Suomi
English
Rekisteripohjainen yhteisvaikuttavuustutkimus uppoutuu psykiatrisen hoidon ja sosiaalihuollon palveluiden käytön yhteyteen. Samalla saadaan tärkeää tietoa tekijöistä, jotka liittyvät palveluiden käyttöön sekä psyykkisten sairauksien ennusteesta. Koska tutkimus kohdistuu psykiatristen hoitojen ja sosiaalihuollon palveluiden vaikuttavuuteen yhdessä, voidaan tuloksia kohdentaa oikea aikaisesti oikeille potilaille.
”Tutkimusprojektissa selvitetään käytännön haasteita ja etsitään mahdollisuuksia yhteisten palvelusuunnitelmien, tiedonkulun ja moniammatillisen yhteistyön suhteen”, Jahangiri sanoo.
Tutkimusryhmä arvioi mikä rooli tietojärjestelmillä on palvelujen integraation tukemisessa. Tarkoitus on myös tunnistaa asiakkaat, jotka tarvitsevat psykiatristen ja sosiaalihuollon palveluita sekä ne kriittiset pisteet, joissa tiedonkulku on erityisen tärkeää palvelukokonaisuuden onnistumiseksi.
Ryhmä perehtyy soveltuvien vaikuttavuusmittareiden tutkimiseen sekä siihen, millainen vaikutus psykiatristen ja sosiaalihuollon palveluilla on niin erikseen kuin yhdessä. Vaikuttavuuden tutkimiseen tullaan käyttämään kolmea eri näkökulmaa. Yksi niistä on laitospalvelut, kuten psykiatrinen osastohoito ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut. Toinen on avohoitopalvelut, kuten perusterveydenhuollon ja erikoisairaanhoidon psykiatriset käynnit sekä sosiaalihuollon ohjauspalvelut. Kolmas on päivystyspalvelut, kuten psykiatrian päivystyksen käyttö sekä sosiaalihuollon akuuttipalvelut.
Lisäksi arvioidaan, miten sosiaalihuollon palvelut vaikuttavat psykiatristen päivystyspalveluiden ja sairaalahoidon tarpeeseen sekä avohoidon jatkuvuuteen ja vaikuttavuuteen.
”Tietojen avulla toteutamme terveyden- ja sosiaalihuollon alalta yhteisvaikuttavuuden tutkimusta, jota ei vielä ole tehty”, Jahangiri sanoo.
Useiden vuosien kokonaisuus
Kyseessä on laaja tutkimusprojekti, joka mahdollistaa useat väitöskirjatyöt ja opinnäytetyöt. Projekti tulee kestämään vuosia, jopa vuoteen 2030 asti. Tähän mennessä projektissa on aloittamassa seitsemän väitöskirjatutkijaa. Projektilla on suuri merkitys myös tulevaisuuden psykiatrisen tutkimuksen kehittämisessä, sillä projektissa kootaan huomattavan laaja Pohteen alueen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon rekistereistä muodostettu data sekä monitieteellinen ja -alainen tutkimusryhmä.
Terttu-säätiön myöntämä 20 000 euron apuraha käytetään pääosin aineiston keruuseen ja sen hallintaan. Tätä varten projektiin palkataan osa-aikainen aineiston hallinnasta ja tietojen paikkansapitävyydestä vastaava. Lisäksi apurahasta maksetaan aineiston keruusta ja säilyttämisestä mahdollisesti koituvat kustannukset.
Jahangirin perustama ja johtama monitieteinen tutkimusryhmä koostuu niin sosiaalihuollon, terveydenhuollon kuin kauppatieteiden asiantuntijoista. Tällä monailaisella osaamisella voimme tuottaa parasta mahdollista tutkimusta. Projektin johdossa on Jahangirin lisäksi professori Erika Jääskeläinen (Oulun yliopisto), professori Kaisa Kostamo-Pääkkö (Poske, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) ja LT, osaamiskeskusjohtaja Riikka Roisko.