Tarinat

Aktiivinen tutkija ja kliinikko

Vuoden tutkija Joonas Kauppila kannustaa lääkäreitä yhdistämään kliinisen työn ja tutkimuksen, sillä ne antavat toisilleen sisältöä.

Kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tutkimustyötä tekevä professori Joonas Kauppila oli Terttu-säätiön valinta Vuoden tutkijaksi vuonna 2021. Tunnustuksen perusteluiden mukaan hän toimii innostavana esimerkkinä kliinikkotutkijasta, joka tekee sekä potilas- että tutkimustyötä ja opettaa ja kannustaa muita. 33-vuotias Kauppila nimettiin vuonna 2021 myös Oulun yliopiston kliinisen epidemiologian osa-aikaiseksi professoriksi. Joonas Kauppilalle kliinisen työn ja tutkimuksen yhdistäminen on luontevaa, sillä hän pitää kummastakin: potilastyötä hän tekee neljänä päivänä viikossa. Tuoreen professuurin ansiosta hän voi omistaa tutkimukselle myös yhden työpäivän, työhön käytetyn vapaa-ajan lisäksi.

– Olen ensisijaisesti käytännön lääkäri ja pidän potilastyöstä, en ole valmis luopumaan siitä. Tämä yhdistelmä toimii minulle parhaiten, sillä tutkimustyö ei ole samalla tavalla aikaan ja paikkaan sidottua kuin potilastyö.

Kun Kauppilalta kysyy, mikä tutkimusteema häntä tällä hetkellä kiinnostaa eniten, hänen vastauksensa kertoo potilaslähtöisyydestä.

– Miten pystyttäisiin hoitamaan ruokatorvi- ja mahasyövät mahdollisimman hyvin, jotta potilaat eläisivät mahdollisimman pitkän ja hyvän elämän. Se on ensisijainen ja kiinnostavin asia itselleni.

Hän perustelee, että tiede koostaa pieniä paloja, mutta palat ovat osa isoa kokonaisuutta. Hän haluaa pitää fokuksen isossa kuvassa.

Käynnissä useita hankkeita

Joonas Kauppila erikoistuu Oulun yliopistollisessa sairaalassa gastroenterologiseen kirurgiaan. Väitellessään tohtoriksi Oulun yliopistosta vuonna 2014 hänellä oli jo lukuisia vertaisarvioituja kansainvälisiä julkaisuja. Nyt julkaisujen määrä on kasvanut yli sataan. Ahkerana tutkijana hän on parhaillaankin mukana parissa kymmenessä eri tutkimushankkeessa sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Hän on perustaja ja päätutkija kansallisessa ruokatorvi- ja mahasyöpäkohortissa FINEGOssa sekä Suomen päätutkija yhteispohjoismaisissa refluksitauti-, lihavuusleikkaus-, helikobakteeri- sekä ruokatorvi- ja mahasyöpäkohorteissa. Kauppilan tutkimuksissa on myös covidiin liittyvä haara, joka selvittää koronaepidemian aikana tehtävien leikkausten riskejä ja niitä vähentäviä tekijöitä.
Vuodesta 2019 alkaen Joonas Kauppila on vetänyt omaa, noin kymmenhenkistä tutkimusryhmäänsä. Hänen ohjauksessaan on uransa eri vaiheissa olevia tutkijoita kandeista erikoislääkäreihin.

– Tutkimusryhmän määrittely ei toisaalta ole helppoa, kun yhteistyökumppaneita on paljon.

Kauppila toivoo voivansa toimia esikuvana ja rohkaisijana nuoremmille tutkijoille. Hän kannustaa heitä hakeutumaan erilaisiin tutkimusprojekteihin, myös kansainvälisiin.

– Nuorille tutkijoille haluaisin sanoa, että pitkäjänteinen työ palkitaan. Tutkimustyötä kannattaa tehdä omasta kliinisestä alasta, koska se auttaa ymmärtämään alan toimintaa ja antaa samalla sisältöä omaan kliiniseen työhön.

Erilaiset tunnustukset, kuten Terttu-säätiön tunnustus, ovat hänen mielestään tärkeitä tutkijalle.

– Tällaisilla on todella iso merkitys. Tutkimustyöstä saa suoraa palautetta varsin harvoin, koska työ koostuu pienistä isomman kokonaisuuden osasista. Tuntuu aina hienolta kuulla, kun ulkopuoliset ihmiset ovat arvioineet, että on tehty ainakin joitain asioita oikein.