenaikaisilla keskosilla ihokontaktin toteuttaminen on kuitenkin haastavaa, ja sen käytännön toteutuminen on edelleen vaihtelevaa. Hoitohenkilökunnan näkemysten ja kokemien esteiden on todettu vaikeuttavan ihokontaktin toteutumista. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee hoitokäytäntöjen ja koulutuksen kehittämistä, jotta varhainen ihokontakti toteutuisi nykyistä paremmin erittäin ennenaikaisilla keskosilla.

TUTK: 189/2025
Pelastustoimen uudet tilanne- ja johtokeskukset – hyöty ja haaste

Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa millaisia vaikutuksia pelastustoimen uusien tilanne- ja johtokeskusten perustamisella on ollut pelastustoimen toimintaan ja erityisesti vi­ran­omai­syh­teis­työ­hön. Tarkoituksena on ymmärtää uudistuksen käytännön vaikutuksia sekä tunnistaa kehittämiskohteita, jotka tukevat keskusten asemaa osana kansallista tur­val­li­suusin­fra­struk­tuu­ria.).

TUTK: 169/2025
Au­tot­ransplan­toi­tu­jen hampaiden ennuste Oulun Yliopistollisessa sairaalassa 2010–2024: Retrospektiivinen tutkimus

Hampaan autotransplantaatio on suukirurginen toimenpide, jossa potilaan oma hammas siirretään alveoliharjanteen sijainnista toiseen. Hammas voidaan myös nostaa au­tot­ransplan­taa­tios­sa omalle paikalleen, mikäli hampaan luonnollinen asento ei ole suotuisa puhkeamiselle. Tyypillisesti au­tot­ransplan­taa­tio­ta harkitaan hoitolinjaksi nuorilla potilailla, joilla implanttihoito tai muu hampaan korvausmenetelmä ei tule kyseeseen leukojen ja ienkudosten kasvun keskeneräisyyden vuoksi. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa au­tot­ransplan­taa­tioi­den onnistumiseen ja ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä Pohjois-Suomessa.

TUTK: 196/2025
Hoitajien kokemuksia ikiklovnitoiminnan vaikutuksista palveluasumisessa asuvien iäkkäiden toimintakykyyn

Tutkimuksessa on kyse laadullisesta haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­ses­ta, jonka tarkoituksena on kuvata hoitajien kokemuksia ikiklovnitoiminnan vaikutuksista palveluasumisessa asuvien iäkkäiden toimintakykyyn. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voi hyödyntää käytännön vanhustyön kehittämisessä sekä palveluasumisessa asuvien iäkkäiden toimintakyvyn edistämisessä.

TUTK: 188/2025
Synnynnäiset ai­neen­vaih­dun­ta­sai­rau­det ja niiden seulonta Suomessa

Tutkimuksessa esitetään Suomessa tehtävän vastasyntyneiden ai­neen­vaih­dun­ta­sai­rauk­sien seulonnan tuloksia. Seulonta toteutetaan Suomessa keskitetysti Tyksiin kuuluvassa Synnynnäisten ai­neen­vaih­dun­ta­sai­rauk­sien keskuksessa Saskessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää seulottavien sairauksien esiintyvyyttä Suomessa, arvioida seulonnan kattavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä esittää seulontaan sairastuneiden potilaiden hoidon tuloksia.

TUTK: 195/2025
The effect of consumed berries on extracellular vesicle signalling in the body: a clinical pilot study in healthy volunteers (NutriEV RCT)

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ra­vit­se­musin­ter­ven­tion eli marjojen syömisen vaikutuksia sekä ihmisen omien solujen että suoliston mikrobiston ve­sik­ke­li­sig­na­loin­tiin sekä ravinnosta saatavien solunulkoisten vesikkelien biologista distribuutiota.

TUTK: 171/2025
Sektion postoperatiivisen kivunhoidon laaduntarkkailu Oulun yliopistollisessa sairaalassa

Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidetaan suunniteltuja- ja päivystyssektioita usealla eri menetelmällä riippuen tilanteesta. Sektion postoperatiivisessa vaiheessa on todettu ongelmia kivunhoidossa. Uusimpia menetelmiä ovat epiduraalinen- ja spinaalimorfiini. Tarkoitus on tutkia miten OYS:n sektiopotilaat voivat postoperatiivisesti, minkälaisia ongelmia kivunhoidossa on, voivatko eri potilasryhmät toisiinsa verrattuna paremmin/huonommin? Tätä varten on tehty kyselylomake, joka pyritään keräämään kaikilta OYS:in sektiopotilailta tietyllä aikavälillä.

TUTK: 182/2025
CA073-1003 (GOLSEEK-4)

A global, randomized, open label, phase 3 study to compare efficacy and safety of golcadomide in combination with rituximab vs investigator’s choice, in participants with relapsed/refractory follicular lymphoma

TUTK: 170/2025
Tietojohtamisen hyödyt ja tietojohtamisen kyvykkyyksien kehittyminen hyvinvointialueilla

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja analysoida sote-tietojohtamisen tuottamia hyötyjä sekä kyvykkyyksien kehittymistä sote-uudistuksen jälkeen. Tutkimus tuottaa uutta tietoa ja syvempää ymmärrystä siitä, millaisia hyötyjä tietojohtamisella on saavutettu, miten hyvinvointialueiden tietojohtaminen on organisoitu sekä millaiset tekijät tukevat kyvykkyyksien rakentumista. Lisäksi tutkimus lisää ymmärrystä tiedon käyttäjistä ja hyödyntäjistä, tarjoten ko­ko­nais­val­tai­sem­man kuvan tietojohtamisen roolista ja vaikutuksista hyvinvointialueilla. Tutkimus kattaa kaikki sote-palveluiden järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet, Helsingin kaupungin ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan. Hanke tarjoaa mahdollisuuden vertailla eri alueilla sovellettuja tietojohtamisen lähestymistapoja, tunnistaa niiden tuottamia hyötyjä ja kehittää tietojohtamisen kyvykkyyksiä hyviksi todettujen mallien pohjalta.

TUTK: 177/2025
Esihenkilöiden johtamisosaamisen nykytila ja kehittämistarve Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella: kyselytutkimus sotepalvelujen esihenkilöille

Tarkoituksena on kuvata ja selittää esihenkilöiden johtamisosaamisen nykytilaa ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä, työajan jakaantumista johtamisosaamisen ulottuvuuksille sekä johtamisosaamisen kehittämistarpeita ja keinoja johtamisosaamisen vahvistamiseen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sotepalveluissa.

TUTK: 187/2025
A Phase 3 Randomized, Double-blind, Placebo-controlled Study to Evaluate the Impact of Maridebart Cafraglutide on Cardiovascular Outcomes in Participants with Atherosclerotic Cardiovascular Disease and Overweight or Obesity (MARITIME-CV) – EU CT nro 2024-516652-18

Tutkitaan uuden lihavuuslääkkeen kar­dio­vas­ku­laa­rien­nus­te­vai­ku­tus­ta valtimotautia sairastavilla potilailla.

TUTK: 152/2025
POIJU – Pienet osaa­mis­ko­ko­nai­suu­det: Innostu ja uudistu! -hanke

Tutkimuksen nimi ja tausta: POIJU – Pienet osaa­mis­ko­ko­nai­suu­det: Innostu ja uudistu! on Euroopan sosiaalirahaston Plus (ESR+) rahoittama valtakunnallinen kehittämishanke (1.4.2025–31.3.2027), jonka tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen henkilöstön kyvykkyyksiä kehittää ja toteuttaa työelämälähtöisiä pieniä osaa­mis­ko­ko­nai­suuk­sia (micro-credentials). Hankkeen kohderyhmänä ovat korkeakoulujen henkilöstö ja välillisesti työelämätoimijat. Hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto, ja osatoteuttajina toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Tutkimuksen tavoite: Tavoitteena on kartoittaa työelämän näkemyksiä ja kokemuksia pienistä osaa­mis­ko­ko­nai­suuk­sis­ta erityisesti jatkuvan oppimisen, yhteistyön ja osaamisen tunnistamisen näkökulmista. Tietoa käytetään työelämälähtöisten koulutuskäytäntöjen kehittämiseen korkeakoulukentällä. Tutkimuksen toteutus: Tutkimusaineisto kerätään anonyymilla verkkokyselyllä hyvinvointialueiden henkilöstöltä. Vastaaminen on täysin vapaaehtoista. Hyvinvointialueen näkökulmasta henkilöstöä pyydetään ainoastaan tiedottamaan kyselystä (esim. intrassa).

TUTK: 159/2025
Aistiyliherkkyyden yhteys sosiaalisiin suhteisiin lapsuudesta aikuisuuteen

Tutkimuksessa halutaan selvittää heikentääkö aistiyliherkkyys sosiaalisten suhteiden luomista ja pysyvyyttä lapsuudesta varhaisaikuisuuteen.

TUTK: 185/2025
Tutkimustuloksista tekoihin – Alipäällystön osallistaminen oman työhyvinvoinnin kehittämiseen Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella

Tutkimuksessa tarkastellaan, että miten juuri alipäällystön työympäristössä työterveyslaitoksen valtakunnallisesta aineistossa nousseet haasteet koetaan ja mitä konkreettista tukea he työnantajaltaan odottavat. Haastatteluiden pohjalta tapahtuva analyysi pyrkii tulkitsemaan ja kuvaamaan lähiesihenkilöiden yksilöllisiä kokemuksia ja niiden merkityksiä työhyvinvoinnin kontekstissa.

TUTK: 167/2025
Pohjois-Pohjanmaan Ikäihmisten palvelujen toimialueen henkilöstön näkemykset ja asenteet uudistuvista työntekemisen muodoista

Taustaltaan ja työkyvyltään erilaisten työntekijöiden mahdollisuudet tehdä työtä ja työllistyä vaatii hyvää työkykyjohtamista ja sallivaa kulttuuria työpaikoilla. On tarve kehittää esihenkilöiden ja työntekijöiden osaamista ja muuttaa sote-alan työkulttuuria, jotta on mahdollista hyödyntää ja hyväksyä osaamiseltaan ja työkyvyltään erilaisia työntekijöitä. Tässä tutkimuksessa uudistuvien työn tekemisen muotojen käsitteellä viitataan laajaan kokonaisuuteen, joka sisältää työn organisointiin ja työkulttuuriin liittyvät tekijät, työkykyjohtamisen (kuten työkyvyn tuen prosessit), erilaiset työkyvyn tukemisen keinot (esimerkiksi työn muokkaus), teknologian ja digitaalisten työvälineiden mahdollistamat joustavat työskentelytavat, työn sisällön ja roolien joustavuuden sekä työn ajallisen ja paikallisen joustavuuden, jotka tukevat työntekijän työkykyä ja mahdollisuuksia työllistyä tai pysyä työssä. Näitä uudistuvien työntekemisen muotojen mahdollisuutta tarkastellaan Pohteella jo työssä olevien näkökulmista, mutta myös alalle hakeutuvien näkökulmaista. Tässä tutkimuksessa kuvaillaan Pohteen ikäihmisten toimialueen esihenkilöiden (vas­tuu­yk­sik­kö­pääl­li­köt), henkilöstön ja HR-asiantuntijoiden käsityksiä ja asenteita uudistuvista työn tekemisen muodoista ja työn muokkauksen mahdollisuuksista ikäihmisten toimialueella. Aineisto kerätään haastattelemalla HR-asiantuntijoita (n=5), ikähimisten palvelujen toimialueen esihenkilöitä (n=5) ja työntekijöitä (n=20). Aineisto analysoidaan sisällönanalyysin menetelmin. Tämän haas­tat­te­lu­tut­ki­muk­sen tuloksia hyödynnetään Pohteen työllistymis- ja osaamispolut –hankkeessa järjestettävissä kahdessa työpajassa (joulukuu 2025), joissa rakennetaan uudistuvia työntekemisen muotoja yhdessä esihenkilöiden, työntekijöiden ja HR-asiantuntijoiden kanssa.

TUTK: 181/2025
Päiväkirurgisten koh­dun­pois­to­leik­kaus­ten toteutuminen uuteen sairaalaan muuton jälkeen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten Naistentautien päiväkirurginen toiminta on sujunut potilaiden siirryttyä Operatiivisen päiväsairaalan (OPSA) potilaiksi.

TUTK: 178/2025
OYS:ssa stereotaktisella sädehoidolla vuosina 2016–2024 hoidetut ai­vo­me­tas­taa­si­po­ti­laat

Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) ai­vo­me­tas­taa­si­po­ti­lai­ta on hoidettu stereotaktisella sädehoidolla vuodesta 2016 alkaen. Tavoitteena on kerätä tietoa OYS:n hoitorekistereistä stereotaktisella sädehoidolla vuosien 2016-2024 aikana hoidettujen ai­vo­me­tas­taa­si­po­ti­lai­den hoitotuloksista. Kerätystä datasta analysoidaan kyseisellä hoitomenetelmällä hoidettujen potilaiden määrää, hoitoon valikoitumista, hoidon tehoa, mahdollisia haittavaikutuksia, elossaoloaikaa sekä muita mahdollisia systeemihoitoja.

TUTK: 143/2025
Allegra-aort­ta­läp­pä­pro­tee­sin toimivuus pit­kä­ai­kais­seu­ran­nas­sa

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida perkutaanisesti TAVI-toimenpiteessä asennettavan Allegra-aort­ta­läp­pä­pro­tee­sin (NVT AG, Morges, Switzerland ja Biosensors, Singapore, Singapore) toimintaa pit­kä­ai­kais­seu­ran­nas­sa. Allegra-läppäproteesille on myönnetty CE-merkintä vuonna 2017, ja sitä on siitä lähtien käytetty Oulun yliopistollisessa sairaalassa TAVI-potilaiden hoidossa. Kyseisen läppäproteesin toimivuudesta pit­kä­ai­kais­seu­ran­nas­sa ei ole kuitenkaan vielä toistaiseksi tehty tutkimuksia.

TUTK: 157/2025
Suojaava ohutsuoliavanne tai suojaava paksusuoliavanne pe­rä­suo­li­syö­pä­leik­kauk­ses­sa – prospektiivinen satunnaistettu tutkimus (PROSPERITY)

PROSPERITY tutkimuksella pyritään saamaan luotettavaa tieteellistä näyttöä suojaavan paksusuoliavanteen ja suojaavan ohutsuoliavanteen haittatapahtumista ja niiden vakavuudesta. Tutkimuksessa on tarkoitus vertailla myös paksusuolen mikrobiomin eroja eri avannetyyppien välillä. Kyseessä on prospektiivinen satunnaistettu monikeskustutkimus. Hypoteesi on, että suojaavaan pak­susuo­lia­van­tee­seen liittyy pienempi hait­ta­vai­ku­tus­pro­fii­li.

TUTK: 180/2025
Lasten palliatiivisen poliklinikan laadullinen kuvaus

Tutkimus on lääketieteen kandidaatin syventävien opintojen projekti, jossa haastatellaan lasten palliatiivisen poliklinikan potilaiden vanhempia ennen ja jälkeen poliklinikkakäynnin. Tuloksilla pyritään kehittämään uuden poliklinikan toiminnan sisältöä ja keräämään alustavaa palautetta poliklinikan hyödyistä lasten vanhemmille.

TUTK: 172/2025
CHIP-AML22 Pääprotokolla: Avoin kompleksinen kliininen lääketutkimus lapsipotilailla, joilla on vasta diagnosoitu akuutti myeloinen leukemia (de novo AML) – NOPHO-DB-SHIP-konsortion tutkimus. (CHIP-AML22 Master protocol: An open label complex clinical trial in newly diagnosed pediatric de novo AML patients – a study by the NOPHO-DB-SHIP consortium Master Protocol) EU CT -numero: 2023-504999-25

Tutkimuksen järjestää Princess Máxima Center Alankomaista yhdessä NOPHO-DB-SHIP-konsortion kanssa (kyseessä on 16 eri maassa järjestettävä yhteistyö). Tutkimukseen osallistuu noin 905 lasta ja korkeintaan 18-vuotiasta nuorta 16 maasta. Suomessa tutkimukseen odotetaan osallistuvan 59 lasta ja nuorta, ja tutkimus suoritetaan viidessä sairaalassa, jotka ovat Helsingin yliopistollinen sairaala (HUS), Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS), Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), Turun yliopistollinen sairaala (TYKS) ja Oulun yliopistollinen sairaala (OYS). Tutkimuksen tarkoitus on tutkia, voidaanko lasten ja nuorten AML:n hoitoa parantaa seuraavilla keinoilla: 1. riskiryhmien luokittelun parantaminen 2. li­sä­hoi­to­vaih­toeh­to­jen tarjoaminen tietyille ryhmille.

TUTK: 135/2025
NLG-FL7

Korkea riskin follikulaarisen lymfooman ensi linjan hoito rituksimabi-lenalidomidi-tafasitamabi -yhdistelmähoito, matalan riskin taudeissa satunnaistaminen 1:1 rituksimabi-lenalidomidi -hoitoon tai näiden lisäksi vielä tafasitamabi.

TUTK: 161/2025
Testaus, diagnoosi ja hoitoon linkittyminen hepatiitti C:n eliminaatiossa: esteet ja edistävät tekijät

WHO on asettanut tavoitteen poistaa hepatiitti C -viruksen (HCV) kan­san­ter­vey­son­gel­ma­na vuoteen 2030 mennessä . Suomi on sitoutunut tähän tavoitteeseen ja nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite HCV:n eliminaatiosta, eli HCV-testauksen ja lääkehoidon merkittävästä tehostamisesta tällä hallituskaudella . Tähän perustuen sosiaali- ja terveysministeriö on perustanut HCV eliminaatio-ohjelman vuosille 2025–2027. Tähän liittyvä valtionavustus jaetaan hankerahoituksina hyvinvointialueille THL:n toimesta. Tässä tut­ki­mus­suun­ni­tel­mas­sa esitetty tutkimus liittyy em. HCV-eliminaatio-ohjelmaan ja siihen liittyvä aineistonkeruu tehdään yhteistyössä rahoituksen saaneiden hankkeiden kanssa. THL:n käyttäytymisen ja viestinnän osaamiskeskus (CUBE) toteuttaa hankkeeseen liittyvän tutkimuksen, jonka tavoitteena on tutkia eliminointitoimien tehokkuutta ja selvittää testaukseen, diagnoosiin ja hoitoon sitoutumisen esteitä ja edistäviä tekijöitä hankkeen aikana. Toistaiseksi on niukasti tutkittua tietoa suonensisäisesti huumeita käyttävien henkilöiden kokemuksista terveyspalveluissa sekä esteistä palveluihin hakeutumiselle.

TUTK: 174/2025
Keuhkosyövän epidemiologia Suomessa

Tutkimuksessa selvitetään keuhkosyövän ilmaantumista ja kuolleisuutta Suomessa Syöpärekisterin tietojen pohjalta

TUTK: 173/2025
A Phase III, randomized, double-blind, placebo-controlled study to assess the Efficacy, Safety, and Tolerability of BI 1291583 2.5 mg administered once daily for up to 76 weeks in patients with Bronchiectasis (The AIRTIVITY Study)

Kliininen lääketutkimus, jossa tutkitaan uuden lääkkeen tehoa bron­kiek­t­asia­tau­dis­sa.

TUTK: 150/2025
AVH-ensihoidon toimintamallin vaikutukset ai­vo­ve­ren­kier­to­häi­riö­po­ti­lai­den hoidossa

Tutkimuksessa arvioidaan uuden AVH-ensihoidon toimintamallin vaikutuksia ai­vo­ve­ren­kier­to­häi­riö­po­ti­lai­den akuuttihoitoketjun kulkuun, hoitotuloksiin sekä kustannuksiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

TUTK: 156/2025
Wilmsin tuumori – Hoito, myöhäishaitat ja taustoja

Tämän tieteellisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Lastenklinikoilla hoidettujen Wilmsin tuumori -potilaiden selviytymistä, myöhäishaittoja sekä taudin uusimista. Tavoitteena on kartoittaa eloonjäämistä sekä myöhäisvaikutusten yleisyyttä ja luonnetta. Tavoitteena on lisäksi selvittää bilateraalisten ja multifokaalisten Wilmsin tuumori -potilaiden taustoja ja selviytymistä tarkemmin. Tiedot kootaan yhteen ja niistä tuotetaan tieteellisiä julkaisuja, jotka muodostavat väitöskirjan.

TUTK: 139/2025
Deep odontogenic infections in patients treated in a university hospital in Northern Finland

Retrospektiivisen tutkimuksen tavoitteena on tutkia syvien hammasperäisten infektioiden esiintyvyyttä, altistavia tekijöitä, hoitokäytänteitä sekä hoidon kustannuksia Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

TUTK: 132/2025
Optimized Exposure Control and Personalized Radiation Risk in Diagnostic Imaging

Tutkimuksessa tarkastellaan säteilyannoksen optimointia lääketieteellisessä kuvantamisessa. Tavoitteena on kehittää teknisiä ja tilastollisia menetelmiä, joilla parannetaan po­ti­las­tur­val­li­suut­ta sekä arvioidaan yksilöllistä säteilyriskiä tarkemmin. Tutkimuksessa tutkitaan, miten kuvauskentän rajaaminen vaikuttaa sädeannokseen, kun osa kuvausparametreja säätelevästä ionisaatiokammiosta peittyy. Hypoteesi on, että kentän rajaus voi lisätä sädeannosta ja huonontaa kuvanlaatua, jos se peittää ionisaatiokammiota. Tutkimus perustuu tapausesimerkkeihin aikuis- ja lapsipotilailla, ja se hyödyntää sekä antropomorfisilla fantomeilla suoritettuja mittauksia, sekä OYS:n ku­van­ta­mis­lait­teil­le tallennettua sädeannosdataa retrospektiivisesti – tutkimus ei aiheuta ylimääräistä sädeannosrasitusta.

TUTK: 136/2025
Temporal Muscle Measurements and Outcomes in Meningioma

The aim of the study is to retrospectively examine how temporal muscle measurements impact the outcomes of patients with meningioma.

TUTK: 145/2025
Geenit, ympäristö ja mielenterveyden muutokset nuoruudessa (Youth-GEMs)

Youth-GEMs on laaja EU-tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää monia erilaisia tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa nuorten mie­len­ter­vey­son­gel­mien ja -häiriöiden kehitykseen. Näihin kuuluu muun muassa geneettisiä, ympäristöllisiä, biologisia, kliinisiä, kognitiivisia, ja digitaalisia riskitekijöitä. Lisäksi on tarkoitus selvittää miten nuorten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky muuttuvat ensimmäisten kahden vuoden aikana siitä, kun nuori tulee psykiatrisen eri­kois­sai­raan­hoi­don piiriin ensimmäistä kertaa. Tutkimus toteutetaan Suomessa Oulun yliopistossa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa sekä ulkomailla Maastrichtin ja Utrechtin yliopistoissa Alankomaissa, Tarton yliopistossa Virossa, Lasten ja Nuorten Neurologisessa ja Psykiatrisessa Yksikössä Serbiassa, Split Yliopistossa Kroatiassa, ja Gregorio Marañón sairaalassa Espanjassa. Tavoitteena on rekrytoida 1000 12–24-vuotiasta nuorta ja heidän huoltajansa kuudessa maassa. Suomessa tutkimukseen pyritään rekrytoimaan 200 nuorta ja heidän huoltajansa.

TUTK: 144/2025
IPS Sijoita ja valmenna -toimintamallin arviointitutkimus

IPS Sijoita ja valmenna -toimintamallin ar­vioin­ti­tut­ki­muk­ses­sa selvitetään IPS-työhönvalmennuksen käyttöönottoa, soveltuvuutta ja tuloksellisuutta kolmella Terveydeksi-ohjelman rahoituksen saaneella hyvinvointialueella (Pohde, Pirha, Kymenlaakso). Tutkimuksen toteuttaa THL. Tutkimukseen kutsutaan mukaan kaikki IPS-hankkeessa mukana olevat toimijat sekä hankkeen aikana IPS-työhönvalmennuksen aloittavat henkilöt. Tutkimuksessa kerätään asiakaskohtaista aineistoa ja hankkeen implementaatioon liittyvää aineistoa. Tutkimuksen tulokset julkaistaan vuoden 2027 aikana THL:n julkaisusarjassa.

TUTK: 162/2025
Yhteistyö ja yhteistyön johtaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoilla nyt ja tulevaisuudessa

Julkisella sektorilla korostuu yhdyspintayhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä julkishallinnon kompleksisiin haasteisiin vastaamiseksi. Tarve luoda toimivia yhteistyörakenteita hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin välille on lisääntynyt, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille, mutta samanaikaisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä hajautui kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäväksi luoden uusia yhdyspintoja. Johtaminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa yhteistyön onnistumiseen. Väitöstutkimuksen tarkoituksena on kuvata hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä ja yhteistyön johtamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoilla nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja tuottaa uutta tietoa yhteistyöstä ja yhteistyön johtamisesta hyvinvoinnin ja terveyden yhdyspinnoilla, mitä voidaan hyödyntää yhteistyön ja yhteistyön johtamisen arvioinnissa, kehittämisessä ja koulutuksessa sekä hallinnollisen päätöksenteon tukena. Väitöskirjatutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta ja yhteenveto-osasta. Ensimmäisen osatutkimuksen tarkoitus on tutkimustietoon perustuen tunnistaa organisaatioiden välisen yhteistyön johtamisen ominaispiirteitä sosiaali- ja terveysalalla. Ensimmäinen osatutkimus toteutetaan kartoittavana katsauksena (scoping review). Tutkimuslupaa haetaan toiseen ja kolmanteen osatutkimukseen. Toisen osatutkimuksen tarkoituksena on kuvata asiantuntijoiden näkemyksiä hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyöstä tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoilla sekä kehittää tulevaisuuden vaikuttavaa ja toimivaa yhteistyötä yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Kolmannen osatutkimuksen tarkoituksena on kuvata asiantuntijoiden näkemyksiä hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin välistä yhteistyön johtamista tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoilla sekä kehittää tulevaisuuden toimivaa yhteistyön johtamista yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Osatutkimusten tavoitteena on lisäksi pyrkiä kehittämään tulevaisuuden toimivaa yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoilla sekä yhteistyön johtamista asiantuntijoiden kanssa. Toisen ja kolmannen osatutkimuksen aineisto kerätään syyskuussa 2025-tammikuussa 2026 Delfoi-menetelmällä Pohjois- ja Itä-Suomen alueen hyvinvointialueiden asiantuntijoilta (n=20) ja kuntien asiantuntijoilta (n=20) ja kolmannen sektorin asiantuntijoilta (n=20) sekä yhteistyötä ulkopuolelta tarkastelevalta asian­tun­ti­ja­pa­nee­lil­ta, johon kuuluu valtion virastojen yhdyspintatyön asiantuntijoita ja kuntien asukkaita (n=20). Aineisto analysoidaan induktiivisella sisällönanalyysilla ja kuvailevilla tilastomenetelmillä. Tulosten avulla tuodaan näkyväksi ja kehitetään hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä ja sen johtamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhdyspinnoilla. Delfoi-tulevaisuuden tutkimusmenetelmänä tarjoaa uusia näkökulmia hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyöhön ja sen johtamiseen, hallinnolliseen päätöksentekoon. Väi­tös­kir­ja­tut­ki­muk­sen tulokset edistävät kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta hyvinvointialueiden, kuntien ja kolmannen sektorin vaikuttavan yhteistyön kautta.

TUTK: 155/2025
Helicobacter diagnostics of gastroscopic biopsy samples in Oulu University Hospital 2024-2025

Vertailemme ga­stros­ko­pia­biop­sioil­le tehtyjen värjäyksien määriä ja he­li­ko­bak­tee­ri­diag­noo­sien määriä ennen ja jälkeen 03/2024 tehtyä toi­min­ta­ta­pa­muu­tos­ta patologian osastolla.

TUTK: 120/2025
Sepelvaltimoiden TT-tutkimuksen indikaatiot ja jatkotutkimukset OYS:ssa vuonna 2023

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, onko Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuonna 2023 käytetty sepelvaltimoiden tie­to­ko­ne­to­mo­gra­fia­tut­ki­mus­ta sepelvaltimotaudin diagnostiikassa uusien hoitosuositusten mukaisesti. Tutkimuksessa käydään läpi OYS:ssa vuonna 2023 sepelvaltimoiden tie­to­ko­ne­to­mo­gra­fial­la kuvattujen potilaiden en­nak­ko­to­den­nä­köi­syys, jatkotutkimukset, mahdolliset edeltävät tutkimukset ja niiden perusteella arvioidaan jatkotutkimusten suo­si­tus­ten­mu­kai­suut­ta.

TUTK: 153/2025
Kuntouttava opetus osana oppivelvollisille suunnattua kou­lu­tus­jär­jes­tel­mää / osatutkimus 3

Tutkimuksessa selvitetään psyykkisesti oireilevien 16-20-vuotiaiden nuorten kokemuksia opiskelusta, kuntoutumisesta ja saadusta tuesta. Tutkimuksen aineisto tuotetaan nuorten haastatteluin ja kirjoitelmin. Tutkimuksen kautta tuotettua tietoa voidaan käyttää kou­lu­tus­jär­jes­tel­män kehittämiseksi vastaamaan paremmin psyykkisesti oireilevien opiskelijoiden tuen tarpeisiin.

TUTK: 160/2025
RescEU CBRN-varastointihankkeen yh­teen­so­pi­vuus­sel­vi­tys

Hanke kerää tietoa pelastustoimen, ensihoidon ja muiden ensivaiheen toimijoiden CBRN-kyvykkyyksistä kartoittaakseen toimijoiden kykyä tarvittaessa antaa ja vastaanottaa materiaaliapua kansallisesti sekä EU:n mekanismien kautta. Hankkeen toimeksiantajana on Sisäministeriö.

TUTK: 57/2025
Osastonhoitajien johtamistyön sisältö ja resilienssi muuttuneessa toi­min­taym­pä­ris­tös­sä – monimenetelmä tutkimus

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata osastonhoitajien johtamistyön sisältöä ja heidän kokemaansa resilienssiä sekä näiden välistä yhteyttä, sekä osastonhoitajan johtamistyön ja resilienssin yhteyttä työhyvinvointiin. Tutkimus toteutetaan monimenetelmä tutkimuksena. Kysely ja haas­tat­te­luai­neis­tot osastonhoitajilta.

TUTK: 130/2025
Sosiaalihuollon asiakasturvallisuus valvonnan näkökulmasta

Pro-gradu tutkielmani on laadullinen tutkimus, jossa tutkimustehtävänä on tutkia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaalihuollon asia­kas­tur­val­li­suut­ta valvonnan näkökulmasta.

TUTK: 142/2025
Lapsen positio pa­ri­suh­de­vä­ki­val­ta­ti­lan­teis­sa

Tutkimuksen kohteena on parisuhdeväkivalta lapsen kaltoinkohteluna sekä tähän liittyvä mo­ni­vi­ran­omais­työs­sä tapahtuva vahingollisuuden ja vaarallisuuden arviointi. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa lapsen pa­ri­suh­de­vä­ki­val­lal­le altistumisen tunnistamisesta sekä vahingollisuuden ja vaarallisuuden ar­vioin­ti­pro­ses­sis­ta osana lapseen kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyä ja mo­ni­vi­ran­omais­toi­min­nan kehittämistä. Tutkimustulosten avulla voidaan vahvistaa perheiden turvallisuutta syventäen viranomaisten ymmärrystä pa­ri­suh­de­vä­ki­val­las­ta, vahvistaen arviointiosaamista sekä mallintaa tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sia vi­ran­omais­toi­men­pi­tei­tä.

TUTK: 154/2025
Sovelletun rentoutuksen digitaalinen verkkopalvelu TMD-kipupotilaiden hoidossa

Sovellettua rentoutusta (SR) käytetään erilaisten kroonisten kipujen hoidossa. Sen harjoittelu perustuu 6 viikon ohjelmaan, jonka tavoitteena on lopulta hankkia taito rentouttaa keho tiedostamattomasti. Digitaalinen teknologia mahdollistaa SR:n harjoittelun laajemmalle potilasryhmälle joustavaan käyttöön. Puremalihasten/leukanivelten kivun (TMD) taustalla esiintyy usein stressiperäisiä oireita. Tavoitteena on testata SR:n harjoitteluun tarkoitettua verkkopalvelua satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa Ylioppilaiden ter­vey­den­hoi­to­sää­tiön, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen TMD-potilailla. Tutkimuksessa verrataan tavanomaisen hoidon ja sovelletun rentoutuksen (digitaalisesti ohjattuna) vaikutusta TMD-oireisiin, kehon muihin oireisiin, psyykkisiin oireisiin, unen laatuun sekä autonomiseen funktioon. Odotamme, että digitaalisesti opastettu sovellettu rentoutus osoittautuu kus­tan­nus­te­hok­kaak­si menetelmäksi lievittämään kipua ja lisäämään yleistä hyvinvointia. Se myös edistää kestävää kehitystä. Tutkimus suoritetaan Oulun yliopistossa, yhteistyössä Itä-Suomen ja Tampereen yliopiston kanssa.

TUTK: 151/2025
Olkapääkivun uudet kuvantamistekniikat ja terapeuttiset interventiot: satunnaistettu kontrolloitu tutkimus

Tutkimuksessa selvitetään uusien fysioterapian menetelmien soveltuvuutta pitkittyneen olkapääkivun hoidossa, kuvantamisen uusien teknisten sovellusten lisähyötyä rakenteellisten vaurioiden havaitsemisessa sekä kuvantamislöydösten, taustatekijöiden sekä koettujen oireiden korrelaatiota. Tutkimukseen sisältyy kliininen tutkimuskäynti, kummankin olkanivelen ku­van­ta­mis­tut­ki­muk­sia, fysioterapia- tai omahoidon ohjausta sekä verkkoalustalla täytettäviä kyselylomakkeita.

TUTK: 122/2025
Näyttöön perustuvien käytäntöjen käyttöönoton johtamisen mittarin (ILS) validointi Suomen terveydenhuollossa sekä käyttöönoton johtamisen taso ja yhteys työhyvinvointiin: poik­ki­leik­kaus­tut­ki­mus terveydenhuollon ammattilaisille

Tutkimus on poik­ki­leik­kaus­a­se­tel­mas­sa toteutettava kyselytutkimus, jonka tarkoituksena arvioida näyttöön perustuvien käytäntöjen käyttöönoton johtamisen mittarin psykometrisiä ominaisuuksia Suomalaisessa terveydenhuollossa sekä kuvata käyttöönoton johtamisen tasoa ja yhteyttä työhyvinvointiin terveydenhuollon ammattilaisilla. Tutkimus tuottaa uutta tietoa käyttöönoton johtamisen (ILS) -mittarin validiteetista ja reliabiliteetista suomalaisessa terveydenhuollossa, jossa mittaria voidaan hyödyntää arvioitaessa joh­ta­mis­käyt­täy­ty­mis­tä, joka edistää näyttöön perustuvien käytäntöjen tehokasta käyttöönottoa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan käyttöönoton johtamisen ja työhyvinvoinnin keskeisten osa-alueiden välisiä yhteyksiä. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa käyttöönoton johtamisen tasoa suomalaisissa terveydenhuollon organisaatioissa sekä kehitettäessä johtamiskäytäntöjä, jotka edistävät ammattilaisten hyvinvointia ja tukevat näyttöön perustuvien käytäntöjen onnistunutta toimeenpanoa.

TUTK: 114/2025
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakastyöhön osallistuvien sote-ammattilaisten seksuaalisuuden puheeksi ottamisen osaaminen

Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen asiakastyöhön osallistuvien sote-ammattilaisten seksuaalisuuden puheeksi ottamisen osaamista. Tavoitteena on tuottaa tietoa osaamisen nykytilasta ja osaamisvajeista täy­den­nys­kou­lu­tuk­sen suunnittelun tueksi.

TUTK: 50/2025
Toini – Toipuminen nie­lu­ri­sa­leik­kauk­ses­ta

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nie­lu­ri­sa­leik­kauk­ses­ta toipumista

TUTK: 148/2025
Alakouluikäisten lasten ruokavalion ravitsemuslaatu: valtakunnallinen kartoitus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää valtakunnallisesti alakouluikäisten lasten ruokavalion ravitsemuslaatu ja sen yhteys lihavuuteen, syömisen taitoihin, lasten lii­kun­ta­tot­tu­muk­siin sekä vanhempien sosiodemografisiin tekijöihin.

TUTK: 147/2025
Hien biomarkkereita mittaavien puettavien sensoreiden tutkimus metabolisen oireyhtymän seuraamiseksi

Tutkimuksessa selvitetään uudenlaisen puettavan teknologian soveltuvuutta kehon koostumuksen ja terveyden tarkkaan analysointiin. Kehitettävällä teknologialla pyritään määrittämään tarkasti esim. kehon rasva ja lihasmassa sekä hien mukana erittyvien molekyylien pitoisuus. Kehitettävä teknologia perustuu bioimpedanssin sekä ultraäänen hyödyntämiseen, sekä hien mukana erittyvien molekyylien mittaamiseen ja sitä voitaisiin mahdollisesti tulevaisuudessa käyttää kannettavissa älylaitteissa (esim. kello tai sykevyö). Biomolekyylien mittaus ihon hiestä on mahdollista pienten, ihoa vasten tulevien sensoreiden avulla, joissa kerättävän hien määrä on erittäin pieni. Tutkimuksessa kerätään hikinäyte olemassa olevalla kaupallisella laitteella ja kerätyn näytteen näytemolekyylit analysoidaan riittävän mittaustarkkuuden varmistamiseksi. Hikinäytteiden keräämisen jälkeen otetaan verinäyte NordLab-Oulun laboratoriossa. Lisäksi kerätään mittausdataa hankkeessa kehitetyn puettavan sen­so­ri­ko­ko­nai­suu­den avulla sekä kyselydataa tutkimushenkilöiden elintavoista.

TUTK: 146/2025
Stereotactic Body Radiotherapy (SBRT) Induced Pancreatic Atrophy for Prevention of Post Operative Pancreatic Fistulae (POPF) after Panc­rea­to­duo­de­nec­to­my in Very High-Risk Patients (STEREOPANC)

STEREOPANC -tutkimuksessa verrataan randomoidussa asetelmassa B/C haimafistelien esiintyvyyttä tavanomaisesti hoidetuilla potilailla ja potilailla, jotka saavat preoperatiiviesti jäännöshaiman stereotaktisen sädehoidon. Potilaat, joilla on erittäin korkea riski saada B/C POPF (pehmeä haima), ja joille on suunniteltu haiman- ja pohjukaissuolen poistoleikkaus, tunnistetaan paikallisessa haimakirurgisessa MDT:ssä. Potilaat satunnaistetaan joko interventiohaaraan (preoperatiivinen SBRT 3 x 6,6 Gy fraktioissa = 19,8 Gy) tai kontrollihaaraan (perinteinen hoito) suhteessa 1:1. Osallistuvia keskuksia ovat Oulun yliopistollinen sairaala, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Pohjois-Karjalan keskussairaala. Päämuuttuja on B/C fistelien %-osuus.

TUTK: 20/2025
Äkillisen kriisityön vaikutus, vaikuttavuus ja osaaminen – ammattilaisten kokemuksia

TUTK: 106/2025
Työkykyarviot, lääkärinlausunnot ja tekoäly

Syksyllä 2025 sähköisesti toteutettavan kyselytutkimuksen tarkoituksena on selvittää pe­rus­ter­vey­den­huol­lon, eri­kois­sai­raan­hoi­don ja työterveyshuollon lääkärien kokemuksia työkykyarvioiden ja kuntoutustarpeen arviointia koskevien B-lausuntojen työmäärästä. Lisäksi kartoitetaan näkemyksiä tekoälyn hyö­dyn­tä­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta B-lausuntojen laatimisessa sairauspoissaoloja, työ­ky­vyt­tö­myy­se­lä­ket­tä tai kuntoutusta varten.

TUTK: 140/2025
A Multicenter, Randomized, Double-Blind, Active Comparator-Controlled, Adaptive Phase 2/3 Study to Evaluate the Safety and Efficacy of EIK1001 and Pembrolizumab Versus Placebo and Pembrolizumab as First-Line Therapy in Participants with Advanced Melanoma

Tutkimuksessa selvitetään tutkimuslääkkeen EIK1001 tehoa ja turvallisuutta yhdessä pembrolitsumabin kanssa verrattuna pelkkään pem­bro­lit­su­ma­bi­hoi­toon edelleen melanooman ensilinjan hoitona aikuispotilailla.

TUTK: 141/2025
Treatment of pain in ICU departments: an international survey study. Tehohoitopotilaan kansainvälinen kivunhoitotutkimus

Kyseessä kansainvälinen monikeskustutkimus. Tutkimuksessa kartoitetaan pohjoismaalaisten te­ho­hoi­to­lää­kä­rei­den menetelmiä tehohoitopotilaan kivun vaikeusasteen arvioimisessa ja kivun hoidossa. Kyselyn kohderyhmä tehohoitopotilaita päivittäin työssään hoitavat tehohoitolääkärit .

TUTK: 127/2025
Munuaissyövän diagnostiikan toteutuminen ja hoidon vaikuttavuus sekä potilaan ja lääkärin näkemykset hoidon siedosta

Sairaaloista kerätään po­ti­las­tie­to­jär­jes­tel­mää hyödyntäen retrospektiivinen kliininen aineisto: taudin kliininen ilmentyminen, potilaan ikä, muu sairastavuus, suorituskyky taudin toteamisen hetkellä, sekä kunkin onkologisen hoidon aloitusajankohtana. Tietoihin kirjataan hoito, saavutettu vaste ja hoidon haitat. Näistä selvitetään kuinka monta hoitolinjaa potilaat saavat ja onko tämä linjassa olemassa olevan tutkimusnäytön kanssa.

TUTK: 134/2025
Pään ja kaulan alueen syövän hoidossa toteutuneet hammasannokset – hoidon jälkeiset muutokset leukaluun aineenvaihdunnassa

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia pään ja kaulan syövän sädehoidossa toteutuneita hammasannoksia ja selvittää magneettikuvauksen avulla hoidon aiheuttamia muutoksia leukaluun aineenvaihdunnassa

TUTK: 137/2025
Pregnancies and Spinal Cord Stimulation. International multicenter case series

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko käytössä olevalla sel­käy­dins­ti­mu­laa­tiol­la vaikutusta raskauden kulkuun ja lapsen myöhempään kehitykseen. Tutkimustuloksilla on merkitystä hoitosuosituksen kannalta. Nykyisen suosituksen mukaan valmistaja suosittelee laitteen sulkemista pois päältä raskauden ajaksi, joka voi aiheuttaa tarpeettomasti kipujen pahenemisen ja elämänlaadun heikkenemisen. Mikäli laitteen käyttö osoittautuu vaarattomaksi, tästä suosituksesta voidaan luopua.

TUTK: 124/2025
Toipuminen ja elämänlaatu akuutin kirurgisen vatsasairauden jälkeen – takautuva tutkimus

Tutkimuksessa selvitetään OYS vatsaosatolle tulevien potilaiden sairauden kulkua ja toipumista.

TUTK: 131/2025
Moniammatillinen mag­neet­ti­tur­val­li­suus­osaa­mi­nen mag­neet­ti­tut­ki­musym­pä­ris­tös­sä

Nopeasti kehittyvä digitaalinen terveydenhuolto tuo mukanaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia. DTRIP4H-hanke (Enabling Decentralised Digital Twin Era in existing Research Infrastructures for Predictive, Preventive, Personalised, and Participatory Health) vastaa tähän tarpeeseen mullistamalla ennakoivan, ehkäisevän, yksilöllisen ja osallistavan terveydenhuollon (4P-malli) paradigmat EU:ssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää eurooppalaista terveydenhuollon tut­ki­musin­fra­struk­tuu­ria hyödyntämällä huipputeknologiaa, kuten generatiivista tekoälyä, digitaalisten kaksosten sovelluksia ja vir­tu­aa­li­to­del­li­suut­ta. Yksi keskeisistä osa-alueista on mag­neet­ti­tut­ki­mus­ten (MRI) turvallisuuden parantaminen. Hankkeessa kehitettävät digitaaliset kaksoset mahdollistavat MRI-tur­val­li­suus­kou­lu­tuk­sen havainnollistamisen VR-teknologian avulla. Virtuaalinen magneettiympäristö mahdollistaa terveydenhuollon ammattilaisten (esim. lääkäreiden, sairaanhoitajien, lähihoitajien, röntgenhoitajien jne.) sekä opiskelijoiden harjoittelun ja koulutuksen todellisuutta muistuttavassa ympäristössä. (DTRIP4H.) Tämän osatutkimuksen tavoitteena on lisätä terveydenhuollon ammattialakohtaista tietoa mag­neet­ti­tut­ki­musym­pä­ris­tös­sä (MRI) työskentelyn turvallisuuden erityispiirteistä. Tässä osatutkimuksessa tarkoituksena on kerätä ammattialakohtaista asiantuntijatietoa mag­neet­ti­tut­ki­musym­pä­ris­tös­sä työskentelystä ja läheltä piti -tilanteista vir­tu­aa­li­to­del­li­suu­teen perustuvan mag­neet­ti­tut­ki­musym­pä­ris­tön rakentamista varten.

TUTK: 96/2025
Silmätulehdusten etiologia ja ennuste

Silmän eri rakenteet altistuvat mm. bakteerien, virusten, sienten ja alkueläinten aiheuttamille eriasteisille inflammatorisille reaktioille ja infektioille. Suurin osa silmän infektioista on lieviä, eivätkä aiheuta pysyviä vaurioita silmän rakenteissa, mutta osa infektioista voi johtaa pysyvien rakenteellisten ja toiminnallisten vaurioiden kehittymiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää silmän eri rakenteissa havaittavien tulehdusten ja infektioiden yleisyys, etiologiset tekijät, taudinkulku, vaste hoidolle ja näköennuste pit­kä­ai­kais­seu­ran­nas­sa.

TUTK: 126/2025
Anticoagulation for stroke prevention in patients with recent episodes of perioperative atrial fibrillation aftern noncardiac surgery – The ASPIRE-AF trial

Kyseessä on kansainvälinen monikeskustutkimus. Tarkoitus on selvittää antikoagulaation lääkehoidon (NOAC) vaikutuksia verrattuna ei lääkehoitoa ryhmään muun kuin sydänkirurgian yhteydessä todettujen eteis­vä­ri­nä­koh­taus­ten jatkohoidossa. Kyseisen potilasryhmän an­ti­koa­gu­laa­tio­hoi­don tarve on vielä epäselvä ja selkeää hoitosuositusta asiasta ei ole.

TUTK: 129/2025
Palveluseteli suun terveydenhuollon julkisten palveluiden järjestämismuotona Suomessa – järjestäjän kokemuksia sen toteutuksesta ja toimivuudesta

Palveluseteliä käytetään Suomessa enenevässä määrin suun terveydenhuollon julkisten palveluiden järjestämismuotona. On tärkeää tutkia, miten palveluseteli tässä kontekstissa toimii. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suun terveydenhuollon julkisen sektorin kokemuksia ja näkemyksiä pal­ve­luse­te­li­toi­min­nan järjestämisestä ja toteuttamisesta. Tutkimusaineisto kerätään niiden Suomen hyvinvointialueiden, joissa suun terveydenhuollon palveluseteli on tai on ollut käytössä tai ollaan suunnittelemassa käyttöönottoa, suun terveydenhuollon johdon edustajille ja suun terveydenhuollon pal­ve­luse­te­li­toi­min­taa käytännössä koordinoiville johdon edustajille kohdennetuilla yk­si­lö­haas­tat­te­luil­la. Haastattelut toteutetaan kahden haastattelijan toimesta. Haastattelut nauhoitetaan ja litteroidaan analyysiä varten. Aineisto analysoidaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita noudattaen.

TUTK: 128/2025
Keuhkojen tulehduksen ja LRRC8A geenin perimän terveysvaikutuksen tutkimus

Tavoitteena on selvittää keuhkojen my­ko­bak­tee­ri­tu­leh­duk­sen syntymekanismeja potilailla, joilla on LRRC8A geenin puutos johtuen p.D623N variantista. LRRC8A puutos on suomalaiseen väestöön rikastunut ominaisuus ja tutkimuksemme voi luoda ymmärrystä uudesta infektioalttiuden biologisesta mekanismista.

TUTK: 125/2025
Yhteisen tutkimisen haas­tat­te­lu­ti­lai­suus oppia kokemuksista

Pilottihanke yh­teis­toi­min­nal­li­ses­ta arvioinnista monialaisen yhteistyön kehittämiseksi.

TUTK: 116/2025
Lapsen etu selvitettäessä lapseen kohdistunutta vä­ki­val­ta­ri­ko­se­päi­lyä

Pro gradu -tasoisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä on lapsen etu ja lapsen edun toteutuminen epäiltäessä lapseen kohdistunutta väkivaltaa. Epäily lapseen kohdistuneesta väkivallasta käynnistää useampia samanaikaisia vi­ran­omais­pro­ses­se­ja. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten vi­ran­omai­syh­teis­työn käytännöt edistävät lapsen edun toteutumista sel­vi­tys­pro­ses­seis­sa. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitä on lapsen edun toteutuminen vä­ki­val­ta­ri­ko­se­päi­lyn käynnistämissä sel­vi­tys­pro­ses­seis­sa? 2. Miten viranomiaset yhteistyötä tehdessään edistävät lapsen edun toteutumista? Tutkimuksessa haastatellaan sel­vi­tys­pro­ses­seis­sa vi­ran­omai­syh­teis­työ­tä koordinoivia työntekijöitä eri hyvinvointialueilta. Haastattelut toteutetaan puo­li­struk­tu­roi­tui­na teemahaastatteluina ja aineiston analyysissa hyödynnetään Erving Goffmanin ajatteluun pohjaavaa kehysanalyysia. Tutkimusaihetta tarkastellaan niin sanotusta sosio-legaalisesta näkökulmasta (Ervasti 2022). Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus ja pyrkimyksenä on ymmärtää oikeudellisia ilmiöitä yhteiskunnassa. Tutkimuksen suunniteltu val­mis­tu­mi­sa­jan­koh­ta on loppuvuosi 2025. Tutkimus päättyy viimeistään toukokuussa 2026.

TUTK: 115/2025
”Sosiaalityö on yksilön voimaannuttamista ja itsenäistämistä” So­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den näkemyksiä sosiaalityön positiivisista puolista/työn imusta

Tarkastelen tutkielmassani, mikä saa sosiaalityöntekijän jaksamaan työssään ja mitkä tekijät vahvistavat jaksamista sekä mikä on se syy, että teemme sosiaalityö-tä. Pro gradun aihe valikoitui aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Yhteiskunnallisesti käydään laajaa keskustelua so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den kuormittavuudesta sekä työntekijäpulasta työn vaativuuden näkökulmasta. Sosiaalityö on jatkuvassa muutoksessa sekä julkinen keskustelu tuo näkyväksi työn raskaan puolen. Arjen työssä emme voi kuitenkaan pysty paljoa vaikutta-maan muutokseen, poliittisiin linjauksiin tai sääs­tö­toi­men­pi­tei­siin, mutta voimme vaikuttaa siihen millaisena koemme työmme, sekä muistamme, miksi olemme hakeutuneet tekemään sosiaalityötä. Haluan tuoda näkyväksi pro gradu tutkielmassa vahvasti positiivisen näkökulman sosiaalityöstä ja sen imusta sekä auttaa työntekijöitä tunnistamaan omassa työs-sään positiivisen näkökulman. Tutkielma kootaan aiempien tutkimuksien pohjalta sekä laadullisella kyselytutkimuksella Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen lastensuojelun so­si­aa­li­työn­te­ki­jöil­le. Laadullinen kyselytutkimus toteutetaan Webro-pol-kyselyn avulla.

TUTK: 121/2025
Ensihoidossa työskentelevien ja en­si­hoi­ta­jao­pis­ke­li­joi­den oppimiskokemuksia ensihoidon uhka- ja vä­ki­val­ta­ti­lan­teis­ta ja niihin liittyvistä tekijöistä

Ensihoitajat kohtaavat työssään lisääntyvästi uhka- ja väkivaltatilanteita. Yleisesti ottaen uhka- ja väkivaltatilanteet ovat yleisempiä ensihoidossa, kuin muissa terveydenhuollon toi­min­taym­pä­ris­töis­sä. Ensihoitoala on yksi vetovoimaisimmista terveydenhuollon aloista, eikä se juurikaan ole kärsinyt työvoimapulasta. Voi kuitenkin olla mahdollista, että ensihoidossa lisääntyvät uhka- ja väkivaltatilanteet ja niistä uutisointi voivat johtaa alanvaihtoon, jolloin kokeneita työntekijöitä siirtyy pois alalta. Samasta syystä myös opiskelijat saattavat vaihtaa alaa jo kesken opintojen. Ensihoidossa ja terveydenhuollossa eteen tulevat uhka- ja väkivaltatilanteet sisältävät yleisemmin ei-fyysistä, kuin fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, mutta vähemmän tiedetään siitä, mitkä tekijät ovat johtaneet uhka- ja vä­ki­val­ta­ti­lan­tei­den kehittymiseen. Niinpä tämän tutkimuksen tarkoituksena on kyselytutkimuksen avulla kartoittaa ensihoidon uhka- ja vä­ki­val­ta­ti­lan­tei­siin johtaneita syitä ja mitä niistä voitaisi oppia. Tutkimuksessa kerättävä aineisto analysoidaan laadullisin ja soveltuvin määrällisin menetelmin. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ensihoidon uhka- ja vä­ki­val­ta­ti­lan­ne­kou­lu­tus­ten kehittämisen tueksi, ja auttaa ensihoito-organisaatioita kehittämään ennakoivia toimintamalleja uhka- ja vä­ki­val­ta­ti­lan­tei­den varalle. Tällä tutkimuksella voidaan lisätä välillisesti ensihoidon ammattilaisten ja opiskelijoiden itsetuntemusta, kyvykkyyttä ja resilienssiä, sekä lieventää haastavampien potilastilanteiden hoitamisesta aiheutuvia pelkoa ja epävarmuuden tunnetta.

TUTK: 112/2025
Rakenteellinen sosiaalityö opiskeluhuollon ku­raat­to­ri­pal­ve­lui­den alueellisessa kehittämistyössä

Rakenteellisen sosiaalityön eri­kois­tu­mis­kou­lu­tuk­sen lopputyössäni (10 op) aion tarkastella rakenteellisen sosiaalityön osa-alueita opiskeluhuollon ku­raat­to­ri­pal­ve­lui­den alueellisessa kehittämistyössä. Keskityn erityisesti koulukuraattoreiden ja vastaavien kuraattoreiden laaja-alaiseen lasten ja nuorten hyvinvointia koskevaan havainto- ja ilmiötietoon perustuvaan monialaiseen alueelliseen yhteistyöhön ja opiskeluhuollon palveluiden sisäiseen kehittämistyöhön rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. Lopputyöni kytkeytyy Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän työn ohjelman osana toteutuvaan so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den ja sosionomien työnjakopilottiin, joka Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella sijoittuu koulun, gerontologiseen ja vammaispalveluiden sosiaalityöhön. Lopputyöni rakentuu sisältämään rakenteellista sosiaalityötä, opiskeluhuollon ku­raat­to­ri­pal­ve­luis­sa tehtävää koulun sosiaalityötä sekä yh­tei­sö­vai­kut­ta­vuut­ta käsittelevän teoria- ja tutkimustaustan muodostavan osion sekä käytännöllisempää kuvausta kehittämistyöstä, jossa opiskeluhuollon ku­raat­to­ri­pal­ve­lui­den rakenteellisen sosiaalityön sisältö ja muodot tarkentuvat Hyvän työn ohjelmaan kuuluvan työnjakopilotin kautta sekä Näkymä-työkaluun perustuvan rakenteellinen sosiaalityön käynnistyessä opiskeluhuollon ku­raat­to­ri­pal­ve­luis­sa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

TUTK: 100/2025
Sydänlihaksen rasva TT kuvantamisessa

Tutkimuksessa selvitetään painoindeksin ja sepelvaltimotiden TT kuvantamisessa todetun sydänlihaksen sisäisen rasvan tilavuuden korrelaatiota. Sydänlihaksen sisäisen rasvan on todettu olevan yleinen löydös sepelvaltimotautiin äkkikuolleilla vainajilla sekä kammioarytmioita sairastavilla se­pel­val­ti­mo­tau­ti­po­ti­lail­la. Rasvalöydöksen yhteyttä ylipainoon ei ole aiemmin tutkittu.

TUTK: 111/2025
Virusten aiheuttama enkefaliitti Pohjois-Suomessa; esiintyvyys, geneettinen alttius ja immunologia

Enkefaliitti on vakava sairaus, minkä kehittymiseen vaikuttavat puolustuskyvyn ominaisuudet tunnetaan huonosti. Tutkimuksemme tavoitteena on tunnistaa enkefaliitin kehittymiseen myötävaikuttavia geneettisiä ja puolustuskyvyn ominaisuuksia.

TUTK: 97/2025
Akalasiapotilaat OYS:ssa vuosina 2015–2025

Tutkimuksessa tutkitaan vuosien 2015-2025 välille sijoittuvien OYS:ssa hoidettujen akalasiapotilaiden oireita, niiden kestoa ja vaikeusastetta, diagnostisten tutkimusten löydöksiä, hoitokeinoja sekä hoitojen komplikaatiota.

TUTK: 108/2025
Ikääntyvien kuulo ja muisti – epidemiologinen seurantatutkimus

Epidemiologinen seurantatutkimus pohjoissuomalaisen ARHI(age-related hearing impairment) aineiston pohjalta. Tämä aineisto on satunnaisotanta, joka on kerätty tutkimukseen alun perin 2003-2004 väestörekisteristä postinumeron ja syntymävuoden perusteella. Kyseessä on kolmas tutkimuskokonaisuus kyseiselle aineistolle.

TUTK: 118/2025
Avohoitotyön ammattilaisten osaaminen OYS Sairaalapalvelut ja ensihoidon alueella

Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) OYS Sairaalapalvelut ja ensihoidon OYS Avohoitotyön (pl. Oulun seudun yhteispäivystys) ammattilaisten osaamista. Tavoitteena on tuottaa tietoa osaamisen nykytilasta ja osaamisvajeista perehdytyksen ja täy­den­nys­kou­lu­tuk­sen suunnittelun tueksi. Aineisto kerätään kokonaisotannalla vaiheittain kaikilta Avohoitotyön ammattilaisilta Webropol-kyselyllä. Avohoitotyön aineisto kerätään ensin rajatulle henkilöstölle tehdyillä pilottikyselyillä ja tulevaisuudessa kokonaisotannalla kaikilta.

TUTK: 119/2025
Avohoitotyön ammattilaisten osaaminen Ihotautien poliklinikalla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on arvioida Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) OYS Sairaalapalvelut ja ensihoidon OYS Avohoitotyön Ihotautien poliklinikan ammattilaisten osaamista. Tavoitteena on tuottaa tietoa osaamisen nykytilasta ja osaamisvajeista perehdytyksen ja täy­den­nys­kou­lu­tuk­sen suunnittelun tueksi.

TUTK: 113/2025
Sosiaali- ja terveysalan hoitotyön esihenkilöiden ja päivittäistoiminnan johtajien näyttöön perustuvan hoitotyön osaaminen ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden kartoittaminen sekä näyttöön perustuvaa hoitotyön osaamista arvioivan it­sear­vioin­ti­mit­ta­rin (EBHC-Comp-Manager) ja tietotestin (EBHC-test) validointi

Poik­ki­leik­kaus­tut­ki­muk­se­na toteutettavan tutkimuksen tarkoituksena on testata ja validoida hoitotyön johtajien JBI:n NPTH-malliin perustuvaa hoitotyön osaamista arvioivan it­sear­vioin­ti­mit­ta­rin (EBHC-Comp-Manager) ja tietotestin (EBHC-test) luotettavuutta sekä kuvailla hoitotyön johtajien näyttöön perustuvan hoitotyön osaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena on luoda validoitu NPH:n osaamisen it­sear­vioin­ti­mit­ta­ri (EBHC-Comp-Manager) ja tietotesti (EBHC-test), sekä tuottaa uutta tietoa hoitotyön johtajien NPH:n osaamisesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää NPH:n osaamisen tunnistamisessa, osaamistarpeiden määrittämisessä sekä NPH:n osaamisen järjestelmällisen kehittämisen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

TUTK: 98/2025
Ter­veys­kes­kus­lää­kä­rei­den työajan jakautuminen eri tehtäviin

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pe­rus­ter­vey­den­huol­lon hy­vin­voin­ti­kes­kuk­sis­sa työskentelevien lääkärien työnkuvaa sekä työvoimaresurssien jakautumista eri tehtäväalueille. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva siitä, miten lääkärityö kohdentuu arjessa ja millaisia haasteita tai kehittämistarpeita resurssien allokaatiossa ilmenee. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten nykyiset toimintamallit vaikuttavat työvoiman käyttöön ja palveluiden saatavuuteen. Aineisto kerätään puo­li­struk­tu­roi­tu­jen haastattelujen avulla, joissa haastatellaan alueen terveyskeskuksissa työskenteleviä apu­lai­sy­li­lää­kä­rei­tä. Haastattelut tarjoavat syvällistä tietoa käytännön kokemuksista ja näkemyksistä, jotka voivat tukea palvelujärjestelmän kehittämistä ja resurssien tehokkaampaa kohdentamista. Tutkimus tuottaa uutta tietoa pe­rus­ter­vey­den­huol­lon rakenteista ja auttaa tunnistamaan konkreettisia kehittämiskohteita, jotka tukevat sekä henkilöstön työhyvinvointia että palveluiden laatua.

TUTK: 95/2025
Vastasyntyneiden teho-osaston sairaanhoitajien osaaminen

Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää validi mittari vastasyntyneiden teho-osastolla työskentelevien sairaanhoitajien osaamisen mittaamiseen (vaihe I) sekä kuvata ja arvioida vastasyntyneiden teho-osastolla työskentelevien sairaanhoitajien osaamista hyödyntämällä kehitettyä mittaria (vaihe II). Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lisätietoa vastasyntyneiden teho-osastolla työskentelevien sairaanhoitajien osaamisesta sekä sitä selittävistä tekijöistä, jotta osataan kehittää sairaanhoitajien koulutusta ja perehdytystä.

TUTK: 117/2025
20210181: Vaiheen 3 satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, lu­me­lää­ke­kont­rol­loi­tu tutkimus, jossa arvioidaan maridebarti-kafraglutidin tehoa, turvallisuutta ja siedettävyyttä aikuisilla tutkittavilla, joilla ei ole tyypin 2 diabetesta ja jotka ovat lihava tai ylipainoisia (MARITIME-1) – EU CT -numero: 2024-515524-36

Tutkitaan uuden lihavuuslääkkeen tehoa ja turvallisuuttta painon laskussa niillä, joilla ei ole tyypin 2 diabetesta.

TUTK: 102/2025
Koulutuksesta käytäntöön – kyselytutkimus nuorten vuo­ro­vai­ku­tusoh­jan­nan (IPC-N) käytöstä

Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida nuorten masennuksen hoitoon tarkoitetun vuo­ro­vai­ku­tusoh­jan­nan (IPC-N) kansallisen käyttöönoton onnistumista Suomen pe­rus­ter­vey­den­huol­los­sa. Tavoitteena on selvittää, onko interventio juurtunut osaksi palvelujärjestelmää ja millaiset tekijät vaikuttavat sen jatkuvaan käyttöön. Lisäksi tutkitaan IPC-N-koulutettujen ammattilaisten kokemusta osaamisesta ja saadusta implementoinnin tuesta ja näiden yhteyttä intervention käyttöön. Tutkimus toteutetaan osana Itlan KI-hanketta.

TUTK: 107/2025
Horisontaalinen integraatio maa­han­muut­ta­ja­nuor­ten palveluissa: Terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä vas­taan­ot­to­kes­kus­ten ja kou­lu­ter­vey­den­huol­lon yhteistyöstä

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä yhteistyön toteutumisesta horisontaalisessa integraatiossa vas­taan­ot­to­kes­kus­ten ja kou­lu­ter­vey­den­huol­lon välillä maa­han­muut­ta­ja­nuor­ten palveluissa. Tutkimuksessa pyritään erityisesti tunnistamaan yhteistyötä edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä kokoamaan ke­hit­tä­mi­seh­do­tuk­sia, joiden avulla palvelujen välistä yhteistyötä voidaan sujuvoittaa ja vahvistaa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa yhteistyön käytännön toteutumisesta, sen tukevista ja estävistä tekijöistä sekä kehittämistarpeista terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Tavoitteena on myös tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä ja yh­teis­työ­ra­ken­tei­den vahvistamisessa hyvinvointialueilla sekä edistää maa­han­muut­ta­ja­las­ten ja -nuorten terveyttä ja hyvinvointia oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti.

TUTK: 101/2025
A Phase 3 Randomized Double-blind Study of Adjuvant Pembrolizumab With or Without V940 in Participants With Resectable Stage II to IIIB (N2) NSCLC not Achieving pCR After Receiving Neoadjuvant Pembrolizumab With Platinum-based Doublet Chemotherapy (INTerpath-009) V940-009

Kliininen lääketutkimus leikkaukseen sopivassa ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä.

TUTK: 99/2025
Täyttökoe tehohoidossa-FENICE II tutkimus

Kuvata kriittisesti sairaan aikuispotilaan nesteytyksen antotavat tehohoidon ensimmäisten päivien aikana ja arvoida nesteen annon ja ar­vioin­ti­me­ne­tel­mien vaikutusta sai­raa­la­kuol­lei­suu­teen.

TUTK: 75/2025
Sarveiskalvon kartiorappeuman valokovetushoidon tulokset Oulun yliopistollisessa sairaalassa

Tavoitteena tutkia etenevän keratokonuksen hoitoon käytetty valokovetushoidon pitkäaikaistuloksia Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

TUTK: 82/2025
Valtimopainekäyrää hyödyntävien monitoreiden vertailu terveillä aikuisilla

Tutkimuksessa verrataan kolmea valtimopainekäyrää hyödyntävää monitoria terveillä vapaaehtoisilla. Heille laitetaan valtimokanyyli josta saadaan monitoreihin jatkuva valtimopainekäyrä. Tutkittavat käyvät läpi protokolla, jossa he hengittävät ns. Acapella-laitteen läpi (keuhkoja avaava hen­gi­tys­har­joi­tus­lai­te), heidän jalkansa nostetaan ylös ja heille annetaan pieni suonensisäinen nestebolus. Monitorit mittaavat sydämen toimintaa, mm. sydämen minuuttitilavuuden ja ns. dynaamisia parametreja kuten sydämen iskutilavuuden vaihtelua. Saatuja arvoja verrataan kolmen monitorin arvoja toisiinsa verraten. Analyysissa käytetään asianmukaisia tilastomenetelmiä. Samalla Oura Health Oy kerää omaan käyttöönsä tutkittavien suostumuksella hemodynaamista dataa (EKG, pulssioksimetri ja valtimopainekäyrä) tuotteidensa kehittämistä varten. Oura ei ole lääketieteellinen laite eikä Pohde osallistu Ouran datan analyysiin, eikä Oura Pohteen datan.

TUTK: 89/2025
Kipupotilaiden sar­ja­mag­neet­tis­ti­mu­laa­tio­hoi­don ylläpidon optimointi ja vaikutukset potilaan oireisiin, vaikutuksen kestoon, hoidon saatavuuteen ja taloudellisuuteen

Tarkoituksena on seurata, miten erilaiset optimointiin pyrkivät muutokset rTMS-hoidossa vaikuttavat kipupotilaiden oireisiin, vaikutuksen kestoon, hoidon saatavuuteen sekä taloudellisuuteen. Pyrkimyksenä on yrittää optimoida annetun hoidon vaikutukset mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti kattaen mahdollisimman suuri joukko hoitoa tarvitsevia potilaita saatavilla olevilla resursseilla.

TUTK: 110/2025
OYS ERVA-alueen MEN1 potilaiden kateenkorvan neuroendokriiniset kasvaimet, lisäkilpirauhasen liikatoiminta, muut harvinaisemmat tautimanifestaatiot ja kuolleisuus

Tutkitaan OYS MEN1-potilaiden aineistosta kliinisiä tietoja re­kis­te­ri­tut­ki­muk­se­na.

TUTK: 103/2025
Terveydenhuollon ammattilaisten innovaatio-osaaminen

Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä terveydenhuollon ammattilaisten innovaatio-osaamisesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että tutkimuksessa tarkastellaan tarkemmin, millaisia osa-alueita innovaatio-osaaminen sisältää, miten se ilmenee käytännön työssä ja millaisia kokemuksia ammattilaisilla on siihen liittyen. Tavoitteena on saada uusia näkökulmia, jotka voivat auttaa kehittämään koulutusta, työmenetelmiä ja johtamista terveydenhuollossa.

TUTK: 48/2025
Etävastaanottojen hoidon laatu

Selvitetään lääkärien etävastaanottojen sisältöä, hoidon toteutumista ja hoidon laatua Pohteella. Vastaanottojen po­ti­las­asia­kir­ja­mer­kin­tö­jen perusteella arvioidaan etävastaanotoilla annettua hoitoa ja hoidon laatua.

TUTK: 83/2025
Työhyvinvointia tukevat tekijät tulevaisuuden vam­mais­so­si­aa­li­työs­sä

Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa vam­mais­so­si­aa­li­työs­sä työskentelevien so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den ja palveluohjaajien työhyvinvoinnista. Aineistosta saatua tietoa tarkastellaan myös aiemmin tehdyn tutkimuksen kautta. Tutkimuksessa nostetaan esiin työhyvinvointiin liittyviä ke­hit­tä­mi­seh­do­tuk­sia.

TUTK: 81/2025
Rintasyöpäalttiuden diagnostiset geneettiset tutkimukset OYSissa

Tutkimuksessa selvitetään, kuinka paljon rintasyöpäalttiuden diagnostisia geneettisiä tutkimuksia on tehty 2019 alkaen, mitä niissä on löytynyt ja miten jatkohoito on toteutunut.

TUTK: 78/2025
Hy­vin­voin­ti­so­vel­luk­sen käytön esteiden kartoitus ja käytön edistäminen Vaparin jäsenille

Selvittää hyvinvointiohjelman vähäisen käytön syitä ja edistää sen käyttöä Pohteen vapaa-ajan yhdistyksen Vaparin jäsenten keskuudessa parantamalla sovelluksen saavutettavuutta ja löydettävyyttä.

TUTK: 85/2025
Terveydenhuollon ammattilaisten digiosaamisen arviointi Pohteen kuntoutuksen toimialueella

Ensimmäisessä vaiheessa pok­ki­leik­kaus­tut­ki­muk­sen tarkoituksena on arvioida Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntoutuksen toimialueen ammattilaisten (mm. terapeutit, lääkärit, hoitajat, kuntoutusohjaajat, ammatilliset kuntoutusneuvojat, psykologit, esihenkilöt, johtajat) digiosaamista. Toisessa vaiheessa toteutetaan haastattelututkimus, jonka tarkoituksena on kuvailla kuntoutusalan ammattilaisten näkemyksiä edistyneestä digiosaamisesta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa digiosaamisen nykytilasta ja osaamisvajeista koulutuksen kehittämisen tueksi.

TUTK: 93/2025
Parkinsonin taudin arviointiasteikon (MDS-UPDRS) kääntäminen ja validointi suomen kielelle

TUTK: 38/2025
Terveydenhuollon ammattilaisten opis­ke­li­jaoh­jaus­osaa­mi­nen moniammatillisessa harjoittelussa

TUTK: 94/2025
Vaikuttavuustiedon rooli ja muoto sosiaalihuollon asia­kas­tie­to­jär­jes­tel­mis­sä

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millaista vaikuttavuustietoa sosiaalihuollon ammattilaiset hyvinvointialueella tarvitsevat vaikuttavuuden arvioimiseksi ja miten asiakas-tietojärjestelmät voivat tukea ammattilaista tässä tehtävässä. Missä muodossa tietoa tarvitaan ja miten tietoa voisi hyödyntää käytännön työssä. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole arvioida Saga-asia­kas­tie­to­jär­jes­tel­män toiminnallisuuksia, vaan tutkia vaikuttavuustiedon ilmiötä.

TUTK: 73/2025
Ikääntyneiden ongelmallinen alkoholinkäyttö – Tarkastelun kohteena palvelutarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen

Ikääntymisestä ja siihen liittyvistä ilmiöistä on olemassa lukuisia tieteellisiä tutkimuksia eri konteksteissa. Alkoholin käytöstä ja sen vaikutuksista löytyy myös kattavasti teoksia. Sen sijaan Suomessa on tehty vain hyvin vähän tutkimusta ongelmallisesti alkoholia käyttävien, arjen toiminnoissaan tukea tarvitsevien ikääntyneiden asemasta sosiaali- ja päihdepalveluissa. Ar­tik­ke­li­väi­tös­kir­ja­ni on laadullinen, kolmesta osatutkimuksesta koostuva tutkimus, jossa tarkastelen ongelmallisesti alkoholia käyttävien ikääntyneiden palvelutarpeiden tunnistamista ja niihin vastaamista sosiaali- ja päihdepalveluissa kahdeksalla hyvinvointialueella.

TUTK: 80/2025
Eturauhassyöpä satunnaislöydöksenä TURP-näytteissä OYS:ssa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka usein Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) tutkituista eturauhasen virtsaputken kautta tehdyistä höyläysnäytteistä eli TURP-näytteistä löytyy syöpää tai jotain muuta löydöstä kuin tavallista hyvänlaatuista liikakasvua. Tuloksen perusteella OYS:n patologian osasto voi arvioida TURP-näytteiden tarkastamiseen käytettäviä resursseja ja käytäntöjä. Selvitämme myös, voidaanko esitietojen avulla ennustaa, millaisilta potilailta syöpää todennäköisimmin löytyy. Aiheen tutkiminen on välttämätöntä OYS:in diagnostiikan palvelutuotannon arvioinnin ja kehittämisen kannalta. Tutkimus suoritetaan tie­to­joh­ta­mis­pro­jek­ti­na.

TUTK: 79/2025
Hypersight tekniikan validointi offline-adaptiiviseen sädehoitoon C-kaari-li­ne­aa­ri­kiih­dyt­ti­mel­lä

Tutkimuksessa arvioidaan Hypersight tekniikan käyt­tö­mah­dol­li­suut­ta offline-adaptiiviseen sädehoitoon C-kaari-li­ne­aa­ri­kiih­dyt­ti­mil­lä testikappaleilla sekä laskennalla sädehoitopotilaan kohdistuskuviin.

TUTK: 84/2025
Röntgenhoitajien muutosvastarintaan ja uusien teknologioiden hyväksyntään vaikuttavat tekijät

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella röntgenhoitajien muutosvastarintaa uusia teknologioita kohtaan ja selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat heidän suhtautumiseensa teknologisiin muutoksiin heidän työympäristössään. Teknologian nopea kehitys ja digitalisaatio tuovat jatkuvasti uusia vaatimuksia röntgenhoitajille, mikä edellyttää sopeutumista ja valmiutta omaksua uusia työvälineitä ja toimintatapoja. Röntgenhoitajien rooli tek­no­lo­gia­pai­not­tei­ses­sa kuvantamisen toi­min­taym­pä­ris­tös­sä tekee heidän suhtautumisestaan teknologian muutoksiin erityisen tärkeää. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa muutosvastarintaan vaikutta-vista yksilöllisistä ja organisatorisista tekijöistä sekä siitä, miten organisaation tarjoama koulutus ja tuki voivat vaikuttaa teknologian hyväksyntään ja muutosvalmiuteen. Lisäksi tutkimuksessa pyritään tunnistamaan tekijöitä, jotka voivat vähentää muutosvastarintaa ja tukea onnistunutta teknologian käyttöönottoa.

TUTK: 92/2025
ACElife – Lastensuojelun laitoshoidon lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaikuttavuus.

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia erityyppisten las­ten­suo­je­lu­lai­tos­ten tarjoaman erityistason hoidon lyhyen (12kk) aikavälin lapsitason vaikuttavuutta, sekä arvioida mm. yksikön sosiaalisen ilmapiirin ja lapsen oman muutosmotivaation vaikutusta lapsitason muutoksiin. Tämän lisäksi arvioidaan, kuinka lapsikohtaiset tekijät, palvelupolut ja tarjottu laitoshoito ennustavat keskipitkän aikavälin tuloksia. Tutkimus toteutetaan kolmella hyvinvointialueella julkisissa ja yksityisissä yksiköissä.

TUTK: 86/2025
Pakottava kontrolli ja muuntuvat valtakäytännöt: Lasten kokemusten ja tarpeiden ymmärtäminen (CAPUCS)

Tutkimuksen aiheena on lasten ja nuorten kokema lähisuhde- ja perheväkivalta, joka sisältää vanhemman tai vanhemman uuden kumppanin pakottavaa ja kontrolloivaa käytöstä.  Tutkimme tilanteita, joissa vanhempi tai vanhempipuoli on kohdistanut tai kohdistaa pakottavaa ja kontrolloivaa väkivaltaa lapseen tai hänen toiseen vanhempaansa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia (päätös nro 356374). Pakottava kontrolli määritetään tutkimuksessa erilaisiksi tarkoituksellisiksi ja vahingollisiksi vallankäytön taktiikoiksi. Se voi ilmetä lapsen ja/tai hänen vanhempansa arjessa erimuotoisena väkivaltana ja voi sisältää riskin edetä kuolettavaan väkivaltaan. Kiinnostus on erityisesti pakottavaan kontrolliin liittyvässä vallassa ja sen mekanismeissa lapsen näkökulmasta: miten valtaa käytetään lapsia kohtaan ja miten lapset itse käyttävät valtaa.   Aiemmin pakottavaa kontrollia on tutkittu lähinnä aikuisten välisissä suhteissa ja aikuisten näkökulmasta, ja siten tutkimus tuottaa uutta tietoa pakottavasta kontrollista lasten näkökulmasta.   Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa 1) Vanhemman pakottavan ja kontrolloivan käyttäytymisen haitallisista vaikutuksista lapseen ja hänen arkeensa, kuten terveyteen, koulunkäyntiin ja osallisuuteen. 2) Lasten auttamiseen ja tukemiseen pakottavan kontrollin tilanteissa. Tutkimustulokset lisäävät tietoa pakottavasta kontrollista väkivaltana lasten elämässä ja edistävät lasten aseman tunnistamista ja heidän auttamistaan.  Hanke pohjautuu kansainväliselle yhteistyölle ja tutkimusaineistoja kerätään Suomessa ja Kanadassa. Hankkeen www-sivut: https://www.ulapland.fi/FI/Kotisivut/CAPUCS-hanke-(2023-2027)

TUTK: 87/2025
Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut

Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut –hankkeen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttaneiden, ihmiskaupan uhrien ja romaniväestön osallisuutta, yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä, aktiivista toimijuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Hankkeessa kehitetään sosiaalipalveluja ja tuotetaan valtakunnallisesti vaikuttavia toimintamalleja kolmelle muuhun väestöön verrattuna suuremmassa huono-osaisuusriskissä olevalle ryhmälle. Työ pohjautuu kattavaan nykytilan kartoitukseen sekä monialaiseen yhteistyöhön. Tämä tutkimus keskittyy ihmiskaupan uhrien sosiaalipalveluihin ja sen tavoitteena on vahvistaa hyvinvointialueilla työskentelevien ammattilaisten osaamista ihmiskaupasta ja ihmiskaupan uhrien auttamisesta sekä kehittää uusia ratkaisuja hyvinvointialueiden vastuulla olevien ihmiskaupan uhrien sosiaalipalveluihin.

TUTK: 71/2025
He­pa­rii­ni­vai­ku­tuk­sen mittaamiseen käytettävien vieritutkimusten validointi sydänkirurgiaa, kardiologisia toimenpiteitä ja ECMO-hoitoa varten

Tämän Oulun yliopistollisessa sairaalassa toteutettavan, tutkijalähtöisen tutkimushankkeen tavoitteena on 1) määrittää uuden GEM Hemochron 100 -laitteen ACT-LR- ja ACT+-testien paikalliset käyttöaiheet ja tavoitetasot hepariiniannokseen ja toivottuun an­ti­koa­gu­laa­tio­ta­soon suhteutettuna sydänkirurgisten ja kardiologisten toimenpiteiden yhteydessä, ECMO-hoidon aikana sekä terveillä vapaaehtoisilla tutkittavilla, 2) arvioida, miten tromboelastografia tunnistaa matalia he­pa­rii­ni­pi­toi­suuk­sia ECMO-hoidon aikana tai sy­dän­leik­kaus­po­ti­lail­la pro­ta­mii­nian­nos­te­lun jälkeen ja 3) selvittää, millainen plasman hyytymistekijä Xa:n vaikutuksen eston (anti-Xa) mittausmenetelmä soveltuu parhaiten edellä mainittujen vieritutkimusten re­fe­rens­si­me­ne­tel­mäk­si. Tutkimushanke koostuu viidestä erillisestä osatutkimuksesta, jotka pureutuvat aiemman tutkimustyömme herättämiin jatkokysymyksiin muodostaen yhden uuden väi­tös­kir­ja­ko­ko­nai­suu­den ja toimien samalla tut­ki­ja­toh­to­ri­kou­lu­tus­pro­jek­ti­na. Osatutkimusten tulokset julkaistaan kansainvälisissä, vertaisarvioiduissa anestesiologian, kirurgian tai kardiologian alan julkaisuissa arviolta vuosien 2027-2028 kuluessa. Kertyvän tutkimustiedon myötä potilaiden hoidon laatu paranee. Vuoto- ja tromboembolisten komplikaatioiden todennäköisesti vähentyessä voidaan saavuttaa myös merkittäviä kustannussäästöjä. Tutkimushankkeella on myös laajempaa tieteellistä ja kliinistä merkitystä, sillä kansainväliset an­ti­koa­gu­laa­tio­hoi­don mittaamiseen ja mittaustulosten tulkintaan liittyvät suositukset pohjautuvat pikemminkin asiantuntijoiden mielipiteisiin kuin tieteelliseen tutkimustietoon.

TUTK: 23/2025
Painostigma

TUTK: 59/2025
Neurokirurginen hybridihoidon vaikutukset su­ba­rak­noi­daa­li­vuo­to (SAV)

TUTK: 91/2025
FINT1DAS – Finnish Type 1 Diabetes Autoantibody Screening

Tutkimuksen tavoite on tunnistaa koko väestöä edustavien 2- ja 6-vuotiaiden lasten joukosta ne, joille on kehittymässä tyypin 1 diabetes. Tunnistus perustuu verinäytteestä mitattavien tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen liittyvien autovasta-aineiden mittaamiseen. Näiden autovasta-aineiden ilmaantuminen ennakoi vahvasti kliinisen tyypin 1 diabeteksen kehittymistä. Lapsia, joilla todetaan vasta-ainepositiivisuus, monitoroidaan so­ke­riai­neen­vaih­dun­nan suhteen, jolloin insuliinihoitoa vaativa diabetes todetaan varhain ja estetään diabeettisen ketoasidoosin kehittyminen. Vasta-ainepositiivisten lasten ryhmälle on myös kehitteillä tyypin 1 diabeteksen kehittymistä estäviä tai jarruttavia hoitoja, ja näillä lapsilla tulee mahdollisuuksia osallistua in­ter­ven­tio­tut­ki­muk­siin.

TUTK: 36/2025
COMPARE-TAVI 2-tutkimus

TUTK: 72/2025
EMS Benefit Scoren (EBS) arvioijien välinen luotettavuus

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ensihoidon pis­tey­tys­jär­jes­tel­mä EBS:n arvioijien välistä luotettavuutta. Tutkimus toteutetaan kuvitteellisilla potilastapauksilla Webropol-kyselytutkimuksena kaikkien Suomen FinnHEMS-tukikohtien en­si­hoi­to­lää­kä­reil­le sekä FH51 HEMS-ensihoitajille. Tutkittavia on yhteensä noin 60, joista on Pohteen työntekijöitä eli FH50:n ensihoitolääkäreitä noin 10. Tutkimus on LL Aku Painilaisen väi­tös­kir­ja­tut­ki­muk­sen ensimmäinen osatyö.

TUTK: 90/2025
Yhteensovittava johtaminen TYM johtoryhmissä hyvinvointialueiden kokemana

Tutkimuksessa tarkastellaan työllistymistä edistävää monialaista palvelua yhteensovittavan johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksella on tarkoitus tuottaa tietoa, kuinka yhteensovittavan johtamisen käytännöt toteutuvat uusissa muodostuneissa TYM johtoryhmissä. Tutkimus kohdentuu hyvinvointialueille, jotka sopivat palveluiden yh­teen­so­vit­ta­mi­ses­ta vähintään kahden TYM verkoston kanssa N=12). Työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden resurssit ja rakenteet monialaisen palvelun järjestämiseen vaihtelevat. Tutkimustietoa hyödyntämällä voidaan tulevaisuudessa saavuttaa parempia tuloksia työllistymistä edistävien monialaisten palveluiden organisoimisessa.

TUTK: 88/2025
Opiskeluhuolto systeemisenä ja monitoimijaisena hallinnallisena kokonaisuutena

TUTK: 37/2025
Hoitotyön johtajien vuo­ro­vai­ku­tus­osaa­mi­nen

TUTK: 70/2025
Mentalisaatioon pohjautuvat terapian (MBT-menetelmän) koulutettavuus ja implementointi osana porrasteista mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jär­jes­tel­mää

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on käynnissä RRP3-tutkimushankkeen osatutkimus Men­ta­li­saa­tio­te­ra­pian (MBT) vaikuttavuus osana porrasteista mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jär­jes­tel­mää. Sen tavoitteena on kerryttää osaamista psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien laadun seurantaan, arviointiin ja tutkimukseen. Osana tutkimushanketta on syksyllä 2024 aloitettu MBT-menetelmän soveltuvuuden ja vaikuttavuuden tutkiminen sekä uusien terapeuttien kouluttaminen. Vuoden 2025 aikana MBT-menetelmän vaikuttavuuden tutkimista jatketaan ja käynnistetään MBT-menetelmän koulutettavuuden, käyttöönoton ja toimivuuden tutkiminen.

TUTK: 69/2025
Magnetic resonance imaging of cardiac conduction system

Tutkimuksessa pyritään kuvantamaan sydämen joh­to­ra­ta­jär­jes­tel­mää mag­neet­ti­ku­vaus­me­ne­tel­mil­lä non-invasiivisesti.

TUTK: 51/2025
Terveydenhuollon johtajien käsitykset tekoälyn hyödyntämisestä palvelutarpeiden ennakoinnissa

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata terveydenhuollon johtajien käsityksiä tekoälyn hyödyntämisestä palvelutarpeiden ennakoinnissa. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa kehittämään tekoälypohjaisia ennakointimalleja siten, että ne tukevat strategista päätöksentekoa terveydenhuollon organisaatioissa.

TUTK: 76/2025
Brain pulsations in young adults with autism spectrum disorder

Tutkitaan fMRI kuvantamisen kautta saadulla aineistolla nuoria aikuisia joilla todettu au­tis­mis­pekt­ri­häi­riö. Vertailuryhmänä terveet kontrollit.

TUTK: 77/2025
Youth-GEMs

Geenit, ympäristö ja mielenterveyden muutokset nuoruudessa (12-24v.).

TUTK: 68/2025
Long Term Follw-up of the TREOCAPA Study (TREOCAPA-LT)

Lapset, jotka osallistuivat TREOCAPA-vaiheen III satunnaistettuun kontrolloituun tutkimukseen ja ovat sopivassa iässä tutkimusjakson aikana kutsutaan seu­ran­ta­tut­ki­muk­seen. Paikalliset tutkijat ottavat yhteyttä perheisiin puhelimitse, kun lapsi on 23,5 kuukauden ikäinen. Tutkimus esitellään puhelun aikana. Mikäli perheet ovat kiinnostuneita, heille lähetetään lisää tietoa kirjeitse.Suostumus annetaan sähköisesti vahvaa tunnistautumista hyödyntäen. Vanhemmille lähetetään henkilökohtainen linkki sähköiseen kyselylomakkeeseen, joka sisältää kysymyksiä lapsen kognitiivisesta kehityksestä, terveydestä ja terveyspalvelujen käytöstä. Kyselylomake on nimeltään PARCA-R ja se täytetään verkossa.

TUTK: 27/2025
Uskontojen ja kulttuurien tulkitseminen ja asiantuntijuus sosiaalityössä

TUTK: 74/2025
Lääketieteellisten tut­ki­mus­toi­men­pi­tei­den riskit – mitä tutkittaville pitää kertoa​

Kyselytutkimus, jonka tarkoituksena on ​selvittää, mitkä lääketieteellisten toimenpiteiden riskit ovat oleellisia kertoa tutkittavalle henkilölle, ja poikkeavatko eettisen toimikunnan jäsenten, tutkijoiden ja tutkittavien henkilöiden näkemykset toisistaan​.

TUTK: 60/2025
Hoitotyön lähiesihenkilöiden talouden johtamisessa vaadittava osaaminen terveydenhuollossa

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitotyön lähiesihenkilöiden näkemyksiä talouden johtamisessa vaadittavasta osaamisesta terveydenhuollossa. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa talouden johtamisessa vaadittavasta osaamisesta terveydenhuollossa, jota voidaan hyödyntää lähiesihenkilöiden perehdyttämiseen ja osaamisen kehittämiseen.

TUTK: 58/2025
Tietoinen reflektio lastensuojelun sosiaalityössä

Tämän pro Gradu -tutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa lastensuojelun so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den käyttämästä tietoisesta reflektiosta ja sellaisista tekijöistä, jotka tukevat sen käyttöä lastensuojelutyössä. Tietoinen reflektio on ammatillisen reflektion muoto, jossa sosiaalityöntekijä pysähtyy tietoisesti jonkin asiakasasian äärelle pohtien eri mahdollisuuksia ja kulkusuuntia. Tietoisen reflektion hyötyjen voidaan nähdä nousevan erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa on todettu jokin etenemisen este.

TUTK: 56/2025
Pin­ta­tun­nis­tus­jär­jes­tel­mien Vision RT AlignRT InBore ja Varian Identify vertailu Halcyon-sä­de­hoi­to­lait­teis­tol­la

Tutkimuksen tarkoituksena on vertailla kahden eri pin­ta­tun­nis­tus­jär­jes­tel­män, Vision RT AlignRT InBoren ja Varian Identifyn, tarkkuutta Halcyon-sä­de­hoi­to­lait­teis­tol­la toteutettavissa sädehoidoissa.

TUTK: 55/2025
Työntekijäkokemus ensihoito-organisaatiossa

Kuvaus työn­te­ki­jä­ko­ke­muk­sen muodostumisesta ensihoito-organisaatiossa

TUTK: 29/2025
Kuntouttava opetus osana oppivelvollisille suunnattua kou­lu­tus­jär­jes­tel­mää

TUTK: 12/2025
Lääkityspoikkeamien ennaltaehkäisyn kus­tan­nus­vai­kut­ta­vuu

TUTK: 67/2025
Mitä kuuluu lastensuojelun avohuolto?

TUTK: 64/2025
Nielurisojen ja hengitysteiden virusinfektiot (NiHeVi)

Tutkimus perustuu tonsilla-, nenänielu-, suu- ja verinäytteisiin, joista etsitään virusmarkkereita sekä virusinfektioiden indusoimia immuunivasteita. Tutkimme virusten persistenssiä tonsilloissa, veressä ja hengitysteissä sekä parannamme bokavirusten hen­gi­tys­tiein­fek­tioi­den diagnostiikkaa uusilla innovatiivisilla testeillä. Pyrimme myös kehittämään diagnostiikkaa lap­siys­tä­väl­li­sem­mäk­si, tavoitteena on korvata nenänielu- ja verinäytteet sylkitesteillä. Lisäksi selvitetään tiettyjen suunielusyövissä ilmentyvien proteiinien mahdollista ekspressiota benignin syyn vuoksi poistetuissa tonsilloissa.

TUTK: 62/2025
Kliinisen farmasian palvelut hyvinvointialueilla

Kliinisen farmasian palveluiden tarjontaa hyvinvointialueilla selvitetään kahden erillisen avoapteekeille ja sairaala-apteekeille kohdennetun sähköisen kyselytutkimuksen avulla. Otoskoko on valikoitunut projektin tarkoituksen ja tavoitteiden perusteella, ja vastauksia pyritään saamaan kattavasti kaikilta hyvinvointialueilta. Sairaala-apteekeille kohdennetussa kyselyssä kartoitetaan organisaatioiden tarjoamia kliinisen farmasian palveluita eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa sekä pe­rus­ter­vey­den­huol­los­sa. Lisäksi selvitetään esteitä palveluiden aloittamiselle, palvelujen vaikuttavuuden tutkimista, kliinisen farmasian kehityksen painopisteitä lähitulevaisuudessa sekä hy­vin­voin­tia­lueyh­teis­työn toteutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kysely on toteutettu sähköisesti Webropol-työkalulla ja se lähetetään vastattavaksi hyvinvointialueiden sairaala-apteekkareille. Strukturoidun kyselylomakkeen lisäksi hyvinvointialueen sairaala-apteekkeja käsittelevä aineisto kerätään osin mahdollisten jatkohaastattelujen avulla. Haastatteluun osallistumisen halukkuus selvitetään kyselylomakkeen lopussa.

TUTK: 63/2025
Kilpirauhasen ohutneulanäytteet OYSissa 2022–24

OYS kil­pi­rau­has­diag­nos­tii­kan laadun arviointi

TUTK: 42/2025
RADI2025

TUTK: 5/2025
Normotermia Care Bundlen muodostaminen

TUTK: 54/2025
EMMi

TUTK: 43/2025
Ensihoitajien hyvinvoinnin yhteys työ- ja po­ti­las­tur­val­li­suu­teen sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa Suomessa ja Ruotsissa

TUTK: 39/2025
En­do­met­rioo­si­ki­rur­gian uudet menetelmät ja hoidon tulokset 2 vuoden seurannassa

TUTK: 49/2025
Lapsen selvittelevä haastattelu ja lapsikeskeisyys

TUTK: 47/2025
Harkintavalta aikuissosiaalityön asiakkuuteen valikoitumisessa

TUTK: 46/2025
Indolentit lymfoomat

TUTK: 44/2025
TVT- ja TVT-O-leikkausten pitkäaikaisseuranta

TUTK: 35/2025
Tehohoidossa toimivien sairaanhoitajien tiedollinen perusosaaminen

TUTK: 45/2025
Use of dexmedetomidine in critically ill patients

TUTK: 33/2025
Keuhkokudoskeräys

TUTK: 32/2025
Pitkittyneen kivun kuntoutus: Fysioterapeuttien kokemusten ja käsitysten syvällisempi ymmärtäminen pitkäaikaisen kivun kuntoutuksesta

TUTK: 34/2025
Lannerangan luudutusleikkaukset: komplikaatiot ja toipuminen

TUTK: 22/2025
Vastavalmistuneen sairaanhoitajan siirtyminen työelämäään ja siihen yhteydessä olevat tekijät

TUTK: 18/2025
Sairaalahoitoa tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen polut, opettajien osa aineistonkeruusta

TUTK: 19/2025
Ensihoidon ammattilaisten kokemuksen AVH-ensihoidon toimintamallista

TUTK: 17/2025
Lapsen etu lastensuojelun avohuollossa

TUTK:15/2025
Selkärekisteri: MRI-ennusteparametrit ja datan validointi

TUTK: 14/2025
Yksilöllisen fysioterapian ja toiminnallisten neurologisten harjoitteiden vaikuttavuus CRPS-potilaiden toimintakykyyn ja kipuun yhdessä aivojen mag­neet­tis­ti­mu­laa­tio­hoi­don kanssa

TUTK: 13/2025
Suun terveydenohjaus odottavien äitien näkökulmasta

TUTK: 11/2025
Positiiviset tunteet lastensuojelussa

TUTK: 10/2025
Diametaphyseal Radius Fractures in Children Treated with a Double Pre-Bended ESIN

TUTK: 9/2025
Youth-GEMs

TUTK: 8/2025
Raudanpuute raskauden aikana – yleisyys ja sen muutokset viime vuosikymmeninä

TUTK: 7/2025
Polvilumpion sisemmän nivelsiteen tai eturistisiteen korjausleikkauksen hoitotulokset ja nivelsiteen parantuminen lapsilla ja nuorilla

TUTK: 6/2025
Hoidon tarpeen arvioitsijoiden kokemukset asiakasohjauksesta

TUTK: 31/2025
CAPCI (PCNSL-01-CAPCI)

TUTK: 30/2025
Tekoälyn diagnostinen ja taloudellinen vaikuttavuus murtumien rönt­gen­diag­nos­tii­kas­sa

TUTK: 28/2025
Galaxies Lung 301 (EU CT: 2023-504753-12-00)

TUTK: 26/2025
Vaikea hy­pert­rigly­se­ri­de­mia

TUTK: 25/2025
Tutkimus EU/ETA-valtioiden ulkopuolella koulutettujen sairaanhoitajien ammatillisesta osaamisesta

TUTK: 3/2025
BIOULTRA

TUTK: 4/2025
TERVEYDENHOITAJIEN KOKEMUKSIA AHDISTUNEEN NUOREN KOHTAAMISESTA JA HOITOON OHJAAMISESTA

TUTK: 2/2025
Ihosiirteet ja ommelaineet

TUTK: 1/2025
Digitaaliset po­ti­la­soh­jaus­me­ne­tel­mät Pohjois-Suomen kuvantamisen yksiköissä

TIEL: 31/2025
Hypertrofinen obstruktiivinen kardiomyopatia – diagnosointi ja hoitotulokset Pohteen alueella

Tutkimuksen tavoitteena on kerätä ja arvioida Pohteen alueen hypertrofisen obstruktiivisen kardiomyopatian diagnostiikkaa, hoitoa ja hoitotuloksia koskevat tiedot.

TIEL: 29/2025
OYS:n toimenpidehoidetut rinta-aortta ja rinta-vatsa-aorttapotilaat 1998-2025

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella vuosina 1998-2025 OYS:n toi­men­pi­de­hoi­det­tu­ja rinta-aortta ja rinta-vatsa-aorttapotilaita. Tavoitteena on selventää hoitojakson aikaisia tuloksia sekä pit­kä­ai­kai­sen­nus­tet­ta eri aorttapotilailla.

TIEL: 30/2025
Angiomyolipoomien ja hemangioomien ultraääniseuranta ja sen kliininen merkitys

Munuaisten angiomyolipoomat ja maksan hemangioomat ovat yleisiä hyvänlaatuisia sattumalöydöksiä vatsan ult­ra­ää­ni­tut­ki­muk­sis­sa. Nykyisen käytännön mukaan edellä mainittuja muutoksia on seurattu ult­ra­ää­ni­kont­rol­lein. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää retrospektiivisesti, tapahtuuko näissä hyvänlaatuisesta kasvaimissa merkittäviä muutoksia seurannan aikana, vai olisiko seurantakäytäntöä syytä päivittää kon­ser­va­tii­vi­sem­paan suuntaan.

TIEL: 26/2025
Optimal ratio between intramedullary nail and bone diameter in paediatric forearm shaft fractures: A retrospective population-based study

Tämän retrospektiivisen re­kis­te­ri­tut­ki­muk­sen tavoitteena on selvittää optimaalisen ydinnaulan paksuus lasten kyynärvarren murtumien hoidossa. Tutkimuksessa selvitetään, minkä paksuisella ydinnaulalla suhteessa luuydinkanavaan saavutetaan paras mahdollinen radiologinen ja kliininen lopputulos.

TIEL: 21/2025
Au­tot­ransplan­toi­tu­jen hampaiden ennuste Oulun Yliopistollisessa sairaalassa 2010–2024: Retrospektiivinen tutkimus

Hampaan autotransplantaatio on suukirurginen toimenpide, jossa potilaan oma hammas siirretään alveoliharjanteen sijainnista toiseen. Tyypillisesti au­tot­ransplan­taa­tio­ta harkitaan hoitolinjaksi nuorilla potilailla, joilla implanttihoito ei tule kyseeseen leukojen ja ienkudosten kasvun keskeneräisyyden vuoksi. Tutkimuksen tavoitteena on kartoitta au­tot­ransplan­taa­tioi­den onnistumiseen ja ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä Pohjois-Suomessa. Vastaavaa tutkimusta on tehty jo Turun yliopistollisen sairaalan po­ti­las­tie­to­kan­nas­ta.

TIEL: 16/2025
Allegra-aort­ta­läp­pä­pro­tee­sin toimivuus pit­kä­ai­kais­seu­ran­nas­sa

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida perkutaanisesti TAVI-toimenpiteessä asennettavan Allegra-aort­ta­läp­pä­pro­tee­sin (NVT AG, Morges, Switzerland ja Biosensors, Singapore, Singapore) toimintaa pit­kä­ai­kais­seu­ran­nas­sa. Allegra-läppäproteesille on myönnetty CE-merkintä vuonna 2017, ja sitä on siitä lähtien käytetty Oulun yliopistollisessa sairaalassa TAVI-potilaiden hoidossa. Kyseisen läppäproteesin toimivuudesta pit­kä­ai­kais­seu­ran­nas­sa ei ole kuitenkaan vielä toistaiseksi tehty tutkimuksia.

TIEL: 18/2025
Mentalisaatioon pohjautuvan terapian (MBT-menetelmän) vaikuttavuus osana porrasteista mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jär­jes­tel­mää -pilottitutkimus (RRP3 -hanke)

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on käynnissä RRP3-tutkimushankkeen osatutkimus Men­ta­li­saa­tio­te­ra­pian (MBT) vaikuttavuus osana porrasteista mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jär­jes­tel­mää. Sen tavoitteena on kerryttää osaamista psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien laadun seurantaan, arviointiin ja tutkimukseen. Osana tutkimushanketta on syksyllä 2024 aloitettu MBT-menetelmän soveltuvuuden ja vaikuttavuuden tutkiminen sekä uusien terapeuttien kouluttaminen. Vuoden 2025 aikana MBT-menetelmän vaikuttavuuden tutkimista jatketaan ja käynnistetään MBT-menetelmän koulutettavuuden, käyttöönoton ja toimivuuden tutkiminen.

TIEL: 17/2025
AVH-ensihoidon toimintamallin vaikutukset ai­vo­ve­ren­kier­to­häi­riö­po­ti­lai­den hoidossa

Tutkimuksessa arvioidaan uuden AVH-ensihoidon toimintamallin vaikutuksia ai­vo­ve­ren­kier­to­häi­riö­po­ti­lai­den akuuttihoitoketjun kulkuun, hoitotuloksiin sekä kustannuksiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

TIEL: 15/2025
Deep odontogenic infections in patients treated in a university hospital in Northern Finland

Retrospektiivisen tutkimuksen tavoitteena on tutkia syvien hammasperäisten infektioiden esiintyvyyttä, altistavia tekijöitä, hoitokäytänteitä sekä hoidon kustannuksia Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

TIEL: 19/2025
Pään ja kaulan alueen sädehoidossa toteutuneet hammasannokset – yhteys hammassaneerauksiin

Tutkimuksessa perehdytään pään ja kaulan alueen syövän sädehoidon yhteydessä toteutuneisiin normaalikudosten sädeannoksiin, sekä tutkitaan mahdollisuuksia käyttää automaatiota hammasalueita edustavien rakenteiden määrittämisessä. Tutkimuksessa tarkastellaan hoitoketjun aikatauluja ja selvitetään, viivästyivätkö potilaiden sädehoitojen aloitukset hampaiden hoidon vuoksi. Selvitetään myös toteutuneen hammashoidon laajuutta sekä hampaiden poiston kriteereitä, jolloin pyritään arvioimaan, voidaanko jatkossa mahdollisesti yhtenäistää hammashoidon kriteerejä. Simuloimalla sädehoidon vaihtoehtoisia toteutustapoja verrataan toteutuneita sädeannoksia niihin.

TIEL: 14/2025
Optimized Exposure Control and Personalized Radiation Risk in Diagnostic Imaging

Tutkimuksessa tarkastellaan säteilyannoksen optimointia lääketieteellisessä kuvantamisessa. Tavoitteena on kehittää teknisiä ja tilastollisia menetelmiä, joilla parannetaan po­ti­las­tur­val­li­suut­ta sekä arvioidaan yksilöllistä säteilyriskiä tarkemmin. Tutkimuksessa tutkitaan, miten kuvauskentän rajaaminen vaikuttaa sädeannokseen, kun osa kuvausparametreja säätelevästä ionisaatiokammiosta peittyy. Hypoteesi on, että kentän rajaus voi lisätä sädeannosta ja huonontaa kuvanlaatua, jos se peittää ionisaatiokammiota. Tutkimus perustuu tapausesimerkkeihin aikuis- ja lapsipotilailla, ja se hyödyntää sekä antropomorfisilla fantomeilla suoritettuja mittauksia, sekä OYS:n ku­van­ta­mis­lait­teil­le tallennettua sädeannosdataa retrospektiivisesti – tutkimus ei aiheuta ylimääräistä sädeannosrasitusta.

TIEL: 8/2025
Silmätulehdusten etiologia ja ennuste

Silmän eri rakenteet altistuvat mm. bakteerien, virusten, sienten ja alkueläinten aiheuttamille eriasteisille inflammatorisille reaktioille ja infektioille. Suurin osa silmän infektioista on lieviä, eivätkä aiheuta pysyviä vaurioita silmän rakenteissa, mutta osa infektioista voi johtaa pysyvien rakenteellisten ja toiminnallisten vaurioiden kehittymiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää silmän eri rakenteissa havaittavien tulehdusten ja infektioiden yleisyys, etiologiset tekijät, taudinkulku, vaste hoidolle ja näköennuste pit­kä­ai­kais­seu­ran­nas­sa.

TIEL: 7/2025
Sydänlihaksen rasva TT kuvantamisessa

Tutkimuksessa selvitetään sydänlihaksen sisäisen rasvan yhteyttä painoindeksiin. Hypoteesi on, että ylipaino lisää sydänlihaksen sisäisen rasvan määrää.

TIEL: 13/2025
Hoidon jatkuvuusmallin imple­men­taa­tio­tut­ki­mus

Sosiaali- ja terveysministeriön Omalääkäri 2.0 -selvityksen asiantuntijaryhmä esitteli elokuussa 2022 Hoidon jatkuvuusmallin, jonka keskeisenä terveysasematason elementtinä on potilaan ja lääkärin ja potilaan ja hoitajan välisten hoitosuhteiden jatkuvuus, ja jossa potilaan hoidon tukena on tarvittaessa moniammatillisen tiimin muita jäseniä. Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto käynnistyi syksyllä 2022 useissa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) hy­vin­voin­ti­kes­kuk­sis­sa. Hoidon jatkuvuusmallin implementointia ja vaikutuksia tutkitaan Oulun yliopiston ja Pohteen yhteisessä tutkimushankkeessa, joka kohdistuu Tuiran, Kontinkankaan ja Pudasjärven hy­vin­voin­ti­kes­kuk­siin. Hanke muodostuu neljästä väi­tös­kir­ja­tut­ki­muk­ses­ta, joissa hyödynnetään rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton onnistumista sekä sen vaikutuksia hoitosuhteen jatkuvuuteen, hoidon laatuun, omalääkärin työnkuvaan ja henkilöstön työtyytyväisyyteen. Laajempana tavoitteena on arvioida mallin to­teut­ta­mis­kel­poi­suut­ta ja mahdollisuutta vakiinnuttaa se osaksi suomalaista pe­rus­ter­vey­den­huol­toa.

TIEL: 9/2025
Virusten aiheuttama enkefaliitti Pohjois-Suomessa; esiintyvyys, geneettinen alttius ja immunologia

Enkefaliitti on vakava sairaus, minkä kehittymiseen vaikuttavat puolustuskyvyn ominaisuudet tunnetaan huonosti. Tutkimuksemme tavoitteena on tunnistaa enkefaliitin kehittymiseen myötävaikuttavia geneettisiä ja puolustuskyvyn ominaisuuksia.

TIEL: 12/2025
OYS ERVA-alueen MEN1 potilaiden kateenkorvan neuroendokriiniset kasvaimet, lisäkilpirauhasen liikatoiminta, muut harvinaisemmat tautimanifestaatiot ja kuolleisuus

Selvitetään OYS MEN1-potilaiden aineistosta kliinisiä tietoja re­kis­te­ri­tut­ki­muk­se­na.

TIEL: 5/2025
Etävastaanottojen hoidon laatu

Tutkitaan etävastaanottojen sisältöä, hoidon laatua ja hoidon toteutumista.

TIEL: 4/2025
Neurokirurginen hybridihoidon vaikutukset su­ba­rak­noi­daa­li­vuo­to (SAV) potilaille

Neurokirurginen hybridihoidon vaikutukset su­ba­rak­noi­daa­li­vuo­to (SAV) potilaille.

TIEL: 2/2025
Tekoälyn diagnostinen ja taloudellinen vaikuttavuus murtumien rönt­gen­diag­nos­tii­kas­sa

Tekoälyn diagnostinen ja taloudellinen vaikuttavuus murtumien rönt­gen­diag­nos­tii­kas­sa.

ONT: 134/2025
Sosiaali- ja kriisipäivystyksen kent­tä­joh­to­jär­jes­tel­mä CBRN-tilanteissa

ONT: 130/2025
​​Inhaloitavan typpioksidihoidon toteutus aikuisten​ teho- ja valvontahoidossa – ​opetusvideo hoitohenkilöstölle​

ONT: 133/2025
Itsetuhoinen nuori kotona -opas

ONT: 136/2025
Molekyylipatologian menetelmän käyttö POLE-mutaation todentamisessa

ONT: 106/2025
Manuaalipyörätuolia käyttävän henkilön painehaavariskin arvioiminen – selvitys apuvälineyksiköiden käytänteistä

ONT: 131/2025
Toimintamalli omaohjaajuuden tukena

ONT: 132/2025
Luovat menetelmät kuntoutumisen tukena Luovuus voimavarana

ONT: 116/2025
Nuorten hyvinvoinnin muutos polykriisissä koulukuraattorien silmin

ONT: 123/2025
Psyykenlääkeopas psykiatrisen avohoidon osaamiskeskuksen työntekijöille

ONT: 122/2025
corpuls3T-mo­ni­to­ri­de­fi­bril­laat­to­rin käyttöä tukevan taskukortin kehittäminen ensihoitoon

ONT: 124/2025
Ensihoitajien kokemuksia hoito-ohjeiden käytettävyydestä en­si­hoi­to­ti­lan­tees­sa

ONT: 127/2025
Esihenkilöiden tuki työntekijöille or­ga­ni­saa­tio­muu­tok­ses­sa

ONT: 112/2025
Nuorten päihderiippuvuus ja hoito menetelmäkansiota hyödyntäen

ONT: 125/2025
Ai­kuis­so­si­aa­li­työs­sä työskentelevien sosiaaliohjaajien kokemus asia­kas­työ­osaa­mi­ses­taan

ONT: 103/2025
Suomen valmius eristyssukkulan käyttämisessä.

ONT: 114/2025
Digihoitopolku suun terveydenhuollon yleisanestesiassa hoidetuille lapsille ja heidän perheilleen

ONT: 121/2025
Perifeerisen kes­kus­las­ki­mo­ka­tet­rin laitto vauvalle ja lapselle video

ONT: 120/2025
Opas MRI-rekkaan tuleville aikuispotilaille aivojen alueen mag­neet­ti­tut­ki­muk­seen valmistautumisesta

ONT: 113/2025
Kotihoidon asiakkaan tutkiminen ja arviointi akuutissa yleistilan muutoksessa

ONT: 111/2025
Kotihoidon ter­vey­den­hoi­to­hen­ki­lös­tön osaamisen vahvistaminen ikääntyneen suun terveyden hoidossa ja edistämissä

ONT: 119/2025
Etäkotihoidon lääketurvallisuus

ONT: 117/2025
Palontutkinnan aloittaminen

ONT: 115/2025
Yhteistyö lap­si­ri­kos­tut­ki­joi­den ja lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen yksikön välillä Oulun pääpoliisiasemalla

ONT: 93/2025
Sairaanhoitajien itsearvioitu kliininen osaaminen keskosten teho- ja valvontahoitotyössä Oulun yliopistollisessa sairaalassa

ONT: 105/2025
Nuorten taloudellinen itsenäistyminen sijaishuollon jälkeen-Ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia

ONT: 109/2025
Sisäisen auditoinnin käytänteet ku­van­ta­mi­se­nyk­si­köis­sä eri hyvinvointialueilla

ONT: 108/2025
Opas ergonomisista po­ti­las­siir­to­tek­nii­kois­ta kuvantamisen henkilökunnalle

ONT: 107/2025
Kotihoidon ja pal­ve­lua­su­mi­syk­si­köi­den psykososiaalinen hoito

ONT: 104/2025
Perehdytyskansio kotikuntoukseen

ONT: 97/2025
Service demand predictive models in well-being services counties – Qualitative research on project team members’ experiences

ONT: 102/2025
Pohteen ensihoitajien kokemuksia säännöllisessä työnohjauksessa

ONT: 98/2025
Perehdytys prosessina ja johtamisen tukena – Esihenkilöiden pe­reh­dy­tys­ko­ke­muk­set Oulun yliopistollisen sairaalan osastohoitotyössä

ONT: 100/2025
Lähiesihenkilöiden psyykkisen työhyvinvoinnin edistäminen lähijohtamisessa

ONT: 96/2025
Ensihoitajien kokemuksia perehdytyksestä OYS Ensihoidossa.

ONT: 95/2025
Kehittämisosaamisen arviointi ja lisääminen

ONT: 90/2025
Pelastustoiminnan johtaminen ja hälytysajo

ONT: 89/2025
Jälkihuollon työntekijöiden näkemykset mie­len­ter­veys­pal­ve­luis­ta

ONT: 94/2025
Hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen terveysaseman akuut­ti­vas­taa­no­tol­la

ONT: 92/2025
Ran­ne­ka­na­va­oi­reyh­ty­män leik­kaus­toi­men­pi­tee­seen valmistautuminen – Ohjevideo potilaalle

ONT: 71/2025
Sote-alan rekrytointiprosessi hakijan näkökulmasta – miten HR voi parantaa hakijakokemusta?

ONT: 85/2025
Henkilöstöresurssin hallinnan kartoitus

ONT: 88/2025
Opas rikoksilla oireilevien nuorten vanhemmille

ONT: 81/2025
Päihdepotilaan ja päih­de­myr­ky­tys­po­ti­laan hoito-opas

ONT: 74/2025
Moniammatillisen CBRN-val­mius­suun­ni­tel­ma­pro­ses­sin hyvät käytännöt: Kokemuksia Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen CBRN-val­mius­suun­nit­te­lu­pro­ses­sis­ta.

ONT: 83/2025
Evaluating the effectiveness of the Pohde model for appropriate behaviour as a managerial tool to prevent and address workplace bullying

ONT: 82/2025
Digitaaliset esitietolomakkeet terveydenhoitajan työssä

ONT: 87/2025
Varhaisen tuen moniammatillinen malli. Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kehittäminen

ONT: 86/2025
Väliaikaisen tahdistimen laiton avustaminen Perehdys materiaali hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le

ONT: 84/2025
Asiakastyytyväisyys kotihoidossa

ONT: 77/2025
Lapsen EEG-tutkimus

ONT: 72/2025
Tehostetun nuorisotyön verkoston ja toimintamallin kehittäminen Oulussa lapsia ja nuoria koskevissa kriisitilanteissa

ONT: 80/2025
Työntekijä työhyvinvoinnin kehittäjänä

ONT: 78/2025
Iho­pis­to­näyt­teen­ot­to kantapäästä vastasyntyneeltä

ONT: 76/2025
Toimintamalli monialaisen opiskeluhuollon kokouskäytäntöihin

ONT: 63/2025
Ammattilaisten kokemuksia ai­vo­ve­ren­kier­to­häi­riö­di­gi­hoi­to­po­lun käytöstä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella

ONT: 67/2025
Ohjausvideo napakatetrin asettamisesta vastasyntyneelle

ONT: 75/2025
Psykologinen turvallisuus ja virheistä oppiminen työyhteisössä

ONT: 62/2025
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäneuvolatyön dokumentaatio. Ikäneuvolatyö kartoittaa terveysriskejä ja pyrkii tukemaan asiakkaiden omaehtoista hyvinvoinnin ylläpitämistä

ONT: 70/2025
Laajavastuinen hoitotyön asiantuntijuus osaksi sairaanhoitajien urapolkua

ONT: 65/2025
Ki­pu­lää­kean­nos­te­li­jan käyttö kivunhoidossa -opas kotisairaalan asiakkaalle

ONT: 73/2025
Steriilin pöydän valmistelu ja tarvikkeiden laskenta

ONT: 52/2025
Hoidon jatkuvuus pe­rus­ter­vey­den­huol­lon mie­len­ter­veys­pal­ve­luis­sa – sairaanhoitajien näkökulma

ONT: 64/2025
Psykoedukaatio-taskuopas jokapäiväiseen hoitotyöhön OYS Psykiatrialle

ONT: 57/2025
Psykiatristen sairaanhoitajien odotukset ja valmiudet ADHD-digitutkimuspolulla Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella

ONT: 45/2025
Projektityö, osa opintoja

ONT: 69/2025
Kotiuttamisen palvelukartan kehittäminen ikääntyneiden ko­tiut­ta­mis­pro­ses­siin Oulun seudun yhteispäivystyksen kotiutusta koordinoiville sairaanhoitajille

ONT: 54/2025
Sydämen vajaatoiminnan elintapaohjaus ja omahoito. Työkalu hoitotyön opiskelijoille potilasohjauksen tueksi.

ONT: 58/2025
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategian implementointi

ONT: 53/2025
Perehdytysopas Utajärven akuuttiosastolle

ONT: 43/2025
Suomen Punaisen Ristin ka­ta­stro­fi­val­miusyk­si­kön kansallisten resurssien käyt­tö­mah­dol­li­suu­det osana Suomen varautumista ja valmiutta

ONT: 60/2025
HR-sihteereiden osaamistarpeiden selvittäminen ja tiimin osaamistason kartoittaminen

ONT: 59/2025
Ohjeistus haavojen arviointiin ja hoitamiseen kotihoidossa

ONT: 39/2025
Aivoergonomia- Opas esihenkilötyöhön

ONT: 56/2025
Lumbaalipunktio vauvalle ja lapselle -video

ONT: 55/2025
Ortopedisten selkäleikkauksissa käytettyjen implanttien artefaktien minimointi mag­neet­ti­ku­vauk­ses­sa

ONT: 23/2025
Virtuaalinen turvallisuus ja tilaperehdytys Oulun yliopistollisen sairaalan muuton yhteydessä

ONT: 47/2025
Toimintakortit suun­nit­te­le­mat­to­miin sairaalan ulkopuolisiin synnytyksiin

ONT: 46/2025
Pohteen ensihoidon tehtävien sisältö hätäkeskuksen teh­tä­vän­kä­sit­te­ly­oh­jeen muutoksen jälkeen

ONT: 48/2025
Palveluohjauksen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen ikäihmisten palveluissa Pohteen eteläisen alueella

ONT: 40/2025
Lapsiperheiden asiakaskokemukset lääkinnällisestä kuntoutuksesta Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella

ONT: 44/2025
Hoitohenkilökunnan työhyvinvointi ikäihmisten hoiva-ja laitoshoidossa

ONT: 42/2025
Terveydenhoitoalan ammattilaisten käsityksiä työttömien ter­veys­tar­kas­tuk­sien sisällöstä ja vaikuttavuudesta

ONT: 36/2025
Siltakieleke leikkauksen jälkeiset kotihoito-ohjeet potilaalle ja hänen huoltajillensa

ONT: 41/2025
Kaatumistapaturmat sai­raa­laym­pä­ris­tös­sä; Tarkistuslista kaatuneen potilaan tutkimiseen

ONT: 31/2025
Tois­to­mag­neet­tis­ti­mu­laa­tio – esittelyvideo potilaalle

ONT: 34/2025
Häiriökysyntä sosiaali- ja terveysalan julkisissa digipalveluissa – Digipalveluiden johdon näkemyksiä häiriökysynnän tunnistamisesta ja vähentämisestä hyvinvointialueilta

ONT: 12/2025
Kivunhoito opas polven tekonivelleikkaus potilaalle

ONT: 38/2025
Verkko-ohjauksen vaikuttavuus asiakkaan kuntouttavan työtoiminnan kun­tou­tu­mis­pro­ses­sis­sa

ONT: 37/2025
Lapsipotilaan lääkkeellinen ja sähköinen rytminkääntö – ohje hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le

ONT: 35/2025
Ohjevideo ventrogluteaaliseen injektioon ja sen koulutus

ONT: 33/2025
Verk­ko­kah­vi­la­toi­min­nan vaikutukset työntekijöiden digitaitoihin kehitysvammaisten päivätoiminnoissa Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla

ONT: 24/2025
Vaikea vammaisten näkemyksiä ja kokemuksia osallisuudesta

ONT: 28/2025
Tehohoidossa olevien lasten vanhempien kokemuksia perhehuoneosastosta

ONT: 32/2025
Vanhemman puhelinriippuvuuden vaikutukset lapseen – Opas vanhemmalle

ONT: 30/2025
Lasten ja nuorten perustason mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­den hoitokäytänteet Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella

ONT: 26/2025
Sosiaali- ja terveyskeskuksen vastaanoton hoitajien kokemuksia digitaalisen sote-keskuksen vaikutuksesta työhön

ONT: 29/2025
Lasta odottavan digipolku terveydenhoitajan näkökulmasta

ONT: 25/2025
Muuttuneet mammografian läheteindikaatiot – kuvantamisen palvelupolun kehittämistutkimus

ONT: 27/2025
Osaamisen kehittäminen strategisen ennakoinnin ja johtamisen välineenä alaikäisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisyssä

ONT: 22/2025
TECC-toimintamallin lanseeraus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ensihoidolle

ONT: 15/2025
Lapsipotilaan lääkkeellinen ja sähköinen rytminkääntö – ohje hoi­to­hen­ki­lö­kun­nal­le

ONT: 21/2025
Millainen johtaminen tulevaisuudessa luo sitoutuneen ja tyytyväisen ensihoidon työyhteisön?

ONT: 8/2025
Ohjeistus PEG-ravitsemuksen toteutuksesta kotona

ONT:14/2025
Voimavarojen tunnistamisesta kohti kuntoutumista edistävää hoitotyötä

ONT: 20/2025
Hoitohenkilökunnan osaamisen kehittäminen näytön levittämisessä ja käyttöön saattamisessa osas­to­kun­tou­tuk­ses­sa

ONT: 19/2025
Kohdunpoiston jälkeinen kuntoutuminen

ONT: 18/2025
Kivunhoito opas polven tekonivelleikkaus potilaalle

ONT: 16/2025
Poh­jois­poh­jan­maa­lais­ten lasten ja nuorten hyvinvointi

ONT:13/2025
Moniammatillinen yhteistyö patologian ja mikrobiologian laboratorioiden ja hoitotyön ammattilaisten välillä

ONT: 1/2025
Esihenkilöiden keinot työhyvinvointia edistävän muutosjohtamisen tueksi

ONT: 11/2025
Valtimokanylointi ja kajoava verenpaineen mittaus lasten ja vastasyntyneiden teholla ja valvonnassa

ONT: 7/2025
Ammattilaisten käsityksiä iäkkäiden mielen hyvinvoinnista ja sen edistämisen keinoista

ONT: 5/2025
Käden alueen desinfektio ranteen kirurgista toimenpidettä varten

ONT: 3/2025
Hoitajan osaaminen lasten päivystyksessä ja infektio-osastolla

ONT: 2/2025
Muistisairaan kohtaaminen

ONT: 1/2026
AVH-potilaan ohjeen mukaisen toiminnan tehostaminen