Suomi
English
Tyräleikkaukset ovat yleisiä kirurgisia toimenpiteitä, joista suurin osa tehdään ajanvarauskirurgiassa. Päivystyksenä tehtävien leikkausten osuus on kuitenkin merkittävä ja niihin liittyy suunniteltuihin leikkauksiin verrattuna huomattavasti suurempi sairastuvuus ja kuolleisuus.
Päivystyksellisten tyräleikkausten hoitokäytännöt vaihtelevat paljon, eikä ole olemassa tutkittua tietoa, miten päivystystyrät pitäisi leikata verrattuna esimerkiksi ajanvarauskirurgiaan. Käytössä olevat suositukset ovat osittain vanhentuneita ja ne on laadittu asiantuntijamielipiteiden pohjalta.
Vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri, lääketieteen tohtori Elisa Mäkäräisen johtama tutkimus seuraa nivus- ja vatsatyrien päivystyksellisissä leikkauksissa käytettyjä leikkausmenetelmiä ja hoidon tuloksia Suomessa.
– Aiemmin ehkä ajateltiin, että tyräkirurgia ei vaadi erityistä perehtyneisyyttä. Tämä on kuitenkin kehittyvä, aktiivisesti tutkimusta eteenpäin vievä ala, jolle tämänkaltainen tutkimus tuottaa lisätietoa, Mäkäräinen sanoo.
Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää eri leikkausmenetelmien tuloksia niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä päivystystyräleikkauksen jälkeen. Tutkimuksen kohteita ovat nivus- ja vatsatyräleikkaukset. Seurantatutkimuksessa tarkastellaan erityisesti leikkaustuloksia ja komplikaatioita ensimmäisen 30 ja 90 päivän aikana leikkauksesta. Lisäksi seurataan tyrän uusiutumisriskiä ja elämänlaatua vuoden, kahden ja viiden vuoden seuranta-ajalla.
Seurantatutkimuksessa tarkastellaan lisäksi haava- ja verkkoinfektioiden sekä muiden leikkauksen jälkeisten tekijöiden vaikutusta tyrän uusiutumiseen ja eri tyräleikkaustekniikoiden vaikuttavuutta ja turvallisuutta.
– Tulosten perusteella voidaan antaa aikaisempaa perustellumpia ja tarkempia suosituksia
leikkausmenetelmistä, leikkauksen kiireellisyysluokituksesta ja leikkaavan kirurgin kokemuksen
merkityksestä, Mäkäräinen kertoo.
Aiempaa tietoa ei juurikaan ole
Kyseessä on monikeskustutkimus, jossa kerätään prospektiivinen potilaskohortti päivystyksellisesti leikatuista nivus- ja vatsatyräpotilaista. Potilaita rekrytoidaan kahden vuoden ajan ja seuranta kestää viisi vuotta leikkauksesta. Tutkimukseen pyritään saamaan mukaan mahdollisimman moni päivystykselliseen tyräleikkaukseen tuleva potilas.
– Aihe on siinä mielessä tärkeä, ettei päivystyksellisistä tyräleikkauksista ei ole juurikaan tietoa. Aloitamme tutkimuspotilaiden hankinnan vuoden 2025 lokakuun alusta. Tutkittavien rekrytointi kestää kaksi vuotta. Todennäköisesti tulemme saamaan noin 500 – 600 henkeä mukaan, Mäkäräinen summaa.
Terttu-säätiön myöntämällä 20 000 euron apurahalla katetaan tutkimushoitajan työpanos, joka tarvitaan potilaiden seurannan järjestämiseen.
Elisa Mäkäräinen johtamaan tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita Päijät-Hämeen keskussairaalasta, HUS Jorvin sairaalasta, Sairaala Novasta Jyväskylästä, Seinäjoen keskussairaalasta, Pohjois-Karjalan keskussairaalasta, Tampereen yliopistollisesta sairaalasta, Turun yliopistollisesta sairaalasta sekä Kuopion Yliopistollisesta sairaalasta. Lääkäreiden lisäksi tutkimusryhmään kuuluu kaksi tutkimushoitajaa sekä biostatistikko.