Etuisuusasiat

Peruskorvaus lääkärin määräämistä lääkkeistä on 40 % lääkkeen hinnasta.

Alempi erityiskorvaus on 65 % lääkkeen hinnasta.

Ylempi erityiskorvaus on 100 %, mutta kustakin lääkkeestä peritään omavastuu.

Korvaukset koskevat erikseen määriteltyjä lääkkeitä, perusvoiteita ja kliinisiä ravintovalmisteita.

Erityiskorvaus maksetaan tietyissä pitkäaikaissairauksissa ja sen saamiseksi tarvitaan aina Kelaan B-lausunto lääkäriltä. Erityiskorvausta voidaan maksaa tietyin edellytyksin takautuvasti jo lääkärinlausunnon allekirjoituspäivämäärän jälkeen tehdyistä lääkeostoista. Kun lääkkeitä vaihdetaan, on aina syytä lääkärin kanssa tarkistaa, kuuluuko uusi lääke erityiskorvattaviin.

Kela voi myöntää rajoitettua peruskorvaustaerityisperustein eräiden sairauksien kalliiden ja merkittävien lääkkeiden kustannuksiin. Korvattavuutta haetaan B-lausunnolla Kelasta.

Asiakas maksaa reseptilääkkeensä kokonaan alkuomavastuuna. Alkuomavastuu ei koske lapsia ja nuoria. Sitä sovelletaan sen vuoden alusta, jolloin täyttää 19 vuotta. Alkuomavastuu kerryttää vuosittaista lääkekattoa.

Tietoa lääkkeiden hinnoista ja korvattavuudesta saa Kelan internet-sivulla olevasta Lääkehakupalvelusta: https://www.kela.fi/laakehakupalvelu.

Kun vuosiomavastuu täyttyy, asiakas maksaa vain pienen omavastuun per lääke. Tieto lääkekaton ylittymisestä siirtyy välittömästi Kelasta apteekkeihin. Asiakas saa korvauksen heti apteekissa. Lisää maksukatosta Kelan sivuilta.

Korvauksien piiriin eivät kuulu: useimmat itsehoitolääkkeet tai kaikki merkittävät ja kalliit lääkkeet.

Lääkärin määräämä lääke voidaan apteekissa vaihtaa halvempaan vastaavaan valmisteeseen, mikäli lääkäri tai asiakas ei vaihtoa kiellä. Asiaa voi tiedustella apteekissa. Lääkereseptien voimassaoloaika on 2 vuotta.

Apteekeissa on käytössä annosjakelu, jolloin apteekki toimittaa lääkkeet erissä valmiiksi kerta-annoksiksi jaeltuina. Kela korvaa osan annosjakelupalkkioista yli 75-vuotiaille, joilla on vähintään 6 jakeluun soveltuvaa korvattavaa lääkettä.  Peruste annosjakeluun osoitetaan lääkärin lääkemääräykseen tekemällä merkinnällä ”annosjakelu”.

16 vuotta täyttäneen vammaistuki

Vammaistuen tarkoitus on tukea työikäisten vammaisten henkilöiden selviytymistä työssä, opiskelussa ja jokapäiväisessä elämässä. Vammaistuen saamiseksi vaaditaan, että hakijan sairaus tai vamma aiheuttaa toimintakyvyn alentumista ainakin vuoden ajan. Tuen myöntäminen riippuu yleisen haitan, avun ja palvelujen tarpeen sekä erityiskustannusten määrästä. Määrät ovat: perusvammaistuki. Korotettu vammaistuki  ja ylin vammaistuki. Tuet ovat verottomia. Hakemus tehdään Kelaan ja liitteeksi tarvitaan lääkäriltä C-lausunto. Takautuva hakuaika on 6 kk.

Eläkettä saavan hoitotuki

Hoitotuella tuetaan sairaan ja vammaisen henkilön kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvataan sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Tuen saaminen edellyttää aina, että henkilön toimintakyky on alentunut vähintään vuoden ajaksi, ja hakijalla on henkilökohtaisten toimintojen avun, valvonnan tai ohjauksen tarvetta. Hoitotuki myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen, kuntoutustuen, yksilöllisen varhaiseläkkeen tai vanhuuseläkkeen saajalle. Hoitotuen suuruus riippuu avuntarpeen, valvonnan ja ohjauksen sekä erityiskulujen määrästä. Hoitotuen tasot ovat: perushoitotuki, korotettu hoitotuki ja ylin hoitotuki. Tuet ovat verottomia. Hakemus tehdään Kelaan ja liitteeksi tulee C-lausunto lääkäriltä. Takautuva hakuaika on 6 kk.

Palvelujen käyttäjä voi kerätä kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuista ns. maksukattoa.  Maksukattoon huomioidaan: käynti- ja vuosimaksu terveyskeskuksessa, lyhytaikainen laitoshoito, poliklinikkakäynti, päiväkirurgia, sarjahoito, yksilökohtainen fysioterapia, kuntoutuslaitoshoito sekä yö- ja päivähoito. Summan täyttymisen jälkeen asiakas voi hakea vapaakorttia jonka voimassaoloaikana asiakas saa maksukattoon sisältyvät palvelut maksutta ja lyhytaikaisen laitoshoidon alennetulla hinnalla.  Alle 18-vuotiaan lapsen menot otetaan huomioon jommankumman huoltajan maksukatossa. Laskut ja maksukuitit tarvitaan vapaakorttia varten, joten ne on hyvä säilyttää. Vapaakortti haetaan siitä hoitopaikasta, jossa maksukatto täyttyy. OYS:n vapaakorttiasiat puh. (08) 315 4163. Maksujärjestely- ym. laskutusasiat puh. (08) 315 4373 tai (08) 315 5779.

Lue lisää asiakasmaksukatosta PPSHP:n sivuilta.

Sairauspäivärahaan on oikeus 16–67-vuotiailla sairauden vuoksi työhönsä kykenemättömillä henkilöillä sairastumispäivän ja 9 arkipäivän omavastuuajan jälkeen.  Maatalousyrittäjän (MYEL) omavastuu on sairastumispäivä ja 3 arkipäivää, ja muun yrittäjän omavastuu on sairastumispäivä. Yrittäjällä YEL -vakuutuksen pitää olla voimassa sairastumispäivänä. Sairauspäiväraha määräytyy vuositulon perusteella. Vuositulo lasketaan siltä 12 kk:n tarkastelujaksolta, joka edeltää päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kuukautta. Tarkastelujakson ja päivärahan alkamisajankohdan väliin jää siis 1 kk. Yrittäjän ja maatalousyrittäjän päivärahan suuruus lasketaan YEL- tai MYEL -vakuutuksen työtuloista. Vuositulo voi koostua useammasta eri tulosta kuten palkka-/yritystulo, tietyt etuudet (esim. työttömyysetuus, sairauspäiväraha, opintoetuus). Sairauspäivärahaan oikeuttava vuosituloraja on 1503 euroa. Jos työtulot ovat tätä pienemmät, maksetaan sairauspäivärahaa vähimmäismääräisenä 29,05€. Hakemukseen on liitettävä lääkärintodistus työkyvyttömyysajasta. Päiväraha maksetaan työnantajalle siltä ajalta, jolta työntekijä saa sairausajan palkkaa. Päivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Jos yrittäjä tai työntekijä palaa töihin, kun on saanut päivärahaa enimmäisajan, hän voi vähintään 30 päivän yhtäjaksoisen työskentelyn jälkeen saada sairauspäivärahaan 50 lisäpäivää uudelleen sairastuessaan. Tämän jälkeen Kela maksaa päivärahaa saman sairauden perusteella vasta, kun edellisestä työkyvyttömyysjaksosta on kulunut vuosi. Takautuva hakuaika on 2 kk.

Osasairauspäivärahantarkoituksena on helpottaa työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen. Kokoaikaisessa työsuhteessa tai kahdessa tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa (työaika yhteensä vähintään 35 h /vk) oleva sopii työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Tältä ajalta hän saa Kelan maksama osasairauspäivärahaa. Osasairauspäiväraha on tarkoitettu työkyvyttömälle, 16 -67-vuotiaalle työntekijälle ja yrittäjälle. Se voidaan myöntää sv -laissa säädetyn omavastuuajan jälkeen (sairastumispäivä ja seuraavat 9 arkipäivää). Osa-aikaiseen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä ja toipumista. Työajan ja palkan on vähennyttävä 40 -60 % aiemmasta, yrittäjällä työmäärän tulee vähentyä 40–60%. Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sitä edeltäneestä sairauspäivärahasta. Osasairauspäivärahasta vähennetään muut saman työkyvyttömyyden perusteella maksettavat ansiomenetykset. Etuutta maksetaan vähintään 12 arkipäivää ja enintään 120 arkipäivää. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät viimeiseltä kahdelta vuodelta. Jos hakijan osasairauspäivärahaoikeuden enimmäisaika täyttyy, hän voi saada päivärahaa saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kun hän on ollut työkykyinen vuoden ajan. Mikäli osasairauspäivärahan saaja sairastuu osasairauspäivärahakauden aikana niin, että sairaus kestää yli 10 arkipäivää, hän siirtyy takaisin sairauspäivärahalle. Terveydentilan kohennuttua hän voi palata takaisin osa-aikaiseen työntekoon ja on jälleen oikeutettu osasairauspäivärahaan.

Sairaus- ja kuntoutusmatkoissa on erillinen omavastuu ja maksukatto, jota kerrytetään kalenterivuosi. Omavastuun ylittävä osuus korvataan kokonaan. https://www.kela.fi/matkakorvaus-omavastuu. Matkat korvataan yleensä yleisen kulkuneuvon mukaan. Jos matka on tehty erityiskulkuneuvolla (mm. taksi, oma auto, ambulanssi), korvaus maksetaan todellisten kulujen mukaan vain, jos erityiskulkuneuvon käyttö on perusteltu sairauden laadun tai liikenneolosuhteiden vuoksi.

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Kelan korvaamat taksimatkat tilataan Pohjois-Suomen Taksi Oy:n tilausvälityskeskuksesta, puh.0800 93150 (suomi) tai 0800 93152 (ruotsi), Kainuun alueella p. 0800 93153.  Kun potilas tee matkan terveydenhuollon yksikköön tai kuntoutukseen ja potilaalla on sairauden vuoksi oikeus Kelan korvaukseen taksimatkasta, matka tilataan aina välityskeskuksesta. Potilaalla voi olla oikeus taksin käyttöön myös puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi. Yhdensuuntaisesta matkasta maksetaan enintään 25 euron omavastuu. Potilaan tulee näyttää autoilijalle Kela-kortti ennen matkan alkamista ja säilyttää terveydenhuollosta matkaa varten saatu todistus (todistus matkakorvausta varten, SV67) tai muu selvitys oikeudesta käyttää taksia. Kela voi pyytää sitä potilaalta. Jos potilaalle on myönnetty vakiotaksioikeus, matka tilataan suoraan autoilijalta. Vakiotaksioikeus myönnetään yksilökohtaiseen harkintaan perustuen. Keskus-/yliopistosairaalassa hoidettavat vaikeasti sairaat lapset ja yksin matkustavat alle 16-vuotiaat lapset ovat oikeutettuja vakiotaksiin.

Vuosittaiseen matkaomavastuuseen huomioidaan myös alle yhdensuuntaisen omavastuun jäävät pienet sairausmatkakustannukset, joiden kuitit/tieto kuluista on toimitettava Kelaan puolen vuoden kuluessa maksusta (matkakorvaushakemus SV4). Oman auton käytöstä maksettava kilometrikorvausta. https://www.kela.fi/matkakorvaus-kulkuneuvo  Kuntoutusmatkat korvataan,jos hakijalla on kuntoutuspäätös. Rintamaveteraanienmatkakulut Valtiokonttorin järjestämään kuntoutukseen korvataan kokonaan.

Jos henkilö joutuu yöpymään hoidon tai liikenneolosuhteiden takia matkalla, voidaan Kelasta maksaa yöpymisrahaa majoituskuluista. https://www.kela.fi/yopymisraha

https://www.ppshp.fi/Potilaille-ja-laheisille/Hoidossa/Potilaskoti/Pages/default.aspx

Toimeentulotukeen saattaa olla oikeus henkilöllä, jonka omat tulot tai varat eivät riitä välttämättömiin menoihin, esimerkiksi suuriin sairauskuluihin.  Perustoimeentulotuen myöntämisestä ja maksamisesta vastaa Kela. Hakeminen on mahdollista verkossa, puhelimitse, kirjallisesti tai käymällä Kelan palvelupisteessä. Mukaan tarvitaan tositteet hakijan tai perheen tuloista ja menoista.

Täydentävän, ehkäisevän ja kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän toimeentulotuen myöntämisestä vastaa kunnan sosiaalitoimi. Hakijan on ensin selvitettävä oikeus Kelan perustoimeentulotukeen. Kela siirtää toimeentulotukihakemuksen kunnan käsittelyyn asiakkaan pyynnöstä tai oman arvionsa perusteella. Myös asiakas voi itse tehdä kuntaan hakemuksen.

Omaishoidon tuki on palkkio, joka maksetaan pitkäaikaissairasta tai vammaista kotona hoitavalle omaiselle. Tuki on verollista tuloa hoitajalle ja sen suuruus määräytyy hoidettavan tarvitsevan avun määrästä.   Omaishoidontuki on määrärahasidonnainen ja perustuu kunnan harkintaan.  Hakemus tehdään kotikunnan sosiaalitoimeen ja sen liitteeksi riittää yleensä kopio C-lausunnosta.

Kotihoito tarkoittaa kotipalvelua, kotisairaanhoitoa sekä tukipalveluja, joita ovat ateriapalvelut, siivouspalvelut, kuljetuspalvelut ja turvapalvelut.

Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu, jolle asetetaan vuosittain valtakunnalliset enimmäisrajat. Jatkuvasta kotipalvelusta peritään kuukausimaksu, johon vaikuttavat palvelun laatu, määrä, maksukyky ja perheen koko. Kunnalla on mahdollisuus antaa asiakkaalle palveluseteli, jonka arvo määräytyy kotitalouden tulojen perusteella ja setelin ylimenevän osuuden palvelun hinnasta maksaa asiakas itse.

Muita sosiaalityön palveluja ovat mm. lapsiperheiden palvelut, lastensuojelu, päihdehuolto ja ikäihmisten sosiaalityö.